Raskauskilot veks

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Arabia
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Oottepa sissejä, kun onnistuu sokeriton! Mä oon sortunut melkein joka päivä. Ekanakin päivänä söin jätskiä ennen kuin edes tajusin, ettei pitänyt syödä ollenkaan! Mut se on positiivista, että se jatkuva napostelu on loppunut, ja oon vaan kertaalleen syönyt jotain kunnes oon tajunnut tilanteen. Juon kyllä kahvini sokerilla, ja siitä en luovu, mut kunhan sais vähennettyä tota muuta! Ja oon kyllä itse asiassa ihan tyytyväinen tähänkin. Mulla ei imetys tai sen lopetus vaikuttanut mitenkään painoon. Nyt vielä imetän monta kertaa vuorokaudessa, joten ei hetkeen tule muutosta. Liikuntaa lisätty nyt ihan pakostakin, kun tyttö ei halua nukahtaa vaunuihin ilman lykkimistä ;) ja tänään kävin toistamiseen pelaamassa pesistä, ihanaa! Siinä vasta liikuntaa ilman pakkopullaa! Ainakin mulle :) munkin tavoite on saada hyvää oloa ja jaksamista, mut myös vaatekoon pienennys. Tänään kävin sukulaisten kanssa pippaloissa, eikä löytynyt kaapista yksiäkään farkkuja, jotka mahtuis jalkaan...
 
Luin eilen jostain tutkimuksesta että D vitamiinin puutos esti naisilla painon tippumista. Että jos ei jo käytössä niin hakekaahan Deetä! :) ja tarviihan sitä muutenkin.
 
Vaihdoin raskausajan monivitamiinin pelkkään D:hen :) Pitänyt tehdä se jo aiemmin, mutta nyt sitä suuremmalla syyllä.

Viikko takana ja yksi varsinainen repsahdus, sitruunamarenkikakkupala :p Paino on aika lailla +-0 viikossa, mutta eipähän nouse ja eiköhän se laskekin tällä menolla. Viikonloppuna tuntui, että jotain puuttuu, kun ei saanut perinteisiä viikonloppukarkkeja, mut siitäkin selvittiin.
 
Mulla oli viikonloppuna herkkujen tilalla pilkottuja porkkanoita, kurkkua ja paprikaa kera ranch-dipin. Namnam. Hyvin sujuu sokeriton täällä, paino ei ole tainnut liikahtaa mihinkään suuntaan. Ne ystäväni antamat suklaat mun täytyy kyllä syödä, ne on tryffelisuklaakonvehteja ja viimeinen päivämäärä on tässä kuussa. Niitä ei ole montaa palaa, viikonloppuna voisin ne sallia itselleni pieneksi herkuksi. :) Viikonloppuna on myös yhdet juhlat, joissa meinaan jotakin tarjolla olevaa ottaa. :)

Mies oli ostanut mulle oikein 2 suklaalevyä viikonlopuksi, kun ei ollut muistanut tätä mun sokeritonta! :D Noh, ne säilyy kyllä.

Joo siis sen d-vitamiinin kanssa mun pitää skarpata!
 
Se om kuulkaas kilo vähemmän kuin viikko sitten punnituksessa :couchpotato: Heittelee varmaan aika paljon viikonkin välein mitattuna, mutta silti positiivista. Aika tarkkana saa kyllä syömisten kanssa olla. Yksi harkittu lipsahdus, kun söin muffinssin ja tänään tulee synttärikakkua syötyä, mutta ilman karkkia ja suklaata kaksi viikkoa!
Eka viikko meni helpolla, mutta tällä viikolla on ollut jo kiusauksia. Kun lapsi on ollut kiukkuinen ja kitissyt tunnin niin sitten kun sen on saanut nukkumaan, niin tekee ihan älyttömästi mieli jotain hyvää.
 
Hyvä Arabia! Mä en tänään käynyt vaa'alla, mut eilen oli 2,5kg vähemmän kuin pahimmillaan! Vaihtelee kuitenkin paino päivittäin. En ole edes ollut nollalinjalla, mutta paaaaljon vähemmän on mennyt herkkuja kuin ennen tätä. Mut myös monta päivää ihan kokonaan ilman. Tänään on yhdet 85-vuotissynttärit, ja vanhoja ihmisiä pitää miellyttää syömällä paljon kakkua, vai mites se nyt meni ;)

Toi on kyllä paha tilanne Arabia, kun tulee hetken rauha huudon jälkeen, niin käsi alkaa lähes itsekseen hamuilla karkkipussia... onneks kotona ei oo yleensä :) Itse asiassa on monena päivänä tehnyt kauheasti mieli jotain herkkua, ja oon antanut itselleni luvan ostaa kaupasta. Mut sitten kaupassa ei ookaan enää tehnyt mieli, ja oon ollut ylpeä itsestäni, kun en sitten olekaan ostanut!
 
