Terveisiä sängynpohjalta! Olen siis nyt viikolla 7+2 ja ihan kammottava pahoinvointi vaivannut jo reilun viikon. Viime tiistaina se sitten pakotti jäämään sänkyyn ja täällä sitä vällyjen alla ollaan edelleen. Kyse ei ole mistään harmittomasta pikku kuvotuksesta aamuisin, vaan tosi perusteellisesta yrjötyksestä . Yhtenä päivänä oksensin aamusta yöhön noin 15min-1h tauoilla, mutta onneksi nyt olo on tasoittunut n. 2-3 oksennuskertaan päivässä. Sen lisäksi olo on kauhean hutera, pyöryttää ja laihtunut olen noin 3-4kg. Olimme jo vähällä lähteä tiputukseen, mutta kun oloni tasoittui niin jäätiin sitten vielä kotiin ihmettelemään.
Neuvolaan soitettaessa kehoittivat juomaan osmoosiliuosta ja käyttämään pahoinvointirannekkeita. Ehkä ne rannekkeet ovatkin vähän auttaneet, koska nyt ei enää vello mahassa, vaan paha olo tuntuu lähinnä "palana kurkussa". Ruokaa en tahdo vieläkään saada millään alas. Pakotan itseni nakertamaan hapankorppuja, juomaan mehuja ja syömään kaikkea juoksevaa, kuten jugurttia ja viiliä. Hajujen suhteen olen superherkkä ja esim. paahdetun ruisleivän haju saa mun pään ämpäriin .
Toivon niin hartaasti, että vauva ottaisi musta kuitenkin kaiken tarvittavan. Lohduttaa, kun olen lukenut, että runsas pahoinvointi on merkki "terveestä raskaudesta", kun raskaushormonin määrä on ilmeisen suuri. Varmaan hormonia onkin ylenpalttisesti, kun plussasin vahvasti jo ennen kuin menkkojen olisi pitänyt alkaa. Toisaalta heräilee kysymys, että onkohan siellä kaksoset, kun näin vahvasti oireilen. Eka ultra vasta joskus vähän ennen joulua ja eka neuvola-aikakin vasta 1,5vkon päässä.
Miten teillä muilla? Onko kenelläkään muulla yhtä pahaa pahoinvointia? Monella ystävälläni on ollut vaan pientä kuvotusta ja väsymystä. Tuntuu, että olen ainoa, joka on täysin sänkyyn kampitettu .
Neuvolaan soitettaessa kehoittivat juomaan osmoosiliuosta ja käyttämään pahoinvointirannekkeita. Ehkä ne rannekkeet ovatkin vähän auttaneet, koska nyt ei enää vello mahassa, vaan paha olo tuntuu lähinnä "palana kurkussa". Ruokaa en tahdo vieläkään saada millään alas. Pakotan itseni nakertamaan hapankorppuja, juomaan mehuja ja syömään kaikkea juoksevaa, kuten jugurttia ja viiliä. Hajujen suhteen olen superherkkä ja esim. paahdetun ruisleivän haju saa mun pään ämpäriin .
Toivon niin hartaasti, että vauva ottaisi musta kuitenkin kaiken tarvittavan. Lohduttaa, kun olen lukenut, että runsas pahoinvointi on merkki "terveestä raskaudesta", kun raskaushormonin määrä on ilmeisen suuri. Varmaan hormonia onkin ylenpalttisesti, kun plussasin vahvasti jo ennen kuin menkkojen olisi pitänyt alkaa. Toisaalta heräilee kysymys, että onkohan siellä kaksoset, kun näin vahvasti oireilen. Eka ultra vasta joskus vähän ennen joulua ja eka neuvola-aikakin vasta 1,5vkon päässä.
Miten teillä muilla? Onko kenelläkään muulla yhtä pahaa pahoinvointia? Monella ystävälläni on ollut vaan pientä kuvotusta ja väsymystä. Tuntuu, että olen ainoa, joka on täysin sänkyyn kampitettu .
Muokattu viimeksi: