Seksi raskausaikana

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Quara
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pilateksessa harjoitellaan myös lantionpohjanlihasten voimaa, kannattaa kokeilla.

Meidän seksielämä on melko hiljaista verrattuna monen muun tällä kertomaan, mutta se ei ole haitannut. Meidän rytmi ei vain ole sama kuin muilla pareilla. Pusuttelua, halittelua ym. on silti päivittäin monta monta kertaa. Aluksi ajattelin, että hellyyden pitää johtaa seksiin, mutta nyt osaan nauttia läheisyydestä jo sellaisenaan - ei ole mitään painetta, että jos nyt vähän halataan ja pussataan, niin heti pitäisi olla taas peittojen heilumassa.
 
Hui, kyllä tosiaan joillakin kukoistaa seksielämä ja hienoahan se on [:D] Saako udella miten kauan olette seurustelleet, siis ne ketkä monta kertaa päivässäkin saattavat telmiä..?? Jaamaria kertoikin että yli 16 v. naimisissa ja siinä on hatun nosto että noin aktiivisena on pysynyt [:)]
En itseasiassa kuuluis tähän keskusteluun koska raskaudesta on kulunut jo aikaa mutta mielenkiintoine aihe niin onhan se osallistuttava [;)]

Me enempi kuulutaan tuohon ryhmään että nykyään n. 1-2 krt/vko, ei ikinä olla kauheen aktiivisia oltu. No ehkä seurustelun alussa puuhailtiin melkein päivittäin ja jos krapulapäivä oli niin silloin jopa 2-3 krt päivän aikana.. Mutta ennen raskautta taisi olla seksiä 3 krt/vko, joskus jopa neljä. Raskauden alussa ja puolessa välissä ei muutosta, en huomannut että halut ois mitenkään muuttunu.. Sitten mahan kasvaessa ei enää niin tehnyt mieli ja seksi hiipui viimeisen 2 raskauskuukauden aikana. Mutta harrasteltiin kuitenkin vielä samana päivänä kun synnyttämään lähdin.. [:D] Synnytyksen jälkeen meni 1 kk että tehtiin yhtään mitään ja silloinkin jäi esileikin asteelle. Pikkuhiljaa se siitä alkoi taas menemään mutta ei ole kyllä ikinä ollut halut niin hukassa kuin synnytyksen jälkeen [8|] Sanotaan että nyt viimeisen 2 kk aikana on seksi tuntunut taas hyvältä ja sitä siis meillä on 1-2 krt/vko. Joskus voi jopa 2 viikkoa mennä ettei mitään tapahdu..

Kadehdin ehkä vähän teitä aktiivisia, vaikka meillä muuten parisuhde ok mutta en vaan voisi kuvitella että päivittäin peuhattaisiin.. Mutta niinhän se on että jokainen tyylillään ja haluillaan [:)]
 
Meillä alkuraskaudessa oli koko ajan pelko persiessä et pysyykö mökö kyydissä..sillon ei siis paljo petipuuhia harrasteltu, vaikka ei se seksielämä aivan kuivaakaan kautta sillon elänyt. Toisella kolmanneksella taas oltiin aika kaneja ja itelläki tuo orgasmiherkkyys oli jotai ihmeellistä..taisipa sillon paraillaan 4-6kertaa viikossa lakanoiden välissä oltua. [:D] Nyt taas viimesellä kolmanneksella on tahti selvästi hidastunu..maksimissaan 2 kertaa viikossa tulee sängyssä muuta tehtyö ku nukuttuo..mutta normaalia kai se onni et loppuraskauvesta ei niin haluta..kai? Ja itelläki vielä nuo yhdyntäkivut pukkaa päälle ni ei hirveesti haluta mitää tuonne tunkea...mutta onneksi on paljon muita keinoja rakastella kuin vain se yhdyntä [:)]
 
Meillä päin seksin rooli on suurentunut [:)]. Aivan alkuraskauden aikana ei pahoinvoinnin vuoksi oikein huvittanut, jonka vuoksi sitten jäi vähemmälle, 1-3 krt/vko. Sen jälkeen seksi on ollut upeampaa kuin ennen raskautta, ja tuntuu ettei kumpikaan saa sitä riittävästi [:D]. Se tietysti riippuu tosi paljon mielialasta ja siitä onko ollu raskasta töissä jne, mutta parhaimmillaan seksiä harrastetaan joskus 1-2 krt/pvä. Nyt kun vatsa on alkanut kasvamaan, olo on tullut hieman kömpelömmäksi -> kaikki asennot ei enää tunnu kivalle ja liikkuminen vällyjen välissä on vaikeutunut. Mieheni onneksi ymmärtää, eikä hermostu jos asentoa joutuu vaihtamaan tiuhaankin tahtiin. Kaikenkaikkiaan seksielämämme on parantunut raskauden myötä, mistä molemmat ollaan enemmän kuin tyytyväisiä [:)], vaikka ei "entisessäkään" seksielämässä valittamista ollut [;)]
 
toukomasu: Me ollaan seurusteltu neljä ja puoli vuotta, joista puolitoista naimisissa. [:)] Alkuajoista nuo kerrat eivät ole paljoa muuttuneet, eli tasaisen aktiivisia ollaan oltu, mutta erona on ollut se että alkuaikoina jaksettiin harrastella paljon pidempään. [:D] Silloin saattoi sängyssä mennä tuntikin, jonka aikana sain useita orgasmeja. Silloin mie olin nuori ja reipas, nykyään paikatkaan ei kestä samalla tavalla. [&:]
 
Hei!
Olipa pakko kertoa oma tilanteeni tänne, kun on jo askarruttanut pidempään. Alkuraskaus meni väsymyksen vuoksi lähes seksittömästi. Mies olisi halunnut.
Päästiin alkuraskauden ohi ja alkoi taas tehdä mieli... Miestä ei enää huvittanut. Kysyin asiasta ja hän tokaisi lähes tulkoon katkerana "kaikkeen tottuu".
No nyt viikkoja on takana 30 eikä vieläkään mitään minua kohtaan. Omat haluni tuntuvat vain kasvavan, mutta mies pihtaa. Katselimme tv:tä eräänä iltana ja siellä oli meneillään jonkinlainen kokemuskeskustelu. Aiheena oli mies ja useampi nainen. Kysyin mieheltäni lähtisikö hän mukaan moiseen... Vastaus: "riippuu minkä näköisiä".
Tuli vain sellainen olo, että mieskin haluaa seksiä, muttei minun kanssani. Olen yrittänyt vihjailla ja sanoa suoraan. Kerrankin hän vain käski pukea vaatteet. Tämä alkaa vaikuttaa jo itsetunnossani. :/
 
Meillä harrastettiin tänä aamuna seksiä oikein pitkän kaavan mukaan ja huomasin, sen, minkä jo aiemmin pistin merkille: en saa enää orgasmia niinkuin ennen. Hyvältä kyllä tuntui ja aikaa käytettiin, mutta loppuhuipennus jäi kokematta taas   Mulla vissiin tämä raskaus jotenkin vaikuttaa siihen koska normitilassa saan orgasmin. Mitään kipuja yhdyntä ei aiheuta ja jännityksestä ei ole kyse. No, ihanaa oli silti ja läheisyys oli se mitä pääasiassa halusin, mutta kuitenkin... Oletteko te muut huomanneet mitään eroa tossa asiassa?
 
Tyttö Koo: Mä en saa enää, johtuu siitä et alkaa supistelemaan aika välittömästi. Muutenkaan ei kyllä tee mieli, nää säryt ja supistelu aiheuttaa kaiketi sen hormoneista puhumattakaan.

Kiki88: Kissa pöydälle vaan. Puhu miehellesi suoraan kuinka sulle on tullut sellainen olo että se ei halua sinua enää. Ja kerro että alkuraskauden pahoinvointi ja hormonivaihtelut tekee muillekin naisille sen että seksihalut katoavat täysin. Siitä on siis aivan turhaa (mun mielestä jopa ilkeää ja lapsellista) kantaa kaunaa. Nää jutut vaan kuuluu asiaan ja tulevana isänä kannattaisi nyt yrittää ymmärtää puolisoa kenen kroppa kuitenkin kokee ihan mielettömän muodonmuutoksen. -Mulle tuli ihan paha mieli sun puolesta [:(]. Oma mieheni on ollut ihanan ymmärtäväinen mun kadonneiden halujeni kanssa. Meillä entinen tahti eli kerran päivässä on vaivihkaa muuttunut kerran kahdessa viikossa tahtiin (jos sitäkään).
 
