Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pihla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä huomasin, että ehkä se kova mahan oikealla puolella onkin harjoitussupistusta, ainakin joskus. Tuntuu vaan vielä kovemmalta ja jotenkin erilaiselta kuin aiemmin. Mutta vauvakin nyt vähän vääntelehtii myös, vaikka enimmäkseen on vielä vasemmalla kyljellä.

Kamala tuo yskä tässä vaiheessa, Gemini! Mulla oli jossain vaiheessa kanssa paljon aivastelua siitepölyallergian takia, ja oli se kyllä noloa kun ei koskaan tiennyt koska piti käydä vessassa vaihtamassa pikkuhousunsuoja aivastuksen jälkeen. Tai jos oli vielä unohtanut laittaa suojan.
 
Päässyt kyllä muutama vahinko tapahtumaan, mutta onneksi ollut suojat mukana!
On se vähän noloa, vaikka eipä sitä kukaan muu huomaa kuin itse :oops:

Vatsanalueella on nyt jotain outoja kipuja, en tunnista niitä supistuksiksi, mutta tarkkaillaan.
Onneksi tänään on suuntana Helsinki niin onpahan synnytyssairaala lähellä! :wink

Mä tossa aikaisemmin oon hehkuttanut kuinka energinen olo on, vaikka öisin oli tullut nukuttua huonosti.
No, nyt sitten vaivaa älytön väsymys..
Taisin sitten kuluttaa varmaan energiani, kun nyt on kaikki niin kovin vaivalloista.
 
Mulla aiemmin oli tota pissalorahtelua aivastellessa mutta loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin. Onneksi. Oli todella kurja vaiva! Ja muutenkin yskiminen ison mahan kanssa kurjaa.
 
Mulla vauva möllöttää lähes aina niin et selkä on tos vasemmalla ja irtoroipaleet ja liikkeet oikeella, eli siis jalat :D esikoinen oli aina just toisella puolella
 
Eilinen ilta ja viime yö meni vauvan liikkeitä tunnustellessa. Illalla vielä liikelaskennassa tunsin riittävästi liikkeitä, mutta yöllä ja tänä aamuna ei meinannut liikkeitä tuntua. Vain jotain hyvin pientä, vaikka kuinka join mehua ja tökin vauvaa. Olin jo aivan paniikissa ja itku pääsi aamulla, kun pelkäsin, että vauvalla ei ole kaikki hyvin. :sad001 Siinä sitten aamulla heti soitin neuvolaan itkien ja pääsin onneksi saman tien tarkistamaan vauvan sydänäänet.

Onneksi sydänäänet olivat normaalit, samalla tasolla, kuin tiistaisella neuvolakäynnillä. Kaikki oli muutenkin hyvin. Neuvolatäti tunnusteli myös vauvan pään paikan, kun kerroin alaselkä-ja alavatsakivuistani. Pää oli jo melko alhaalla ja täysin kiinnittynyt. Neuvolatäti sitten totesi, että on ihan normaaleita ennakoivia supistuksia ja, että vauva alkaa keräilemään voimia syntymää varten ja on siksi rauhallisempi. :)
 
Minulla kävi niin että tunsin todella heikosti vauvan liikkeet synnytystä edeltävinä päivinä, kotona olisin varmasti ollut paniikissa, mutta sairaalsssa kun ottivat käyrää pari kertaa päivässä niin tiesin kaiken olevan hyvin. Ainakin itse näin jälkikäteen ajateltuna niin varmasti ennakoi synnytystä:)

Lähetetty minun GT-I9305 laitteesta Tapatalkilla
 
Suosittelen lämpimästi reenaamaan niitä lantionpohjanlihaksia vielä ennen synnytystä, itsehän en näin toiminut kun laiskana ajattelin että ne on jo lähtokohtasesti hyvässä kunnossa harrastamieni urheilulajien puolesta. Kuinkas sit kävikään, nyt alatiesynnytyksen jälkeen pissa karkailee, jos rakko liian täynnä. Jälkivuoto kohta loputtaa, mutta en pääse vaipoista eroon, kun en tiedä koska (jos koskaan) tää pissavaiva helpottaa. Voin kertoa, että veetyttää kohtuu rankasti, kusin kirjaimellisesti itseäni nilkkaan tässä hommassa.