Miulla on ongelmana epäterveelliset ruoat... Kiiressä ja arjen hulinassa tulee usein haettua valmista ruokaa tai heitettyä uunin ranskalaiset ja jotain niiden seuraksi. Ei oo aikaa kuorii ja pilkkoo kasviksia.

Terveellisiä ruokaohjeita kaipaan!! Jotain nopeeta arkiruokaa missä ei olis liikaa rasvaa, majoneesia, kermaa tms :hilarious: Lähtis viimesetkii kilot jos ois aikaa syödä (ja kokata) paremmin.
 
Mulla on ihan sama haaste vihannesten kuorimisessa ja pilkkomisessa, kuten varmaan muillakin. Nytkin monesti kuorin vihanneksia lapsen roikkuessa lahkeessa kiinni kitisemässä.

Kun vauva oli pienempi, turvauduin useasti valmiiksi kuorittuihin ja pilkottuihin tuoreisiin wok-vihanneksiin. Löytyy vihannesosastolta muovirasiassa. Kanat, keitetyt nuudelit /riisit ja valmista wok-kastiketta joukkoon, niin tulee hyvää helposti.
 
Miulla on ongelmana epäterveelliset ruoat... Kiiressä ja arjen hulinassa tulee usein haettua valmista ruokaa tai heitettyä uunin ranskalaiset ja jotain niiden seuraksi. Ei oo aikaa kuorii ja pilkkoo kasviksia.

Terveellisiä ruokaohjeita kaipaan!! Jotain nopeeta arkiruokaa missä ei olis liikaa rasvaa, majoneesia, kermaa tms :hilarious: Lähtis viimesetkii kilot jos ois aikaa syödä (ja kokata) paremmin.

Nyt suosittelen sitä prismasta löytämääni höyrytysastiaa, sellainen muoviboksi. Sinne esim kukkakaalta sisään ja vettä mukaan ja mukroon 4-5min. Ja se kukkakaalen pilkkominen ei vie aikaa. Ei vie parsankaan eikä kaupadta ostettujen valmiiks pestyjen porkkanoiden pilkkominen. Voi myös nakata herneet tai mitä vaan ja höyrystää. Tosi nopeaa ja helppoa. Myös paprikat käy. Sit tulee myös (mut toki kuoria ehkä kantsii) bataatti, nauris, munakoiso, kesäkurpitsa jne. Ja siis se maksaa 22e. Meillä ainaki haukkunu jo ittesä takas ku nii monesti on pakkasesta likan soseet loppu ja ku on aina jotai kasviksia tai vihanneksia yleensä jääkaapissa nii tulee tosi nopeeta 'sormiruoka'
 
Miulla on ongelmana epäterveelliset ruoat... Kiiressä ja arjen hulinassa tulee usein haettua valmista ruokaa tai heitettyä uunin ranskalaiset ja jotain niiden seuraksi. Ei oo aikaa kuorii ja pilkkoo kasviksia.

Terveellisiä ruokaohjeita kaipaan!! Jotain nopeeta arkiruokaa missä ei olis liikaa rasvaa, majoneesia, kermaa tms :hilarious: Lähtis viimesetkii kilot jos ois aikaa syödä (ja kokata) paremmin.

Nyt suosittelen sitä prismasta löytämääni höyrytysastiaa, sellainen muoviboksi. Sinne esim kukkakaalta sisään ja vettä mukaan ja mukroon 4-5min. Ja se kukkakaalen pilkkominen ei vie aikaa. Ei vie parsankaan eikä kaupadta ostettujen valmiiks pestyjen porkkanoiden pilkkominen. Voi myös nakata herneet tai mitä vaan ja höyrystää. Tosi nopeaa ja helppoa. Myös paprikat käy. Sit tulee myös (mut toki kuoria ehkä kantsii) bataatti, nauris, munakoiso, kesäkurpitsa jne. Ja siis se maksaa 22e. Meillä ainaki haukkunu jo ittesä takas ku nii monesti on pakkasesta likan soseet loppu ja ku on aina jotai kasviksia tai vihanneksia yleensä jääkaapissa nii tulee tosi nopeeta 'sormiruoka'
 