Kiki,  ymmärrän tunteesi!
Meillä onneks ei oo ihan koko aikaa pihtailtu, mutta mies tahtoo paljon harvemmin kuin minä.... ja nyt edellisestä kerrasta on parisen viikkoa kai, ja mä oon jo kitissy, että miksei! Tuntuu tosiaan siltä, ettei enää kelpaa miehelle... Oon asiasta puhunu ihan suoraan, ja se kllä aina sanoo, ettei se johdu siitä, vaan kun sitä oikeesti jo alkaa pelottaa "jonkun tulevan vastaan" (TJ 11) :D
Toivottavasti tekin saatte puhuttua, sillä jos mies oikeesti vaan katkeruuttaan pihtaa, niin se ei tosiaan oo hyvä! Tsemppiä!
 
ALKUPERÄINEN: viimeinen
Siitä on siis aivan turhaa (mun mielestä jopa ilkeää ja lapsellista) kantaa kaunaa. Nää jutut vaan kuuluu asiaan ja tulevana isänä kannattaisi nyt yrittää ymmärtää puolisoa kenen kroppa kuitenkin kokee ihan mielettömän muodonmuutoksen. -Mulle tuli ihan paha mieli sun puolesta [:(].


Toisaalta, niin kurja kuin tämä tilanne onkin, niin eikö miehelläkin ole oikeus siihen tunteeseen, että hän pelkää seksiä raskaana olevan naisen kanssa? Ja eikö raskaana olevalla naisenkin pitäisi yrittää tätä ymmärtää aivan samalla tavalla kuin miehen odotetaan ymmärtävän raskauden aikana halutonta naista?
 
Quara: Tottakai miehellä on oikeus tuommoisiin tunteisiin. Mutta tässähän ei tainnut olla siitä kyse vaan jostain muusta.

Ylipäänsä mä en ymmärrä miks ihmiset ei puhu suoraan asioista, säästyis aika monelta pahalta mieleltä. Mä alan kaiketi olla liian vanha arvailemaan mitä kukakin miettii päänsä sisällä ja tykkään et asioista puhutaan niitten oikeilla nimillä. Vaatii varmaan opettelua jos oma mies sattuu olemaan kovin puhumaton jörrikkä (tai on itse sellainen [:D]) mutta kummasti helpommalla pääsee kun ei patoa juttuja sisäänsä.
 
No joo, minulle taas tuli mieleen, että tuo olisi keino välttyä sanomasta ääneen, että minun ei tee sinua mieli kun sinulla on tuo maha.

Tuo suoraan puhuminen on aina paras asia. Meillä puhutaan paljon, vaikea on siis ajatella eloa jonkun kanssa, josta saisi lypsää mielipiteitä ja oikeaa ajatusta ulos. Tosin voihan se olla, että mekin vain "näennäispuhutaan" ja että oikeasti emme puhukaan mistään, mutta aika kaukaa haetulta sekin tuntuu.

Itse asiassa, meillä moni täällä käyty keskustelu on puitu miehen kanssa yhdessä, koska luen sille aina välillä näitä kommentteja täältä. Hänen kauttaan olen päässyt paremmin juvälle siitä, kuinka äitikeskeistä kaikki raskauteen liittyvä on. Mieheni jätti Vau-kirjan isäosuuden lukemisen siihen, kun löysi sieltä lauseen "isäkin voi osallistua lapsenhoitoon". Sanoi, että häntä ärsyttää se, kun miehet tehdään kaikessa kirjoittelussa ulkopuolisiksi, vaikka kyse on mös miehen lapsesta. Nyt kun tuo sama asia on ruvennut kyllä ärsyttämään minuakin, kun siihen on ruvennut kiinnittämään huomiota.

