särkyjä ja kaikenmaailman vaivoja...

Mulle on alkanut tulemaan ihmeellistä polttelun/kirvelyn tunnetta ylävatsan kohille ihoon. Jostain kohin on kosketus arka, olen koittanut laittaa rasvaa ja olla pitämättä rintaliivejä mutta ei tunnu että mikään auttaisi. Välillä helpottaa mutta välillä kirvelystä johtuva kipu on niin kova että itkuhan siinä melkeen pääsee. Mitään ihottumaa ei näy, mutta ehkä koitan vielä huomisen päivän kamppailla asian kanssa ja sitten tiistaina kysyä neuvolassa että mistäköhän tämmöinen johtuu.
 
Mä alan olla jo niiiiiiin kypsä näihin lantiokipuihin ja vihlontoihin!!!!!! Viikkoja nyt 35+3. Joka ilta on ollut jonkin verran kipuja jo 25 viikosta alkaen van nyt alkaa olla jo tukalaa. Eilen ku nousin autosta ja olin ottamassa takapenkiltä pikku pussia (ei ollu edes painava, yhet sukkahousut!) , satuin ilmeisesti kumartumaan väärään asentoon ja ai prkl että vihlaisi! Jalat lähti alta ja kyyneleet valui samantien pitkin poskia. Siihen sitten tipahdin auton viereen hetkeksi kun en vaan voinu liikkua.
 Loppuilta menikin sit sängyssä ilman että olisin voinu yhtään nostaa kumpaakaan jalkaa kun koko häpyaluetta vihloi sellaisella "sykkeen omaisella" tyylillä. Aina kun sai suht kivuttoman asennon, kipupiikki iski taas kamalalla voimalla ihan yllättäen. Onko kellään muulla tälläsiä kipuja?

Nii ja mies kehtas vielä ehottaa seksiä "et saan ajatukset pois kivuista" ni arvatkaapa tekikö mieli tiputtaa se sängystä!
 
Meppi: Ei ne miehet vaan aina tajua. Ja niille ilmeisesti seksi toimii vaivaan kun vaivaan... :D

Täällä ollaan nyt sit tämä viikko herätty joka aamu siihen, että ristiselkä on ihan tohjona. Tänään onneksi pystyin nukkumaan jopa kasiin asti, ennen kuin kaamee selkäkipu herätti. Yleensä tuohon vielä liittyy armoton vessahätä. Jonkin verran on myös lantiossa tuntunu semmosta ikävää tunnetta ja yks aamu en meinannu päästä sängystä ollenkaan ylös, kun vihlo vaan niin julmetusti jokaikisessä asennossa. Ai että näitä raskauden iloja...
 
Jooh, täällä kans on selkäkipuja! Ei onneks ehkä vielä pahimmasta päästä, mutta ei nääkään mitään herkkua ole! Jos vähänkään pitempään seisot esim. teet ruuan ja tiskaat tms., niin kyllä jo alaselkä laulaa hoosiannaa. Sit tulee semmonen jomottava kipu ja se ei oo kivaa ei.. Käytiin miehen kanssa kävelemässä eilen illalla, se vähän auttoi ja tänään on sit mammajumppa ekaa kertaa, jos sekin vähän vetreyttäisi tätä selkää. Mut ei tää loppuraskaus kyllä mitään juhlaa ole, en oo ikinä ollut näin huonossa kunnossa fyysisesti että on kipuja ja vaivoja joka puolella! Ei enää pitkään onneks! :D
 
Täällä alkaa myös olla jo melkoisen tukalat oltavat kaikkien vaivojen kanssa... Supistuksiahan nyt on ollut jo kaaaauan ja nyt on alkanut välillä olla jo ihan tujuja supistuksia. Ei kai varsinaisesti kivuliaita, tai ei niissä oo semmosta menkkamaista kipua mukana. Inhottavasti ne silti repii välillä alavatsalla, terkkari sanoi tähän että toisilla vaan on niin herkkä hermotus että sen takia ne tuntuu. Yölläkin herään noihin supistuksiin välillä ja välillä ne tuntuu selässäkin, muttei kuitenkaan menkkamaisesti. Onko kellään ollut samaa? Tuskin enteilee kuitenkaan synnytystä mulla nimittäin jouduin käymään päivystyksessä lauantaina kun tuli reilusti rusehtavaa vuotoa. Paikat oli kiinni ja kohdunkaulallakin mittaa vielä 4cm (ultralla mitattuna). Limakalvoilta kuulemma tuli tuo vuoto...
 
