Toissa iltana oli ihan kauhee tunne, kun just oli semmoinen tuskanhiki ja tais olla jotain rytmihäiriöitä, kun sydän hakkas hetken aikaa ihan tuhatta ja sataa.
Kun miettii tätä koko raskausaikaa, niin on tämä kyllä ollut aikamoista vuoristorataa omien tunteiden, kehon muutoksien ja kaiken maailman oireilujen kanssa.
Ei me naiset voida kuin olla ylpeitä, että kestetään tällaista!
Vaikka välillä tuleekin tarve valittaa ja tuntuu, että pää hajoaa, mutta silti!
Mikäli vaan synnytys sujuu vauvan kannalta mallikkaasti, uskon arvostavani kehoani paljon aikaisempaa enemmän tämän raskauden läpikäytyäni. Nyt ainakin tuntuu siltä, että voin olla vain ylpeä, kun se pystyy tällaiseen suoritukseen. :)
Itselläni on ollut tosiaan ajatuksena myös, että jos mä tästä fyysisestä rasituksesta selviän, niin kyllä sitä selviää mistä vain. Tätä ajatusta voi sitten käyttää, kun on aika alkaa treenaamaan ja millään ei mukamas jaksaisi
On tässä kyllä ollut henkinenkin puoli koetuksella, kun on ollut huolta ja murhetta.
Mulla kun näytti alussa siltä, että olisi kesken menossa (kovia vatsakipuja ja verenvuotoa) ja vasta uuden vuoden jälkeen alkoi pikkuhiljaa tajuamaan, että pikkuinen on mukana ja pysyy.
Mitä enemmän viikkoja tuli niin sitä luotettavampi olo oli, että kaikki päättyy hyvin :)
Onko muilla muuten kasvanu ruokahalu näin loppuraskaudesta? Siis mulla on nyt kokoajan nälkä ja voisin syödä vaikka kolme pitsaa päivässä! Kyllä, mulla halutta kokoajan vaan pitsaa! Ja tätä ei oo kyllä ollu aikasemmin raskauden aikana. :D Mä mietin, että voisko tuo isompi vauva viedä nyt niin paljon energiaa, että pitää syödäkin enemmän?
Miulla on ainakkii brjo ihan sammaa havaittavissa, ku siulla! :D vois olla syömässä melekkeen koko ajan. Kuitenkkii ottaa vauva vielä jonku hullun kasvu spurtin, ja onki 4kg synttyissään :D
Mulla on ihan koko ajan nälkä, ja yölläkin käyn 2-3 kertaa syömässä, ja silti kun kuudelta herään, on kiljuva nälkä. Ja jotenkin hassua, että miten voi olla koko ajan nälkä, kun koko ajan kuitenkin semmoinen täysi olo, kun on niin täynnä vauvaa :)
Meillehän lupailtiin sitä 3.2 kg tyttöä mutta olikin 4.2 kg :D hienosti silti löysi tiensä ulos ja tosiaan yksi tikki laitettiin ja ponnistusvaihekin nopea 8 min pinnistys.
Ja mulla ainakin viimeiset pari viikkoa oli jatkuva nälkä! Ja nyt sama meno kyllä jatkunut...
Joo, tosiaan itsekin voisin rajoittaa tätä syömistä..
Mulla on nämä viimeiset pari viikkoa ollut ihan älytön makeanhimo, jota vastaan on ollut välillä aika vaikea taistella...
Täytyy kyllä oikesti kuunnella tuota TH:ta, kun hän sanoi, että vauva saattaa olla synnyttyään uninen, jos en pidä huolta verensokerista. Se sitten haittaa myös imettämisen aloittamista sairaalassa, kun ei kuulemma jaksa vauva välttämättä tehdä töitä sen maidon eteen..
Joo ehkä pittää itekki rajottaa syömistä.. Just tein pakkaseen mariannekääretorttua ja suklaahippukeksejä meinasin tehä, ni on jotain tarjottavaaki vieraille ketä käy. :)
Kyllä sitä varmaan kaikenlaista voi kuvitella synnyttävänsä - onhan sekopäitä joka lähtöön!
Mulle mies vitsailikin alkuraskaudesta, kun kovasti mietin sitä ultrauksen eettisyyttä, että sähän haluaisit synnyttää vaikka sen kolmipäisen lohikäärmeen (tykkään kovasti kaikestä eläinkuntaan kuuluvasta)- että katsotaan nyt mitä uutista siitä sitten revitään..no, yksipäinen ihminen pitäisi ihan olla tulossa..
Mutta musta tuntuu että nyt täytyy kyllä syödä aina kun jaksaa! ei oikeen oo ruokahalu huipussaan täällä, nytkin kuumeisesti mietin mitä herkkua sitä sisäänsä tunkis, mutta ei keksi mitään mitä haluttais.
Vaikka lupasin kyllä lapsille leipoa mokkaruutuja tai/ ja kookospalloja, ehkä aloittelen hommaa nyt ennen päikkäreitä kumminkin..
Hah, aikamoinen juttu
Vähän epäilen kyllä, että olisi ihan synnyttänyt.. mutta voisiko olla mahdollista laittaa sisälle itse jotain tuommoista kun kaikenlaistahan ihmiset ovat sisälleen laittaneet....