Sormiruokailu

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mileim
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En minäkään ole saanut vielä aikaiseksi järjestää hyvin ihmeellistä sormiruokaa. Hedelmiä ja kurkkua on vetänyt, kaikkea mitä ei tarvitse "valmistaa". No, eipä kai vihannestikkujen höyrystäminen ole edes kokkaamista, eli tällä äidillä ei oo veruketta :)
 
Vitsit että mua ärsyttää suorastaan. Olen nyt yrittänyt soseiden ohella vähän tätä sormiruokailua. Ja tyttöhän tykkää siitä kovin MUTTA, on siis niin kova touhottamaan ja kun ollaan vasta harjoitteluasteella niin tulee useasti kakomista ja vähän sellasta tukehtumisefektiä.. itse oon jo suht sinut asian kanssa ja ajatellut että pitää opetella rauhassa.
Tein eilen apinaevästä ja tänään kun ruvettiin ruokailemaan ja mun vanhemmat oli paikalla ni ei saamari sitä 'apua se tukehtuu, et voi antaa, älä tee noin ja näin'. Olisin vielä tämän saattanut kestää vaikka joo neiti vähän kakoi jo totuttuun tapaan. Kaiken huippu kun mieheni sitten lähti pöydästä takaisten ettei aio katsoa tälläistä (tarkoittaen tytön 'tukehtumista'). Ai että tuli oikein kunnon huono mutsi olo kun olin ns. yksin kaikkia vastaan. Toki muakin pelottaa että ruoka menee henkeen mutta ajattelen ettei voi oppia jos ei saa kokeilla syödä. Enpä siis taida hetkeen antaa muiden nähden neidille mitään.. ollaan sitten soseruokailijoita......

tosin syötiin vielä iltapäivästä ulkona niin annoin puolikkaan kurkun pätkän ja sitä typy söi ilman kakomista. Jee, voittajaolo :-D
 
Meillä ei kans olla hirveest viel sormiruokailtu vaikka oon monta kertaa meinannu et nyt annan sitä ja tätä. Mutta minuu vaa pelottaa se et jos hää saa liian ison palan suuhu et tukehtuu. Ollaa vesimelonia ja kurkkua maisteltu, tyttö tykkää kovast nakerrella mut mie melkei paniikissa seuraan ettei vaa ota liian isoo palaa. Minuu mietityttää et ymmärtääks hyö pureskella ikenillä esim vesimelonia vai yrittääks niellä palan isona. Kyllähän hää näytti sitä pureskelevan mut en vaa joteki uskalla :grin Ehkä ois se verkkotutti kätevä täs vaihees enne ku ois hampaita :grin
 
Meillä ei tytöllä viel oo hampaita, ja ihan hienosti on saanut imeskeltyä paloja ja kakominen on mennyt tyynesti. Yhden kerran olen ajautunut auttamaan, tempaisin syöttiksestä ja läimäytin lapojen väliin. Tyttö ei ollut moksiskaan. Tämän tapauksen jälkeen käytin hedelmäpussia, mutta jo seuraavana päivänä harjoiteltiin raakana.
Kyllähän tässä sukupolvien eroja on, että en ihmettele isovanhempien taivastelua :) Minusta tuntuu, että jos lapsi on erityisen kiinnostunut ottamaan ruokaa käteen ja vie sitä suuhun, siellä on halua ja kykyä oppia käyttämään suuta :)
 
Meilä tyttö tykkää sormiruokailla. Porkkana,omena,parsakaali,kurkku,maissinaksut,vesimelooni ja mikromunakas on kokeiltu. Äiti on vaa laiska,helpompi on sulattaa pakkasesta soseita ku suikaloida ja keittää/höyryttää vihanneksia. Oon miettiny et pitäs tehä tolle vaik jotai patonkeja ja muita popsittavia mut en oo viel saanu aikaseks. Toisaalta vähä hirvittää et jos se tukehtuu mut ainenki tähä asti se on syöny tosi nätisti ja selviytyny hienosti eri koostumuksista. Kakoo toki mut se kuuluu asiaan.
 
Vitsit että mua ärsyttää suorastaan. Olen nyt yrittänyt soseiden ohella vähän tätä sormiruokailua. Ja tyttöhän tykkää siitä kovin MUTTA, on siis niin kova touhottamaan ja kun ollaan vasta harjoitteluasteella niin tulee useasti kakomista ja vähän sellasta tukehtumisefektiä.. itse oon jo suht sinut asian kanssa ja ajatellut että pitää opetella rauhassa.
Tein eilen apinaevästä ja tänään kun ruvettiin ruokailemaan ja mun vanhemmat oli paikalla ni ei saamari sitä 'apua se tukehtuu, et voi antaa, älä tee noin ja näin'. Olisin vielä tämän saattanut kestää vaikka joo neiti vähän kakoi jo totuttuun tapaan. Kaiken huippu kun mieheni sitten lähti pöydästä takaisten ettei aio katsoa tälläistä (tarkoittaen tytön 'tukehtumista'). Ai että tuli oikein kunnon huono mutsi olo kun olin ns. yksin kaikkia vastaan. Toki muakin pelottaa että ruoka menee henkeen mutta ajattelen ettei voi oppia jos ei saa kokeilla syödä. Enpä siis taida hetkeen antaa muiden nähden neidille mitään.. ollaan sitten soseruokailijoita......