Mulla on kanssa noita supistuksia ollut jo ties mistä n. vk 24 alkaen. Enemmän on nyt ollut niitä tosi inhottavasti kiristäviä, joskus niihin liittyy selkäkipua mikä on kipeempää ku se mahalla tuntuva. Sit joskus oli semmosta menkkamaista jomotusta, mutta sitä ei oo ollu ku kerran vaan. Kävin sillon sen tiimoilta neuvolalääkärillä, mutta siellä ei ollu mitään kummempaa tapahtunu. Kohdunsuu oli pehmeän ja kiinteän välimaastossa ja kanava oli  vähän päälle3.5 cm ultralla mitattuna. Eli pikkasen kai lyhentynyt, mutta ei mitenkään merkittävästi (aikaisemmin oli 4 cm ultralla mitattuna). Ja sit välillä mulla tuntuu tuikkimista ja se "supistuskipu" säteilee emättimeen ja peräaukkoon, mut ei siitä huolimatta onneks siis ollu noin paikat kummemmin auennu tms. ku lääkäri katto.
 
Taitaa tässä vaiheessa raskautta olla ihan normaalia jo tommoset vähän tuntuvammat supistukset. Ei munkaan omat tosiaan mitään superkipeitä oo, ei voi verrata millään lailla synnytyssupistuksiin. Luulen että ne kyllä sitten varmasti tunnistaa eikä niistä voi erehtyä ;) Mulla oli ennen tätä raskautta kaksi keskenmenoa ja ne hoidettiin lääkkeellisenä tyhjennyksenä sairaalassa, ja muistan kyllä kuinka kipeitä ne supistukset silloin oli. Ei nää oo yhtään samanlaisia.
Hyvä juttu, ettei sullakaan oo paikat lähteny vielä aukeemaan vaikka supisteleekin. Tarkoittanee siis että ihan normaalia on ja kohtu vaan valmistautuu synnytykseen :) Kohta sitä jo toivookin, että alkais pikkuhiljaa paikat kypsymään, ettei tarvis kärvistellä montaa viikkoa yli lasketun ajan! :D
 
Itellä on viikkoja nytten semmoset 38+6 ja oisko jo 4 pv peräkkäin kun tulee "kivuliaita" supistuksia. Päivällä niitä saattaa tulla puolen tunnin välein muutaman tunnin ajan ja sitten loppuu kuin seinään, illalla/yöllä tulee taas tiheämmin ja silloin on paineen tunnetta myös alavatsassa ja alaselässä myös nivuset huutaa haalleluujaa ja alapäässä kamalat vihlonnat tai tuntuu että joku vetäisi puukolla sieltä. Vuotoja ei ole ollut muutakuin runsasta valkovuotoa. Alkanut miettimään että johtuuko kaikki nuo vaivat siitä että synnytys rupeaa olemaan jo lähellä vai onko vain jotain liitoskipuja? Pitäisikö soittaa jonnekkin vai odottaa muutama pv kun olisi neuvola ja sieltä sitten kysyä.? Eli siis esikoista odottelen sen takia vähän avuton tämmöisten juttujen kanssa :D
 
Veikkaisin et kroppa valmistautuu synnytykseen. Ihan samanlaista meininkiä ollu täällä reilun viikon verran ja ekal kerral ku alko supparit niin tiheni et tuli alle kymmenen minuutin sisää useemman tunnin ja kiihty vielä aamu kasii mennes et alko tulee jo parin min välein ja olin jo melkee valmis lähtee synnärille kunnes loppu vaa seinää sit vähä yli kasi. Samaa aikaa ku suppas tuntu et lantio, alavatsa ja nivuset tulessa ja nännit alko valuu ternimaitoo joka oli aika hassua :D Nyt sitte taas oli torstai, perjantai ja lauantai öinä sama meininki mut sit aina loppu taas. Viime yö oli rauhasampi et vaan kivuttomia suppareita et sai vähän nukuttuaki. Vois kyllä pikkuhiljaa toine löytää tiensä ulos. :)<3
 
eilen oli jo lenkillä vähän kivuliaita supistuksia, mut ei onneks kauaa.. tänään on ollu kamalat liitoskivut lähes koko päivän, sattuu joka asennos.. toivottavasti toi vanhempi koira ny jaksais pidätellä siihen asti et mies tulee, ettei tarttis yksin lähtee ulos, ku eihän se tietenkään edellisellä lenkillä voinu taas mitään tehdä.. ei vaan mitään tietoo koska se tulee.. huomenna on lääkäri ni näkee onko supistukset mitään tehny.. mä olisin niin valmis jo luopuun näistä kivuista..
 
