Suurperhe kuumeilijat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Zeni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meil jatkuu vatsatauti tääl. Nyt on kolme vuotiaskin. Yks vuotiaskaan ei oo viel parantunut, mut on jo onneks parempaan päin. Muut ollaan viel säilytty terveinä.
Isommat pääsivät tänään mummolaan yöksi nyt tääl kotona on niin oudon hiljaista. Tosin yritän kyllä nauttia täst kun tätä ei kovin usein tapahdu.

Keskiviikkona ois aika poistoon.
 
Tuosta lapsilukuasiasta.. Sillon ku nelonen oli tulossa ja isäntä kertoi vanhemmilleen, anoppi tokasi että "kyllä teille tulee raskasta". Viitaten lasten pieniin ikäeroihin.. Tästä viidennestä en oo oikeestaan kuullu mitää kommentointia odotusaikana tai sitte oon vaan osannu sulkea korvat siltä hyvin. Ainut jolle jännitin kertomista vitosesta oli oma äiti (en oikeen tiedä edes miksi..) No hän oli mulle suurin tuki ja turva miehen jälkeen. Nyt on tullu palautetta siitä että pitäis anoppilan nähdä nuorinta enemmän että ku hoitamaan PITÄÄ(!?!) tulla ettei vierastaisi niin.. No ovi on auki, kylään voi tulla mutta eipä oo ketää näkyny.. Mulla oo edes mikää kiire antaa pienintä hoitoon..
 
Mie kun odotin toista nii anopille kun kerrottiin niin hän tokas et vaan et "taas". Joo kylhän tuol ekal ja tokal on ikäeroa vain 1v ja 4kk. Mut silti otti päähän sen kommentti. Kolmatta kun rupesin oottaa nii tokas vaan et "ei kai" kun hälle kerrottiin. Neljännestä ei sanonut mitään. Kaikkein oudointa nois hänen kommenteissaan on se et sit kuitenkin tykkää noista lapsista. Viidennen jos joskus saan niin en tiedä et haluunko odotus aikana hälle kertoo.
 
Meillä anoppi ei ole oikein edes sanonut mitään lapsista. Hänelle taisi olla isoin järkytys tajuta olevansa itse mummo, kun henkisesti on kokenut itsensä varmaan ikuiseksi parikymppiseksi. Oma äitini on ollut mieletön tuki lasten kanssa ja hän on jokaisesta iloinnut ja ottanut ilon irti kyllä joka solullaan! ♡

Täällä kun on osalla jo enemmän lapsia niin ehkä joku osaa jo kertoa omia tuntemuksiaan.. :D Meillähän siis lapsia on kahdesta raskaudesta siunaantunut kolme ja arki on ollut aika hektistä ensin kaksosten kanssa ja sitten vielä jatkunut yhden lapsen rankalla sairastamisella, mikä on vienyt voimia valtavasti kohta kahden vuoden ajan. Minulla vain edelleenkään ei ole sellainen tunne, että nämä lapset olisi tässä, vaikka arki on ollut erittäin raskasta hetkittäin. Tuleeko joskus oikeasti sellainen olo, että "ei enää koskaan, kiitos"? Olen sitä tunnetta odottanut, mutta ei niin ei. Monelle se tuntuu tulevan jo pelkästään kaksosten jälkeen.. :D Sen verran raskas kokemus taitaa nuo ensimmäiset vuodet kahden samanikäisen kanssa kerralla olla. :)

Sydän itkee ajatuksesta, että täytyy palata töihin ja laittaa kaikki vauvatavarat eteenpäin. :'(
 
elaffy sanoi:
Meillä anoppi ei ole oikein edes sanonut mitään lapsista. Hänelle taisi olla isoin järkytys tajuta olevansa itse mummo, kun henkisesti on kokenut itsensä varmaan ikuiseksi parikymppiseksi. Oma äitini on ollut mieletön tuki lasten kanssa ja hän on jokaisesta iloinnut ja ottanut ilon irti kyllä joka solullaan! ♡

Täällä kun on osalla jo enemmän lapsia niin ehkä joku osaa jo kertoa omia tuntemuksiaan.. :D Meillähän siis lapsia on kahdesta raskaudesta siunaantunut kolme ja arki on ollut aika hektistä ensin kaksosten kanssa ja sitten vielä jatkunut yhden lapsen rankalla sairastamisella, mikä on vienyt voimia valtavasti kohta kahden vuoden ajan. Minulla vain edelleenkään ei ole sellainen tunne, että nämä lapset olisi tässä, vaikka arki on ollut erittäin raskasta hetkittäin. Tuleeko joskus oikeasti sellainen olo, että "ei enää koskaan, kiitos"? Olen sitä tunnetta odottanut, mutta ei niin ei. Monelle se tuntuu tulevan jo pelkästään kaksosten jälkeen.. :D Sen verran raskas kokemus taitaa nuo ensimmäiset vuodet kahden samanikäisen kanssa kerralla olla. :)