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Mä en myöskään ole juuri lantionpohjan lihaksia harjoitellut (siis sitä emättimen ja peräaukon supistamista, muuten tulee kyllä syviä lihaksia treenattua). Toi pissankarkailu on ollut vähän kausittaista, jossain vaiheessa sai olla tarkkana yskiessä ja aivastellessa ja nyt taas on pitkään ollut aika "varma" olo. Joskus tosin meinaa karata, jos täydellä rakolla nauraa kovasti tms.

Hauska vertailla teidän hieman pidemmällä olevien vaivoihin omiani. Niistä pystyy ikään kuin ennustamaan, mitä itsellä pian on edessä päin. Nyt unettomuus / levottomat yöt sekä ihana päänsärky ovat tulleet mullekin riesaksi. :sad001 Mä vihaan päänsärkyä! Nyt menikin tosi monta viikkoa ilman, yleensä se toistuu 4 viikon sykleissä.
En muista missä ketjussa just neuvoin ottamaan panacodia päänsärkyyn. Meinasin eilen ottaa sitä, kun oli niin epätoivoinen olo. No paskat sitä enää vikalla kolmanneksella tuoteselosteen mukaan saa käyttää. Mä ihan muistin, että lääkäri olis sanonut, että tota saa syödä koko raskausajan, mut imettäessä ei enää. Hyvä et tuli tarkistettua...

Nyt alkaa maha olla todenteolla venytyksellä ja ahdistavan tuntuinen. Ja vatsalihakset tuntuu olevan lomalla, joutuu jumpatessa olemaan tarkkana ettei käy selän päälle. Ja kotiaskareissa huomaan myös, ettei viitsi enää mitään kovin raskasta nostella tai saattaa alaselkä kipeytyä. Onneksi tämä vaiva tuli vasta nyt ja näin pitkään selvisin ilman mitään selkäongelmia. Nyt voi kai jo hyvällä omalla tunnolla ottaa rennommin ja juoksuttaa miestä. :grin

Maha on kyllä ihan täys vauvaa, kauheaa punkeamista pitkin päivää. Kohta sen pylly varmaan tulee palleasta läpi. o_O

Mites Gemini jaksoi bilettää konsertissa, jäätkö synnyttämään samalla reissulla? :grin
 
Miulla ei oo kyllä nuita pissavahinkoja käyny kertaakaaan, vaikka aika heikosti oon muistanu treenailla lantionpohjanlihaksia. Jospa ne ois sen verran hyvässä kunnossa :D vauva viihtyy vähän molemmilla puolilla. Aika ussein päivän aikkaan vaihttaa puolta, eikä tunnu mitenkään kovin mukavalle, ku joskus asettuu tuohon ihan keskelle ni pylly painaa rintalastaa ylöspäin. :/

Sent from my SM-C105 using Vau Foorumi mobile app
 
Mä tiedostin lantionpohjanlihasteni olemassaolon kunnolla vasta ekan synnytyksen jälkeen, jonka jälkeen vasta aloin niitä treenatakin. Pakon edessä oikeastaan, kun ekana aamuna sairaalasta kotiutumisen jälkeen mun virtsarakko tyhjeni kokonaan lattialle sängyn viereen ilman, että pystyin tehdä asialle yhtään mitään. Se oli karmea tilanne.

Tosi huonosti olen kyllä nyt raskauden aikana lihaksia treenaillut, kun jossain vaiheessa kohdun kasvettua tuntuma niihin heikentyi, ja treeni alkoi tuntua vaikeammalta. Aivastaessa saattaa helposti lirahtaa. Mutta jospa sitten synnytyksen jälkeen saisi taas paremmin treenattua.