Ite oon ollu vähän kahen vaiheilla näitten supistusten ja alapää vihlontojen takia. Tai välillä tulee niin kipeitä supistuksia että tuntuu kun jalat lähtis alta ja sitten taas kun tulee ei niin kivuliaita niin ei taas tiiä että missä asennossa on hyvä olla. Alapäässä olevat vihlonnat sijottuu sinne kohdunsuulle ja tuntuu että joku sörkkis puukalla sinne -.- Niitäkin tulee ihan jos lepää tai tekee jotain.
Tänääkin ollut todella kovat paineet selässä ja vatsa menee kovaksi 10 min välein muutaman tunnin ajan mutta loppuu sitten kuin seinään. En oo viittiny soittaa minnekkää lääkärii tai mitää kun tulee semmoinen tunne että jos joutuu lähtemään sairaalaan ja ei olekkaan mitään että olenko hätiköinyt turhaan ja minua pidettäisiin kamalana panikoitsijana.
Ehkä ei pitäisi ajatella noin mutta eihän sille voi mitään :D 
 
Myy92 - Sun tilanne kuullostaa kyllä siltä, että synnytys todella on jo lähellä (vaikken asiantuntija olekkaan) :) Mutta eikös nuo kipeät supistukset kerro siitä ? Soita vaan sinne äitiyspolille, jos yhtään huolettaa.. osaahan ne varmaan puhelimessakin neuvoa, mitä pitäisi tehdä.. jäädä odottelemaan vai käväistä näytillä ? Eihän niillä siellä kauaa mene, kun tilanteen tarkistavat! Tsempit sinne! :)
 
Toivotavasti olis lähellä, nimittäin näihin kipuihin alkaa olee jo kyllästyny ja muutenkin haluisin jo pienen nyytin syliini :) Pitää varmaa huomenna soitella sinne jos on samanlainen olotila.. Saanpahan itelleni mielenrauhan ku saa kysymyksiin vastauksen :)
 
Tällä vaavi jo niin alhaalla, että seisoma-asennossa alapää on aika tulessa. Nivuset särkee joka asennossa. Selkäsäryt on öisin hirveet.

Eilen kävin liikehälyn takia käyrillä, ottivat supistuskäyrän kans, vartin välein näkyi supistuksia, tosin suurin osa niistä oli kivuttomia. Muuten sellasia tosi lyhyitä ja teräviä supistuksia on jonkun verran... 

Äsh....
 
Polttaa, polttaa ja polttaa. Joka paikkaa polttaa :D 
vauva on ollut kiinnittyneenä viikkoja, välillä tulee jo ihan oikeita supistuspolttoja harkkareiden sijaan mutta onneksi eivät säännöllisty. Ei ennen joulua, kiitos!!

Ai niin ja uusi särky: polvet. Tai oikeastaan polven yläpuolet vähän sisäsyrjään päin. Nekin nivelet alkavat löystymään, great.

Se piti vielä sanoa, että säännölliset kipeät supistukset eivät välttämättä kerro vielä mistään. Toisilla on todella supistusherkkä kohtu, jolloin nuo supistukset eivät välttämättä saa mitään kypsymistä aikaan, toisilla taas jo ensimmäinen kipeä supistus voi avata paikkoja ihan kunnolla. Tai kivutonkin, niitäkin juttuja on kuultu :) kuulun ite niihin supistusherkkiin, tässä raskaudessa viikolta 20 supistellut kipeästi ja välillä säännöllisesti, mutta paikat olleet ihan kunnossa. Esikoisesta viimeinen viikko oli pelkkää supistusta, mutta sitten kun ne muuttuivat synnytyspoltoiksi sen tunnisti ihan eri tavalla. Lähti jotain hormooneita liikkeelle samalla ihan reippaasti. Jokaisella supistuksella kova adrenaliini tai efedriini mikä-lie - röyppy.
Kannattaa silti siis tarkastuttaa mikä on oma tilanne, mutta ei kannata huolestua vaikka kypsymistä ei olisi ja supistukset olisivat kivuliaita. Me ihmiset ollaan niin erilaisia :)
 