Vaikka vain naisella muuttuu kroppa ja hormoonit jyllää, niin aika mullistavaa tämä meno on molemmille![:D]

Mutta siis aiheeseen, joku kirjoitti että orgasmit on hukassa. Minulla ne oli enempi hukassa ekan kolmanneksen aikana. Nyt tuntuu, että saan tosi helposti ja nopeasti. toivotaan, että sama meno jatkuu... kuivuus ei vaivaa ainakaan minua.
 
Kiki88: Oma mieheni oli myös vähän näreissään, kun alkuraskaus oli seksitöntä.. Välillä veti sen mukaan riitoihinkin, kuvitteli, että en halua juuri HÄNTÄ, vain muita miehiä. Sisimmässään hän kuitenkin ymmärsi sen ja nyt kun seksi taas minullekin maistuu, on sitä paljon, eikä miehen halut ole hävinneet mihinkään, päinvastoin [:D] Neuvoisin ottamaan asian vakavasti esille! Ei tuollainen ole oikein. Meillä raskaana olevilla saattaa muutenkin itsetunto laskea; maha kasvaa, takapuolikin ehkä levenee ja raskausarpia ilmaantuu. Raskausaikana miehesi pitäisi vain tukea sinua kaikin tavoin! Vaikuttaa aika lapselliselta tuo miehesi käytös [:-] Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä, itselläni 21-vuotias mies ja hän osaa kyllä olla lapsellinen ja olla juuri samankaltainen kun sinun miehesi. En toki tiedä kuinka vanhoja te olette? [8|][:D] Anteeksi jos loukkaan jotenkin [:)] (nickistäsi vain epäilin, että voisit olla samanikäinen, kuin oma mieheni! en toki tiedä, että mahtaako tuo 88 tarkoittaa syntymävuottasi, päättelin vain :)
 
Nyt nostettiin kissat ja koirat pöydälle. Huonoin tuloksin. :/
Yhä oli sama selitys "kaikkeen tottuu". Lisäyksenä tuli myös, että miksi hänen pitäisi haluta juuri silloin kun minä haluan. Että on epäreilua ja melkoista tossun alla olemista jos suostuu silloin kun minä haluan.
 
Noh... asiat sitten paisui ja paisui. Mies lähti eilen ryyppäämään. Tuli kotiin, heräsi ja lähti kaverilleen. Ei tullut tänään yöksi kotiin. :(
 
Asioista ei halua enää keskustella ja jos eroamme niin kuulemma saa oikeudelta helposti yksinhuoltajuuden. Hänen mukaansa en osaa/ enkä halua huolehtia lapsestamme koska olen facebookissa jne. Aikoo siis viedä lapsen suoraan synnytyssalista mukanaan. :D
 
Toki minussakin on virheeni. Ei kukaan ole täydellinen... mutta... tunnen olevani niin yksin. :'(
 
Mies haluaa mennä ja tulla miten tahtoo, ei suostu suunnittelemaan menojaan. Ja katoaa juurikin noin ilmoittamatta pariksi päiväksi kerrallaan pelailemaan xboxia kaverilleen.
 
Huh, pakko tulla kommentoimaan, ei perkele mikä moukka tuo miehesi!! Tai poika varmaan tässä tapauksessa. Eikä millään pahalla sinua kohtaan!! Aikas lapsellista pitää suhdetta jonain ihme valtapelinä ja edes puhua tuollaiten tossun alla olemisesta ja kiukutella ja osoittaa mieltää lähtemällä menemään pariksi päiväksi.. Tolla käytöksellä en lähtis muita arvostelemaan kuinka osaa lastaan hoitaa!! Jep, siinähän sitten lähtee synnytyksestä kaksin lapsen kanssa niin eiköhän totuus valkene! Enkä halua sinua loukata, pistää vaan vituttamaan noin lapselliset ihmiset.
 
Nyt mut varmaan kivitetään hengiltä, mutta sanonpa mielipiteeni kuitenkin...
 
