Sf-mitta

voi luoja sua mohomaha.. Säälin sun vattanahkaas [:D][:D][:D] Voit olla melkosen riekaleinen, kunhan se ipana suvaitsee sieltä vatsasta putkahtaa pihalle. [8|] Ja mä toivon, että tuo koko johtuu vaan tuosta runsaasta lapsivedestä ettei vika ole lantiossa tms..

Mulla tänään RV 38 ja SF-mitta 39. Kysyin tänään neuvolassa, että mikäs se virallinen lausunto mun lantiosta oli. Niin mulla on ahdas yläaukeama, jonka takia lapsi ei mahdu lainkaan laskeutumaan eikä ylipäätään lainkaan syntymään alakautta, ja siksi tuo sf-mitta on noin iso.
 
Täytyypä sekin vielä varmistaa siellä Tampereella, vaikka Hämeenlinnassa lääkäri sanoi että normaalisti mahtuu. Isäni äiti on kaksi ensimmäistä lastaan menettänyt synnytyksessä ilmeisesti juurikin lantion takia, että.... [&:] Mutta silloin elettiin jotain 40-lukua kylläkin.
 
hmm.. tuo lantiohomma on vähän mutkikas. Siis mullakin sanoivat ensimmäisen kohdalla, että kyllä sieltä lantiosta mahtuu lapsi tulemaan, vaikka syntymäpainoks arvioivat 4kg. Mulla oli sf-mitta 39 viikolla 40, lapsiveden määrä normaali, eikä muksu laskeutunut missään vaiheessa. Ei siis edes sairaalassa käynnistyksen jälkeenkään. Eipäs mahtunutkaan. Kaks vuorokautta sairaalassa olin äheltämässä, kunnes suostuivat mut leikkaamaan. Vasta toisen raskauden kohdalla nostin itse metelin sairaalassa, kun taas olin tuolla synnytystapa-arviossa, ja sanottiin että mahtuu.. ja se sf-mittaa huiteli samalla tavalla reippaasti käyrien yläpuolella. Laittoivat mut röntgeniin, jollon sitten selvis tuo ahdas yläaukeama. Sitä ei siis millään ultralla/käsikopelolla pysty mittaamaan vaan nimenomaan ainoastaan röngenillä. Toivon oikeesti että sulla ei mohomaha tuota ongelmaa ole!!
 
mutta älä silti mohomaha ota mitään suurempaa stressiä ! Kaikki kyllä järjestyy ja ammattilaiset osaavat tänä päivänä työnsä ![:)]
 
rv 34 sf 28,5 (neuvolassa)
rv 34+6 sf 30 (lääkäri mittaama) enss viikolla jälleen neuvola ja sit on viel kättärille meno synnytystapa arviointiin :) jännittää :)
 
Mulla tosiaan johtui noi suuret luvut lapsiveden määrästä, ja sitä oli siksi sen takia niin paljon kun tyttö ei pystynyt sitä nieleskelemään esofagusatresian takia. Eli joku ruokatorven ahtauma systeemi... Tyttö leikattiin seuraavana aamuna syntymästä, leikkaus oli mennyt hyvin mutta erittäin kovia kipulääkkeitä sai, joten tyttö pistettiin leikkauksen jälkeen hengityskoneeseen ettei kuluta energiaansa hengittämiseen. Hengityskoneesta pääsi ja jaksoi hyvin itse hengittää, mutta edelleen kun hoitajat siellä esim. vaippaa vaihtavat niin antavat ensin kipulääkettä. Itse en ole koskaan nähnyt tytöllä silmiä vielä auki, on niin väsynyt ja kipeä. Ja ei ole vielä kertaakaan kakannut, joten hänestä otettiin vielä jotain keuhkokuvia ym mutta kaikki pitäisi olla kunnossa. Eihän hän oo vielä mitään syönytkään ja kipulääkkeet on niin kovia, että ei ihme ettei ole kakannut.
Tänään, neljäntenä päivänä leikkauksesta alkaa saamaan nenämahaletkun kautta ravintoa, joka ohittaa leikkausalueen. Aikaisintaan sunnuntaina eli kahdeksantena päivänä alkaa syömään suun kautta. Nyt vaan kaikkien peukut pystyyn, että tytön syöminen lähtee hyvin käyntiin ja toipuisi nopeasti - pääsisi joskus kotiinkin tänne äidin ja isän luo
 
Mohomaha; Siellä tyttö on kuitenkin hyvässä hoidossa ja toivottavasti paranee hyvin..Mutta varmasti ottaa oman aikansa noin pienellä toipua leikkauksesta..Kyllä se taapero sieltä vielä kotiin tulee <3
 
mohomahalle kovasti voimia ja haleja. on raskasta seurata sivusta pienokaisen taivalta kun itse ei voi tehdä mitään muuta ku toivoa parasta ja odottaa. onneksi noi vaavit on niin sitkeitä mutta kovillehan se varmasti ottaa äitikälle ja iskälle. toivotaan että kaikki menee hyvin ja saatte pienokaisenne pian kotiin..

mun sf mitta tänään 37+2 oli 35. eli keskivaiheilla mennään. ympärys on 109cm. pinkee pallero tossa edessä. takaapäin ei kuulema tiijä että ois raskaana.. paitsi mun äitee sanoi taas niin ihanasti että "paitsi ei sulla kyllä normisti oo noin levee takamus"[8|][:-][:)] kai se oli sitten tarkotettu kohteliaisuudeksi............ hmmm...........
 
Mulla tuli ihan surku kun luin tuota sun tekstiä
mohomaha; vaikkakin tyttö on parhaassa
mahdollisessa hoidossa kylläkin.
Siltikin on tosi tosi raskasta katsoa omaa pientään vain vierestä,
kun sen paikka olisi kotona äidin ja isän lellittävänä.
Mutta toivotaan,että pian saatte teidän ihanan prinsessanne
kotiin !<3

Ootko mohomaha ite toipunut ihan hyvin jo leikkauksesta ?
Ja onko oma olo ihan hyvä jo ?
 
Joskus ihmettelen kuinka elämä antaa meille huolia kannettavaksi niin paljon. Jaksamisia mohomahalle. Vielä tulee se päivä kun nämä hetket on vain muisto ja saat nauttia pikkuisestasi ja pidellä häntä sylissäsi.
 
Huh, rankka alku pienen elämälle ja teille! Toi kurjaa ettei omaa lasta voi pitää sylissä ja joudutte nyt jonkin aikaa olla kotona kaksin. Mutta päivä kerrallaan tyttö lähtee voimistumaan ja sitten alkaa helpottaa!! Voimia täältäkin!
 
Täällä 39+3, Sf mitta oli pudonnut 31,5 -> 30 (jospa tuo kielisi lisälaskeutumisesta).
 
 
Takaisin
Top