Eli tarkottaako se sitten sitä, että kun mulla ei ole ollu vielä yhtään kivuliaita supistuksia 38+1 niin kohtu ei ole supistusherkkä. Ja kun kivuliaat supistukset vihdoin alkaa niin se on menoa sit? Se olis ainaki hyvä jos pitäis paikkaansa
 
En osaa Hilla83 sanoa :D mulla ainakin kävi niin, että esikoinen sen kohdun herkisti. Synnytyksessä sen vasta huomasi että on herkeät kohtulihakset, nyt huomattiin jo paljon ennen... Sit moni on sellainenkin, kun vedet vaan hulahtaa mutta supistuksia ei kuulu ennen oksitosiinitippaa. Ollaan me naiset ihmeellisiä!
Mut sulla ei todellakaan ole enää kauaa, välillä koska vaan - 4vk niin vauva on varmasti käsissä :) ja luultavasti harjotussupistuksetkin kiihtyy ja kovenee nyt loppua kohden jos eivät sitä ole jo tehneet :)
 
Huomenta!
Täällä sitä kukutaan hereillä taas puoli neljästä asti.. :/ Välillä supistaa ja vihloo.. Nenä on tukossa, yskä painunu henkitorveen niin että selkään asti pistelee ja yskiä ei voi kun samalla tulee "painastua" vauvaa alaspäin mikä sattuu sit häpyluuhun kun nuo liitoskivut on edelleen ihan järkyttävät. Välillä sitä miettii supistuksen tullessa, et onko toi nyt kipee supistus vai tuleeko tuo kipu taas lantiosta. :P Luulis että tietää kun toista odotan mut kun monta viikkoo on ollu niin rikki, ni joka paikka on ihan turtana.
Toivon kovasti et tuo vauva haluis jo tulla mut toistaalta hän vois ihan hyvin odottaa sen aikaa et paranen tästä flunssasta..
Oottekos muut pysyny terveenä nyt kun saatiin luntaki ihan urakalla? :)
 
Heipähei!
Ihmettelen miten vähävaivaisena olen itse pysynyt. Esikoista siis odotan. Fyysisiä vaivoja ei ole ollut nimeksikään. Mitä nyt jotain pientä vihlontaa/pistämistä kyljissä välillä kun kävelee, tai nyt loppuvaiheessa supistelua liikkuessa (kivuttomia onneksi).
Mutta onko kenellekkään tullut henkisiä vaivoja? En oikein tiedä mistä tämä oma outo olotila johtuu, raskaudesta vai kenties vain turhautumisesta kun kaiket päivät kökkii pääasiassa kotona. Masentuneeksi en itseäni koe, jotenkin vaan sellainen haikea olo. Ihan kun olisi koti-ikävä vaikka on kotona. Kaikki on niin hyvin kun vain voi olla, mies on ihana ja vauva todella toivottu. Silti on erikoinen olo, ei oikein osaa olla innoissaankaan. Toivoo vain että synnytys olisi jo ohi. Sitä mitä sitten sen jälkeiseltä ajalta odotan en oikein osaa edes itse sanoa. Tuntuu niin epätodelliselta edelleen että meille oikeasti tulee vauva. Sitä miettii vaan että miltä se näyttää. Tunteeko sen heti omakseen. Onko sitä ihan onnensa kukkuloilla kun saa käärön syliin ensimmäisen kerran vai voiko olo olla hölmistynyt, sellainen että tässäkö se nyt sitten on.
Miehelle en ole näistä fiiliksistä kauheasti puhunut, hän ei kuitenkaan täysin pääsisi jyvälle millanen olo minulla on, niin turhaa sitten huolestuttaa omilla höpinöillään...

No, viikko enää jäljellä, joten eiköhän nämä oudot tuntemukset ja fiilikset siitä ajallansa selkene :)
 
^Ne on ne hormoonit
Mulla kanssa vaikka millasia ajatuksia välillä. Esikoista kun odottaa ja täällä kotona yksin möllöttää niin ehtiihän siinä ajatella ja kuvitella kaikenlaista.
Tuota syysflunssaa en ole onneksi saanut vaikka on kyllä täällä pohjosessa pakkaset ollu aika kovia. Muutenkin terveenä onneksi pysyny.
Eilen ekaa kertaa tunsin (kai) liitoskipuja. Sellasta vihlontaa alapäässä. Taitaa vauva alkaa tekeen laskeutumisharjoituksia ja painaa päätä alas.. Ne meni onneksi äkkiä ohi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top