Sydän itkee ajatuksesta, että täytyy palata töihin ja laittaa kaikki vauvatavarat eteenpäin. :'(
Click to expand...
Sulla ei kuitenkaan taida ikä tulla vielä vastaan? Ottaisin ihan rauhassa hetken kerrallaan. Anna kuumeen muhia rauhassa, oikea hetki voi vaatia arjen tasaantumista, näin meillä ainakin ollut. Töihin voi mennä ja roinaa laittaa eteenpäin- ne toimet ei estä mahdollisia tulevia vauvoja:happy:!
 
Ei menny taas niin kuin piti... 6+1 näkyi syke. 7+5 ei enää sydän sykkiny. Pieni oli kuollut heti tuon ekan ultran jälkeen. Eilen tyhjennyslääkkeet. Jo toinen keskenmeno kolmen kuukauden sisällä. Kyllä nyt meinaa oma pää levitä...
 
Hilmaliina voimia.... Mun vanhemmat ja miehen vanhemmat ei ikään oo sanonu mitään pahaa tai muutenkaan ottaneet asiaa uudesta lapsesta negatiivisesti vastaan... Ovat tosi ilosia ja kysyvät tarviiko ammaa ja käyvät kyllä kahtomassa ym
 
Pahoittelut ja voimia HilmaLiina!
 
Elaffy, mä olen miettinyt ihan samoja asioita. Mulla tuli tän edellisen raskauden aikana sellainen tunne, että tää on nyt viimeinen, mutta se oli ennemminki sellanen haikea fiilis ja tuli ehkä enemmän ulkopuolelta, kun mun omasta tahdosta. Ja se ajatus on nyt kyllä jo heitetty romukoppaan ihan kokonaan. :hilarious:
Mä kerkesin myös jakaan ja myymään kaikki vauvatavarat ja vaatteet eteenpäin, mutta saahan niitä uusia. Oikeastaan odotan jo innolla, että pääsis niitä uusia etsimään ja hypistelemään. :joyful:
Ikinä ei pitäis kyllä sanoo, että tää on nyt se viimenen, kun voihan se mieli muuttua ajan myötä ja niinhän se usein muuttuukin, jos se päätös ei lähde täysin itsestä.
 
lambi sanoi:
Sulla ei kuitenkaan taida ikä tulla vielä vastaan? Ottaisin ihan rauhassa hetken kerrallaan. Anna kuumeen muhia rauhassa, oikea hetki voi vaatia arjen tasaantumista, näin meillä ainakin ollut. Töihin voi mennä ja roinaa laittaa eteenpäin- ne toimet ei estä mahdollisia tulevia vauvoja:happy:!
Click to expand...

31 täytän tänä vuonna eli ikä ei vielä ole este. Itse sairastan vain myös reumaa ja osa lääkkeistä ei ole mahdollisia raskauden ja imetyksen aikana. Vielä on oireet pysyneet kurissa kevyemmällä lääkityksellä, mutta lääkärit kyllä kovasti odottavat, että pääsen aloittamaan solusalpaajat. Niiden kanssa raskaaksi ei missään nimessä saa tulla, sillä voivat aiheuttaa epämuodostumia sikiölle. Tuolla lääkityksellä raskaaksi tuloa pitää siis suunnitella paljon paljon tarkemmin ja pidempään.. Helpoin olisi siis rykäistä kaikki lapset kerralla ja unohtaa sitten loppu elämäksi moiset hullutukset. :D

Tottahan tuo on, että töistä voi jäädä aina pois ja materia ei maailmasta lopu. :) Tuo pienten vaatteiden ja muun tavaran eteenpäin laittaminen on kuitenkin jonkun näköinen siirtymäriitti itselleni ja siinä ikään kuin loppuu yksi vaihe elämässä siltä erää ja alkaa uusi. Vaatii oman käsittelynsä. :)

HilmaLiina, voi ei! :'( Olen todella pahoillani teidän menestyksestä! Nuo on niitä uutisia, mitä ei haluaisi kuulla keneltäkään, mutta valitettavasti toisille keskenmenoja osuu enemmän kuin tarpeeksi.. :(
 