tosin syötiin vielä iltapäivästä ulkona niin annoin puolikkaan kurkun pätkän ja sitä typy söi ilman kakomista. Jee, voittajaolo :-D

Se kakominen on ihan normaalia eikä merkitse tukehtumista, sillä vauva just estää ettei vaaratilannetta pääse syntymään :)
 
Meilläkin välistä saa kurkusta esim puraistua paloja, mutta tosiaan kakoo ne sitten sieltä pois jos ei mahdu nielaisemaan. Ja joskus yllättävät koostumukset saa kakomaan kun tein esimerkiksi tytölle kanapötköjä, niin kun se mureni suuhun ja pitikin sitten suun täydeltä paloja käsitellä, niin sai aikaan kakomista, tietenki joku murunen mennyt kesken käsittelyn vähän pidemmälle. Todella hienosti osaa suustaan pudotella liian isot palaset pois kyllä. Nauratti kyllä kun väkräsin ne kanapötköt ja ensimmäistä kertaa annoin niin tyttö hyvin epäillen tutkaili koko pötköä ennenkuin vei lähellekään suutaan :D ja alkuun meinasi olla sitä mieltä ettei välitä ollenkaan koko pötkön päälle, mutta söi välissä tutumpia eväitä niin alkoi sekin pötkö sitten maistumaan. :) nyt pitäisi alkaa vääntämään puurosta jotain variaatioita, niitä rieskoja tai muffinsseja - tyttö ehkä vähän kyllästynyt syötettynä syömään puuroa, kun alkaa aina kamala melttaus illalla ja tänäänkään en aamulla saanut puuroa neidille menemään - söi sitten verkkotutista banaania puolikkaan ja yhden naksun. Olen käyttänyt tuota tuttia noiden liukkaiden ja muussantuuvien antamiseen, että saa jotain suuhunsakin asti etteivät aina luiskahda kädestä lattialle ja kovasti on tykännyt. Syönyt siitä mm. Banaania, tomaattia, avokadoa, nektariinia ja ananasta. Kerran koitin huijata ja laittaa puuroa siihen tuttiin, mutta ei sitä paljoa syönyt kun jo tutti lensi kädestä puuroineen :D
 
Oltiinpa sitte syötetty kaikki pakkasesta nii tää aamu meniki neitin soseiden tekoon. Tai no jos kökkäreinen pottu ja bataattisoseet on soseita nii sitte :hilarious: pitäis ostaa se höyrystysastia jonka voi mikroon laittaa ja muutamassa min ruoka höyrystynyt kypsäksi. Sillä ois helppo alottaa sormeilu kunnolla. Mut unohtu eilen katsoa kaupasta sitä.

Joku siitä apinaeväästä sano nii vois kokeilla sitäki. Banaaniahan neiti syöki sormin. Mut jotenki ku oli kaikki loppu niin tutusti vaan pikku keitto ja soseeksi.:shy:
 
Tein tänään tytölle vauvan banaanipannukakkua. Maistui kyllä, paitsi että litistäminen ja nyrkistä maahan pudottaminen oli hauskempaa :facepalm:
Onneks koirillekin kelpas ja omaankin herkunnälkään oikein hyvää. Parempi menestys tällä kun samanlaisilla lettusilla, jotka tyttö sylki suusta ulos sitä mukaa kun sinne lettua meni..
 
Mä tein tytölle tänää kanapötköjä. Aluks se oli kummallinen,eikä siihe ees viittiny koskee. Sit ku näytin et huomasitko et tämmönenki on lautasella ni otti sen käteen. Nauro,katto silmiin ja käytti sitä rumpukapulana :D lopulta ku rohkasin et pistä suuhu vaa ni maisto ja ai että se oli hyvää! Söi melkei kokonaa sen pötkön :)
Eile tein makaronilaatikkoo ja se ei ollu yhtää nii hyvää. En tiiä et koostumusko siinä oli se mikä tökki vai mikä..
Lisäks tein tänää banaani-mustikkamuffinsseja tuolle. Eipä oo vielä hävinny ruoka nii nopeesti suuhun :D eli tais tykätä..
 