Näyttäisi siltä, että seksi ja sen puute on yleisimmin kovempi pala parinkymmenen ikävuoden hujakoilla oleville miehille raskausaikana. Ehkä tässä tuleekin vastaan se tosiasia, että tuossa iässä olevat miehet eivät ole vielä henkisesti valmiita kohtaamaan raskausaikana ja sen jälkeen tulevia ihmissuhteen muutoksia. Tässäkin tapauksessa pätee teoria "Siperia opettaa", mutta herkemmin nuoret isät kärjistävät tilanteet äärimmilleen ja jättävät kasvun mahdollisuuden käyttämättä. Kiki88:n tapaus on tästä erittäin hyvä, mutta ikävä esimerkki...
 
Ja sen voin ainakin omasta raskausajastani sanoa, että tämä autuaallinen tila ei ainakaan yhtään paranna omia konfliktitilanteiden käsittelytaitoja. Tunteet vaan tuppaa olemaan niin pinnassa, että ne sumentavat omat ajattelumallit ja ulosannin välillä aivan täysin.
 
Niin ja ennen kuin ensimmäinen kivi lentää, niin täytyy vielä sanoa, että vaikka ikää olisi lähemmäksi 30-vuotta kuin 20-vuotta, niin onhan se vanhemmaksi tuleminen samperin pelottavaa... Mutta elämä on [:)].
 
 
 
Nenn1: Täällä puhuu yksi itse parikymppinen ja samanikäisen miehen omaava, enkä aio kivittää sinua [;)] Tuo on nimittäin aivan totta mitä sanoit. En edes tiedä mitä muuta sanoa, olen vain täysin samaa mieltä kanssani. Meilläkin oli pienet kamppailut tästä kyseisestä asiasta, mutta ne onneksi saatiin selvitettyä ja ohitettua ja mieheni ymmärsi minua loppuviimein.
 
Sääli, että kikille kävi noin! [&o] Ja niimpä niin, varmasti isälle annetaan yksinhuoltajuus. Annetaan varmasti vaikka suoraan synnytyksestä lapsi mukaan niillä perusteilla, että sinä olet facebookissa...... [8|] Sopii varmasti kokeilla..
 
Kiki älä huoli. Se sun miehes ei sitä huoltajuutta todellakaan saa noin vaan, jos tilanne siihen meniskin. Suomessa äiti on se lähes automaattinen huoltaja vauvalle, jos ei ole vähintään täysin sekopää, huumeidenkäyttäjä tai alkoholisti. Vanhempienkin lasten kohdalla äidillä on paremmat mahdollisuudet huoltajuuteen kuin isällä (ja tämän olen kokenut ihan itse, lastenvalvojat on vähän liikaakin äitien puolella). BTW jos te ette ole naimisissa sun ei olis edes pakko myöntää että mies on lapsesi isä, vaan voisit kieltäytyä selvittämästä isyyttä. Miehillä tuppaa olemaan ihme kuvitelmia oikeuksistaan ja varsinkin noin nuorena saattavat olla tosi kypsymättömiä odotuksen tuomiin ongelmiin. Ex-miehen kanssa oltiin parikymppisiä kun esikoinen syntyi ja kyllähän silläkin tuppas olemaan ihme juttuja... Piileehän tuossa totuuden siemen ettei toisen halujen mukaan pitäisi kaiken mennä, mutta raskausaika nyt vaan on ihan selkeä poikkeus normitilaan. Jos nyt vielä keskustelette enää niin kysäisepä mieheltäsi huvittaako sitä sekstailla jos se on vaikka sairaana, ja onko se sitten reilua et kun olis taas terve sä pihtaisit vain periaatteen vuoksi. Muista että sun ei tartte katella tuommoista menoa... Tuskin mieheskään kattelis jos häippäilisit pariksi päiväksi kavereilles silloin kun huvittaa... Kovasti jaksuja sulle.
 
Onneksi minulla on jo reilu 30-kymppinen mies niin kehtaa joitakin viikkoja (ehkä jopa pari kuukauttakin on vierähtänyt) olla ilman seksiä ilman että tulee riitaa [:D] 
Huumoria, älkää pahoittako mieltänne [;)]
 
Takaisin
Top