Nuppunen sanoi:
Elaffy, mä olen miettinyt ihan samoja asioita. Mulla tuli tän edellisen raskauden aikana sellainen tunne, että tää on nyt viimeinen, mutta se oli ennemminki sellanen haikea fiilis ja tuli ehkä enemmän ulkopuolelta, kun mun omasta tahdosta. Ja se ajatus on nyt kyllä jo heitetty romukoppaan ihan kokonaan. :hilarious:
Mä kerkesin myös jakaan ja myymään kaikki vauvatavarat ja vaatteet eteenpäin, mutta saahan niitä uusia. Oikeastaan odotan jo innolla, että pääsis niitä uusia etsimään ja hypistelemään. :joyful:
Ikinä ei pitäis kyllä sanoo, että tää on nyt se viimenen, kun voihan se mieli muuttua ajan myötä ja niinhän se usein muuttuukin, jos se päätös ei lähde täysin itsestä.
Click to expand...

Hmm.. kuulostaa todella tutulle! Pitkään oli sellainen tunne, että kolme riittää meille, mutta kun tuo nuorin täytti vuoden, iski järjetön vauvakuume. :D Sen on tavallaan kieltänyt itseltä, kun on paljon tarvittu ulkopuolista apua tässä sairaalan täyteisessä arjessa ja tietysti raha ollut myös vähän tiukilla välillä. Olen ajatellut, ettei "saada haluta" enempää lapsia eli ehkä se rajoite on tullut itsellekin enemmän ulkopuolelta. Ja mieheltä.. :D En todellakaan tiedä, millä miehelle saisi vielä iskostettua ajatuksen yhdestä. :D
 
Pahoittelut HilmaLiina :sad010

Mehän ei olla kerrottu tästä kutosesta juuri kellekään just ilkeiden kommenttien vuoksi :sad001 appiksille ja miehen veljille ilmoitettiinn whatsappissa just ettei tarvi kuunnella niitä lessu -puheita ja kyvyttömuudestä käyttää ehkäisyä. Mun kaksi hyvää ystävää tietää ja miehen ystävä.
Mäkin odottelen sitäettä fiilistä että nää olis tässä. Ei oo näkyny :grin mutta tän jälkeen on kyllä lopetettava, talous ei tulisi kestämään enempää :sorry: eikä varmaan kyllä mielenterveyskään...
 
Zeni sanoi:
Pahoittelut HilmaLiina :sad010

Mehän ei olla kerrottu tästä kutosesta juuri kellekään just ilkeiden kommenttien vuoksi :sad001 appiksille ja miehen veljille ilmoitettiinn whatsappissa just ettei tarvi kuunnella niitä lessu -puheita ja kyvyttömuudestä käyttää ehkäisyä. Mun kaksi hyvää ystävää tietää ja miehen ystävä.
Mäkin odottelen sitäettä fiilistä että nää olis tässä. Ei oo näkyny :grin mutta tän jälkeen on kyllä lopetettava, talous ei tulisi kestämään enempää :sorry: eikä varmaan kyllä mielenterveyskään...
Click to expand...
Meilläkin meni kuudennen odotus aika hissukseen, muutama vaan tiesi. Se on ihan kiva odottaa rauhassa! Ihmiset reagoi kuitenkin pääsääntöisesti vauvaan paremmin kun odotukseen:shy:
 
lambi sanoi:
Meilläkin meni kuudennen odotus aika hissukseen, muutama vaan tiesi. Se on ihan kiva odottaa rauhassa! Ihmiset reagoi kuitenkin pääsääntöisesti vauvaan paremmin kun odotukseen:shy:
Click to expand...
Tähän mäkin luotan :)
 
Meillä menny raskaudet niin että kukaan ei oo huomannu mitään vasta kun on sanottu... Osasta ei oo sanottu ja ku ilmoitettiin et on syntynyt niin kaikki ollu et mitä ei voi olla ku ei oo näkyny mitään
 
HilmaLiina olen niin pahoillani! Voimia suruun <3
Musta on hirveän terapeuttista kun saan pakata noita pieniä vaatteita pois ;) odotan innolla että päästään syöttötuolista, pinnasängystä ja auton istuimista eroon :) töihin lähdön todellisuus ja nopeasti lähestyminen kyllä ahdistaa mutta toisaalta odotan innolla... kaksijakoiset fiilikset;)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top