Tai "ihmepata" esim crock pot (Google sta kuva löytyy). Voi miten simppeli! Siinä hautuu sopat, puurot, kastikkeet, padat. Voi huoletta jättää päälle ja lähteä lenkille tms.
Esim naudan suikaleista, porkkanaraaste, sipuli, v.sipuli, tomaattimurska ja vettä ja vikat 2 tuntia potut sekaan tai miks ei riisi, hyvä keitto ja ennen suurempaa maustamista lopuksi otin vauvalle oman osuuden ruoasta.

Ja siis nykyäänhän ei edes ehdi syödä yhtä paljon kun joskus ennen :D vauva pitää siitä huolen. Heh, he.
 
Miulla on kyllä parhaat astiat ruoan laittoon mikrossa, löytyy microcook kannuja (pikahöyrytykseen ja miljoonaan muuhun asiaan :grin) pari kappaletta, painekeitin mikroon, höyrytysastioita mikroon kohta jo parikin jne. ongelma on just se kun ei ehi kuorii ja pilkkoo... Pakastevihannessekoitukset alkaa jo tökkii eikä oo vähään aikaan tullu höyryteltyy niitä. Kai se pitää vaan uskoo et nopeesti on vaikee saaha terveellistä :hilarious: Sit kun on tuota "kaikki päivän vanhat ruoat ällöttää"- ongelmaa ni vaikee tehä isompaa satsii kerralla valmiiks mikä kelpais vielä seuraavanakii päivänä.
 
Viikon saldo on -400g! Nyt on kyllä tullut lipsuttuakin pari kertaa: kakkua ja keksejä kaksi kertaa. Eli ei tää nyt ihan sokeriton ole, mutta näin jos jatkaisi, niin ehkä tästä sen kolme kiloa vielä saisi pois tammikuuhun mennessä. Ja sittenkös olisin iloinen :rolleyes: Nyt jo menee jotkut housut päälle, mitkä ei aiemmin menneet ja se kannustaa jatkamaan. Tää viikko oli taas vaan edellistä vaikeampi ja keksejä sorruin ostamaan kotiin. Kaikki muut lipsumiset on tähän mennessä olleet kyläkahvitteluja, enkä niistä aikonutkaan luopua. Liikuntaa kun saisi vielä lisättyä. Se ois ens viikon tavoite.
 
Mun sokeriton loppui tällä viikolla. :D Tein omenapiirakkaa ja söin sitä monena päivänä. Lisäksi olen syönyt jotakin herkkua nyt pe, la ja su. Painoon ei tullut muutoksia, mutta mielialan muutokset havaitsin heti kun omppupiirakkaa söin monena päivänä. Olin heti väsynyt ja kärttyinen! No en tiedä oliko syynä myös liian vähälle jääneet yöunet ja miehen iltavuorot (ne on piiiiitkiä iltoja mulle).

Noh, tästä jatketaan samalla meiningillä kuin ennenkin: 1 herkkupäivä viikossa (joka kuitenkin venyy kahteen) ja kyläilykahvitteluilla tai muissa erikoistilanteissa sallin itselleni herkut. :)

Katsoin Netflixistä dokumentin "Embrace", jossa käsiteltiin ihmisten tyytyväisyyttä/tyytymättömyyttä omaan vartaloon. Dokumentin sanoma siis oli, että mehän olemme kaikki kauniita, ja olemme jo just nyt kauniita, ilman että tarvitsee tehdä mitään. :) Dokumentti kesti 1,5h ja liikutuin kyyneliin monta kertaa sen aikana. Aion oppia hyväksymään ja rakastamaan vartaloani juuri sellaisena kuin se on. Myös puhumaan kropastani vain myönteiseen sävyyn ihan lastenikin kuullen. Suosittelen lämpimästi jokaiselle tuon dokumentin katsomista. ❤
 