Ihailen teidän reippautta, jotka jaksatte valmistaa vauvoillenne kaikenlaisia erilaisia makuelämyksiä! Muffinsseja, pannukakkua, kanapötköjä, apinaeväitä, makaronilaatikkoa... Ihania äitejä. :Heartred
 
Mie muistan omasta lapsuudestani kun äidiltä pyysi vaikka lettuja, ni se aina teki. Tai pirtelöä, ni aina oli tarpeita jonkunlaiseen. Haluun olla itekin sellanen, että jos joskus tytön tekee mieli lettuja ni sen toteutan. Tai jotain muuta leipomusta.
Siihen tässä harjoitellaan näillä banaanipannareilla sun muilla, vähän terveellisempiä herkkuja. Mies ei suostunu ees maistamaan kun ei näyttänyt hyvälle, mut jäipähän meille tytöille enemmän :p
Ja muutenkin kokkaaminen ja leipominen on kivaa.
En tiiä miten on aikaa joskus jos sisarus siunaantuu, toivottavasti on.
 
Kannattaa ottaa lapset mukaan siihen kokkaukseen niin hyvin voi löytyy siihen aikaa, ainakii sit vauva ajan jälkeen :) Mie oon esikoisen kaa leiponu siitä asti kun hän oli 1,5v (muistaakseni). Nyt ei hirveesti kerkiä leipoa kun tää pienempi on niin pieni, mutta toiveissa on että vuoden päästä viimeistään taas yhessä molempien kaa :)
 
Meillä on vähän kriittisempi tyttö näiden äidin kokkailujen suhteen. :D Kanapötköt sai aikaan suurta epäluuloista ihmettelyä ja suuhun kun pääsi niin pois työnti ja taisi oikein puistattaakin. Laitoin loput pakkaseen, että josko toisen kerran sitten, ite kyllä miehen kanssa tykättiin, kun olin niitä vähän maustanutkin. :) No toinen kokeilu: mikromunakas ja ei jatkoon sekään... Sitten olen kokeillut banaanilettuja - aikuiset syöneet ja neiti vain siperrellyt, tosin ei silloin ollut vielä niin taitava käsittelemään. Banaanipannaria testattu, sekin oli vähän haastava, mutta jotensakin kelpasi. Bataattikiekot vissiin muuten olis ollu jees, mutta ei tykänny mausteista, huuhtelin mausteet pois niin kelpasi paremmin. :D Eilen tein sitten jotain leipästä bataattisoseesta ja kasvispihvejä, katotaan miten ne tekee tänään kauppaansa. :D niin ja tyttö teki viime viikolla puurolakon, ei aikomustakaan syödä sitä, niin tänä aamuna oli sitten minun isoisä tehnyt puuroa ja sehän kelpasi! :D

Voisin päätellä näistä kokemuksista, että parempi olla maustamatta tuota vauvan ruokaa mitenkään. :D
 
Muokattu viimeksi:
Työ ketkä teette noita erilaisia pötköjä, muffinsseja, pannareita ym. niin onko tei vauvoilla jo hampaat? Uskaltaako noita antaa täysin hampaattomalle :D Ja millaisilla ohjeilla ootte tehneet? :) On jääny nyt vähä vähemmälle toi sormiruokailu, pitäs yrittää harrastaa enemmä.
 
Meijän tytöllä ei oo hampaita, ikää vajaa 8 kk. Kovat on ikenet ja kyllä niillä saa jauhettua oikein hyvin palaset ja lohkottua ruokaa. :) Simppeli sormiruokakeittiö blogi ja FB-ryhmät on itsellä ollut reseptipankkeina ja toisinaan sovellan itse jotain. Meillä sormiruokailua vauhditti tosiaan tuo puurosta kieltäytyminen ja muutenkin neiti tuntui haluavan itse syödä, niin näin parhaaksi vain sitten tarjota sellaista evästä, että saa itse syötyä. Jos näyttää ettei sormisyömisistä oikein mitään päädy mahaan, niin saa sosetta päälle vähän. Tai silloin kun joku muu hoitaa ruokinnan, niin yleensä on sosetta (haluan itse tarkkailla lastani aina kun syö sormiruokia).
 
Voi, että! Kylläpä helpotti syöttötuoli mun elämää arvaamattoman paljon: saan touhuta keittiössä paljon vapaammin, kun tyttö istuu vieressä tuolissaan - viihtyy, kun katselee mun touhuja ja nakertaa samalla jotain omia eväitään.

Ja jotenkin uskallan ihan eri tavalla tarjotakkin ruokia, kun nään tytön kasvot koko ajan lähes omieni tasolla eikä koita lähteä mihinkään livohkaan ruoka jemmattuna kitalakeen - hampaita ei ole vielä, joten tuntuu ettei ihan aina tajua pureksia ruokaansa tarpeeksi pieneksi ja silloin jää eväät suuhun pyörimään.
 
Vitsi miten söpöt muotit Ilyana :) Meillä on Tupperwaren Lollitupsit, on ihan huiput kun lapsi voi syödä "jäätelöä" ilman että valuu pitkin käsiä kun niissä käännetään se muottiosa kupiks tikun alle, vaikee selittää, mut ei sotkeennu kädet lapsella :grin
 
Takaisin
Top