Rv 40+

Täällä ollaan :sad001

Kaikki oireetkin on hävinnyt... Saankohan kunnian olla tammikuisten vika? Argh!!
 
Mulla hävis supistukset kokonaan vajaa viikoksi ja kaikki suuremnat oireet samana päivänä ku synnytys alko yöllä. Eli älä heitä toivoa :)
 
Mitkäs teiän viikot nyt on? Täällä 40+3. Ensimmäinen kun tulossa niin en oo vielä huolissani. Sit ku vaihtuu 41+jotain niin alan suuttuu. Sit jos menee 42 ja käynnistykseen niin alan itkee.
 
Mullakin 40+3. Maanantaina käynnistys... Voi kun tulis ennen sitä! Esikoinen syntyi 40+6 eli torstaita odotellen :)
 
Mulla tänää 40+6. Mä oon jo itkeny ja suuttunu monet kerrat. Alkaa tuntua että ihan sama tuleeko ollenkaa...
 
41+0 paukkuu täälläkin.. pakko yrittää keskittää ajatukset nyt muuhun kuin odottamiseen. Pää tarvii rentoutusta ja positiivista ajateltavaa. Aika hyvin auttaakin kun keskittyy rentoutusharjoituksiin ja semmosiin. Toisaalta yritän ajatella että nautin nyt tästä ajasta kun saa olla vielä miehen kanssa kahden ja tehdä asioita omantahtisesti, kohta kaikki kuitenkin muuttuu pienen toukan tahtiseksi. :)
 
Liitynpä tänne tuskaisten odottelijoitten seuraan :) 40+2 taitaa olla tänään eikä mitään meininkiä ulkoistumisen suhteen. Esikoinen syntyi 40+5 että toivoa vois olla mutta.. Eihän tässä muuten mutta hermo alkaa olla huonossa kunnossa, kurjaa kun ei pinna meinaa kestää mitään vaikka vielä voisi puuhailla esikoisen kanssa kaksin :sad001 Ja kamala väsymys! Hirvittää miten jaksaa kun vauva sitten viimein päättää syntyä! Hormonihuuruissa ja sisulla sitten.. :)
 
Huoh, huomenna olis viimenen neuvola, en halua mennä sinne enää!!! Mitenhän on kun mulla tulee se 41+5 sunnuntaina että alkavatko käynnistää vasta maanantaina kun on arkipäivä. Neukka vaan viimeks mainitsi että kontrolli ajat on täällä tollon 41+5.
 
Mulla olis ollut kontrolli pe kun se muuten olisi ollut la, jos vauva ei olisi syntynyt. Mutta en tiedä olisivatko päättäneet käynnistää vasta 42+0 (ma), todennäköisesti jos kaikki olisi ollut kunnossa.
 
Voi Torakka, jokainen päivä tuntuu varmaan nyt pitkältä, mutta kun alkaa tapahtua, niin se menee vauhdilla.
 
Siinä supistusten aikana ja oksennellessa ehdin kyllä katua jo koko projektia ja miettiä että miks oli kiire synnyttämään! Nyt jos tekisin uudestaan niin valmistautuisin paremmin lukemalla synnytyskertomuksia ja -oppaita. Ja valmistelisin miehen niin että se osais tehä päätöksiä mun puolesta! Mutta luulis että sun synnytys etenee nopeemmin kun supparit on sua jo valmistellu pidemmän aikaa. Ja väitän että mitä nopeemmin sitä paremmin :P
 
Oon vaan niin samaa mieltä vappu sun kanssa.. oon moneen kertaan harkinnu täällä, et tuleeko enää koskaan toista ja voisko kaiken vaan peruu.... olis pitäny niin valmistautuu enemmän..
 
:sad001 Tsemppiä Iita! :Heartred

Koitin pitää mielessä että jokanen supistus vie eteenpäin ja että mun keho on tehty sitä varten ja yritin vaan keskittyä hengittämiseen. Jossain vaiheessa kyllä tuli luovutusfiilis: En osaa, en pysty, kuolen tähän. Sillon onneks sain epiduraalin ja johan helpotti. Sai vähän levättyäkin ennen ponnistusta. Siinä autto kun keskitty miettimään syviä vatsalihaksia ja käytti niitä.
 
huhuu onko täällä ketään o_O kotiuduttu sairaalasta.. täällä raskaus vaan jatkuu..
 
Mitkä viikot sulla Iem onkaan? Ei se onneksi enää kauan jatku :)
Ymmärrän kyllä että turhauttaa. Jossain vaiheessa lueskelin paljon helmikuisten odotusjuttuja kun tuntui että täällä kaikki vaan jakautuu...
 
Täällä ollaan vielä raskaana...huomena tulee 40+0. Eikä minkäänlaisia merkkejä että synnytys vois käynnistyä!
 
Huutelen helmikuisista. Tukevasti raskaana ja sunnuntaina 40+0 eikä juuri mitään oireita.. Pitkää pinnaa vaan kaikille :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top