Mulla vauva majailee masussa selkä tuolla vasemmalla puolella ja jalat oikealla. Niin se on ollut jo pitkään. Joitakin viikkoja sitten tuntui kuin se olisi pariksi päiväksi kääntänyt kylkeä, ja pelkäsin sen jopa kääntyneen perätilaan, mutta pian se oli taas entisissä asemissaan. Sen "nyrkkeily" tuolla alavatsalla häpyluun läheisyydessä tuntuu hassulta :)
 
Luulen että noi lantiopohjan lihas-asia on myöskin aika yksillölisiä miten menee synnytyks jälkeen?
Mulla ei oo vielä koskaan (knokknok) ollut ongelmia virtsankarkailussa, kyllä mä niitä treenailen siloin tällöin (myös orgasmit-tai oikeastaan matka sinne.. on hyvää treeniä, naiset), synnytyksen jälkeen enempi ihan tietoisestikin:grin- pointtina tässä se, että varmaan ei kannata turhaa itsesyytöksiä tästäkään aiheesta ottaa, meni miten meni-
ja ottaa sen treenin mukaan kuvioon niin että on sitten helpompi tosissaan siihenkin paneutua jos ongelmia ilmenee.
 
Pihla, ihan hyvin sitä jaksoi olla menossa mukana. Harmi vaan, että ainoa asia, mitä sai aikaiseksi oli jaloissa särkyä ja väsymystä :grin
Siellä paikan päällä vatsaa välillä kiristeli ja selässäkin tuntui, mutta loppui aika lyhyeen.
Eli vauva edelleen kyydissä mukana :)

Noita lantiopohjalihaksia on jonkun verran tullut treenailtua.
Mulla oli aikaisemmin vaihe raskaudessa, jolloin piti olla aika tarkkana ettei käy vahinko, mutta sitten se meni ohi.
Nyt on sitten tässä parin viikon aikana joutunut ihan oikeasti tekemään töitä :p

Mulla kyllä menee kohta hermot tämän vatsan kanssa.
Ajattelin, että saan hyvät unet, kun oon yksin kotona ja sänky on kokonaan mun, mutta enpä saanut. Heräilin jatkuvasti, kun piti koko ajan vaihdella asentoa, mutta mikään ei ollut hyvä ja tunnin päästä heräsin taas vaihtamaan asentoa. Ja sitten ne vessassa ravaamiset..

Eikös nyt pitäisi olla se aika, kun äiti kerää voimia synnytykseen.. o_O
Kohta vauva on täällä ja jos hyvin käy, niin sitten ei ainakaan yöllä nukuta :rolleyes:

Mä olin kyllä esikoisen kohdalla sen ensimmäisen kuukauden ihan älyttömissä hormonihuuruissa, joiden avuilla itse toimin sen alkuajan. Toivottavasti tämän kanssa osaisin itsekin nukahtaa yöllä uudelleen.
 
No itseasiassa mulla oli lantionpohjalihakset tosi hyvässä kunnossa ennen ekaa synnytystä, mutta hankalahko synnytys vaurioineen teki sen, että virtsankarkailu tuli ongelmaksi. Lihaksia treenaamalla helpotti, mutta silti aivastukset ja juoksulenkit oli aika pahoja. Muuten pääsin sitten lopulta kokonaan vaivasta eroon lantionpohjanlihaksia treenaamalla, mutta juoksulenkit oli vielä tarkkuutta vaativia ennen tätä toista raskautta. :grin Nyt tämän toisen synnytyksen jäljeltä ei ole tietoa miten kävi, ainakin oletan ettei pahasti koska aivastamaan pystyy huoletta. :grin
 
Mullakin noi aivastusongelmat on olleet jaksottaisia, eli välillä sattuu vahinkoja ja välillä kaikki ihan ok. Ehkä riippuu vauvankin asennosta. Toivon mukaan helpottaa synnytyksen jälkeen, eikä päinvastoin!