Mulle tuli mieleen Bellen viestistä, kun esikoiseni joku aika sitten silitteli mun mahaa ja totesi sen olevan ihana ja pehmeä. Niin mietin siinä vain että pitäisin siitä kyllä itse enemmän jos olisi vähemmän pehmeä mutta samalla tunsin tyytyväisyyttä kun ei se olisi semmoinen jos siellä ei olisi kasvanut mun kaksi maailman rakkainta lasta. Ja vastasin esikoiselle vain hymyillen, että niin on. Lapsille on kyllä tärkeää kuulla vanhempien puhuvan omasta kropastaan positiivisesti jottei tulisi ulkonäköpaineita myöhemmin. Aina voi pyrkiä siihen milloin olisi vielä tyytyväisempi itseensä mutta jokainen on ihana sellaisenaankin :)
 
Ihanaa Belle ja Voikukka! Mä en ole tyytyväinen vartaloooni, mut haluaisin olla, eikä sen tarvitsisi olla ihannepainossa silloin. Mut yritän myös välttää viimeiseen asti, etten valita lasten kuullen, ja että puhuisin nätisti heidänkin vartaloistaan eikä mitään on taas tullut näköjään painoa ennenku pituutta-juttuja :) en halua tahallisesti siirtää huonoja kehonäkemyksiä lapsille, siis muidenkaan.
 
Niin mietin siinä vain että pitäisin siitä kyllä itse enemmän jos olisi vähemmän pehmeä mutta samalla tunsin tyytyväisyyttä kun ei se olisi semmoinen jos siellä ei olisi kasvanut mun kaksi maailman rakkainta lasta.
Ihanasti ajateltu! ❤ Ja niinpä, kuinka hienoa työtä meidän kropat onkaan tehneet, kasvattaneet vauvan/vauvoja!

Se on tämä kulttuuri, joka on kauneusihanteineen pielessä, ei meidän kropat. :) Mutta se on vaikeaa olla tyytyväinen omaan kroppaansa. Oon ajatellut tätä asiaa nyt monta päivää ja helpommin sanottu kuin tehty. Mikä vapaus se olisikaan kun olisi täydellisen tyytyväinen omaan vartaloonsa. Siihen varmasti pystyy, jos haluaa. Siinä dokumentissa puhuvat esim. parrakas nainen ja tulipalossa ihonsa polttanut nainen, jotka ovat aivan tyytyväisiä ulkonäköönsä. Dokumentin on tehnyt eräs kolmen lapsen äiti, joka itse oppi hyväksymään vartalonsa sellaisena kuin se on. :) Todella ajatuksia herättävä on. Siinä myös kerrottiin, kuinka mallit pyörtyilevät lavan takana, kastavat pumpulipalloja Gatoradeen ja syövät ne täyttääkseen mahaansa. :( Ja kuinka jotkut joita me pidämme kuvissa virheettöminä, ovat hekin huolissaan kuvakulmista. Mutta tiedän sen itsekin, laihdutin kerran 15 kg, mikä oli mun tavoitekin, mutta sekään ei sitten kuitenkaan ollut oikeasti hyvä. Lisää olisin laihduttanut ellen olisi tullut raskaaksi.
 
Täällä totaalisortuminen, kun neiti ollut kipeänä ja äiti huonoilla unilla. Muutama kahvittelu sovittuna vielä tälle viikolle, joten tämä viikko menee sokerihumalassa :happy

Mä oon omasta mielestäni aika armollinen keholleni, eikä mulla ole paino-ongelmaa, pikemminkin olen aina ollut hoikka. Nyt vaan aikuisiällä on kertynyt keskivartaloon parin sokeripussin verran ylimääräistä, jotka on harmittanut jo parin vuoden ajan. Kilomäärissä ei puhuta paljosta, joten asia olisi kunnossa suht pienellä vaivalla ja harmittaa, etten ole jaksanut sitä tehdä. Elämää ne jenkkakahvat ei haittaa, eikä ulkonäköäkään muuten kuin vaatetuksen osalta. Mun pitäisi olla melko edustava työssäni ja oon kyllästynyt piilottelemaan housujen vyötäröltä pullistavia jenkkakahvoja löysien paitojen alle. Tyköistuvat vaatteet vaan on tyylikkäämpiä kuin löysät.

Nyt kun vauva täyttää ja muuttaa koko elämän, niin päätin, että tämä on äitiysloman minun oma projektini, jonka pystyn toteuttamaan. Oma elämä on muuten vähän hakusessa, mutta sitä pystyn kontrolloimaan, mitä pistän suuhuni. Tai ainakin pitäisi pystyä :grin
 
Takaisin
Top