Onko teistä kukaan muuten ajatellut käyttää tukivyötä tai vastaavaa synnytyksen jälkeen? Mä en tiedä kuinka tarpeellisia noi yleensä on, mutta mulla taitaa olla just semmoinen huono kudostyyppi (ihon ratkeamisesta päätellen), että hyvä vaan käyttää kaikki keinot, että maha ja kohtu jotenkin palautuisi kuosiinsa. Ostin sitten sellaisen belly bandit -tukivyön, ja ajattelin kokeilla sitä. Sen kanssa pitäis tosin tehdä lantionpohja- ja syviä vatsalihasharjoituksia, ja mä en ainakaan osaa harjoittaa vain syviä vatsalihaksia, mutta on toi varmaan silti parempi kuin ei mitään.
 
Mä jotenkin ajattelisin niin, että lihakset ei palaudu niinkään hyvin tuettuna. En tiedä, se oli vaan tollanen ajatus..

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla on samanlaiset ajatukset kuin nakarilla, mä mietin tosin esikoisen aikana sellasta tukikorsettia, ne on muualla maailmassa ilmeisesti aika yleisiä, mutta jäi sit hommaamatta ja ei stä ois kyl tarvinutkaan. Nyt kun mietin asiaa niin tuskin tulis tälläkään kertaa pidettyä kun tulee kesävauva ja on niin kuuma koko ajan ja kun imettää niin hikoilee kuin pienisika muutenkin.
 
Eipä tässä voi muuta kuin toivoa, että lantiopohjalihakset palautuu sitten raskauden jälkeen niin kuin esikoisenkin kanssa enkä mä silloin kyllä tehnyt mitään ihmeellistä :)

Aloin tuossa eilen miettimään, että juon aika paljon vettä ja vauvakin painaa niin alhaalla ettei yhtään ihme, että on vähän vaikeuksia pidätellä :grin
Eilen tuli miehen kanssa käytyä ulkona ja aika hyvin sitä pärjäsi, kun ei ollut juonut niin paljon vettä kuin normaalisti.
Miinus puoli oli kyllä, että tuntui koko ajan olevan jano..

Mä oon nyt viime aikoina (näiden mun vaikeuksien vuoksi :grin) lisännyt tuota lantiopohjalihasten treenailua, ihan vain varmuuden vuoksi :p

Tämä yskä on kyllä niin helvetin sitkeä! Ollut jo kiusankappaleena viikon.
 
Onko muuten jollain muulla sellaista ihan älytöntä kuumotusta, että yhtäkkiä tulee sellainen kuuma aalto ja tuntuu, että olisi hetken aikaa tukalampi hengittää ja iho menee ihan nihkeäksi? Sydänkin tuntuu silloin hakkaavan nopeammin ja ihan kuin keho kävisi jollain tavalla ylikierroksilla.

Mulla on aikaisemmin ollut, mutta hyvinkin paljon lievempänä. Enemmänkin ollut vain sellaista hikoilua..

Eilen sitten, kun oltiin miehen kanssa ulkona niin mulle tuli vähän väliä tällaisia "kohtauksia".
Mies kun piti mua kädestä kiinni niin joutui päästämään irti ja sanoi, että mun kädet on ihan tulikuumat :oops:

Koko päivän oli todella vaikea olla, kun tätä tapahtui vähän väliä.

Alkuviikolla mulla alkoi tämä pahempi "oireilu" ja eilen oli kyllä kaikkein pahimmillaan.
 
mulla on samaa mut tulee harjoitussuppareiden aikana. henki ei kulje, hikeä pukkaa ja tuntuu et sydän hakkaa ja verenpaine nousee kun korvissa humisee :/ menee kyl onneks suht nopeesti ohi..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top