ei näy selkeetä viivaa ainakaan vielä, esikoisesta oli napaan asti.
Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet
- Ketjun aloittaja Pihla
- Aloituspäivämäärä
Mulla ei oo tästä raskaudesta tullu. Edellisistä oli ihan alhaalta rintoihin asti viiva, molemmat on poikia, tästä tulokkaasta meillä ei ole tietoa. Mäkin oon ennemmin kuullu, että pojasta tulis viiva ylös asti ja tytöstä ei ollenkaan tai sitten vaan navan alle. Mä olen tumma karvainen mutta nahka mulla on aina ihan vitivalkonen.
Mulla tuli tytöstä sellanen hieno tulppaani.. varsi napaan asti ja navan ympärille nupullaan oleva tulppaani. :D Pojasta ei moista tullut ollenkaan, eikä tässäkään raskaudessa ole näkynyt ja poika jälleen tulossa :)
Mulla oli mun tytöstä navasta alas päin, mutta tästä ei ole vielä tullut.. Tai voisin kyllä koittaa vähän tutkia enemmän vatsan alle kurkkia peilin kautta, jos näkisi paremmin :)
On muuten jotenkin hassua, kun ei nää omia varpaitaan
Itselläni vaivaa taas kova väsymys. Heräsin yöllä ja vauva taas pyöri kuin viimeistä päivää, niin en saanut unta..
On muuten jotenkin hassua, kun ei nää omia varpaitaan
Itselläni vaivaa taas kova väsymys. Heräsin yöllä ja vauva taas pyöri kuin viimeistä päivää, niin en saanut unta..
MammaLiini
Satasella mukana keskusteluissa
Mä en ookaan muistanut koko linea negraa! Esikoisesta (poika) oli todella voimakas viiva ihan alhaalta rintoihin asti, mut nyt ei oo vielä tullut näkyviin ollenkaan ja poika tämänkin pitäis olla..
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Kesäesikko
Jostain jotain jo tietävä
Mies on väittänyt, että on ihan haalean vaalea viiva mahassa, mutta itse en näe mitään niin en usko 
Väsymystä täälläkin, ei muuta kuin päiväunet tänäänkin kun oli pari tuntia liikenteessä niin jopas alkoi uuvuttaa.
Väsymystä täälläkin, ei muuta kuin päiväunet tänäänkin kun oli pari tuntia liikenteessä niin jopas alkoi uuvuttaa.
Mulla alkaa viikon päästä äippäloma eikä siitä ole vielä tullut päätöstä! ...apuva...
Minun linea negra näyttää haaleammalta nyt pojan kanssa ku viimeksi tytön.
En tiedä viiraako mulla päässä, mutta minusta tuntuu, että minun ukkeli on jotenki taantunu. Tuntuu niinkö asuis jonku pahaisen teinin kanssa jonka ajatus ei kulje mihinkään. Pyysin sitä laittamaan pyykkikoneesta märät vaatteet kuivaustumpuun, ja siellä ne sitte köllötti märkänä rummun ovi auki eikä tietenkään ollu laittanut sitä päälle kun "ei käsketty". Ja ristus mikä haloo eilen tuli ku sen piti päästä kaverin luo yötämyöten saunomaan enkä olis halunnut sen lähtevän, ku edellinen reissu kyseisen kaverin kans pääty ihan muualle ja hillusti sitte koko yön kylillä jossain. Ja edellisestäkään ryyppyreissusta ei ole ku viikko ja minua ne reissut rasittaa kun en saa nukuttua :/.
Minun linea negra näyttää haaleammalta nyt pojan kanssa ku viimeksi tytön.
En tiedä viiraako mulla päässä, mutta minusta tuntuu, että minun ukkeli on jotenki taantunu. Tuntuu niinkö asuis jonku pahaisen teinin kanssa jonka ajatus ei kulje mihinkään. Pyysin sitä laittamaan pyykkikoneesta märät vaatteet kuivaustumpuun, ja siellä ne sitte köllötti märkänä rummun ovi auki eikä tietenkään ollu laittanut sitä päälle kun "ei käsketty". Ja ristus mikä haloo eilen tuli ku sen piti päästä kaverin luo yötämyöten saunomaan enkä olis halunnut sen lähtevän, ku edellinen reissu kyseisen kaverin kans pääty ihan muualle ja hillusti sitte koko yön kylillä jossain. Ja edellisestäkään ryyppyreissusta ei ole ku viikko ja minua ne reissut rasittaa kun en saa nukuttua :/.
akidi
Puuhakas puhuja
Onko Miukkis ensimmäinen tulossa? Jos, niin saattaa selittää miehen käytöstä.. siis ainakin itse huomasin tosta omasta miehestä kun hänelle esikoista odotin, että loppuvaiheessa alkoi olla hyvin levoton, ja olisi kyllä tahtonut lähteä ulos vähän useamminkin, mutta ei kyllä lähtenyt, painoi enemmän duunia vaan. Mutta luulen että se on miehen tapa reagoida uuteen loppu elämän muuttavaan tilanteeseen. Meillä mies ainakin rauhoittui silminnähden kun lapsi oli ulkona :)
Persikka
Satasella mukana keskusteluissa
Toivotaan, että nyt Miukkis teillä menis paremmin tää aika!
Mä huomasin ekan raskauden loppuvaiheessa, että miehelle tuli sellanen "hätä", että pitää vielä päästä johonki ku voi. Nyt toisen odotusaikana ei tätä oo enää ollut, ehkä se huomas, että ei ne kaikki menemiset lapsen tuloon lopu ... ainakaan miehellä
Mä huomasin ekan raskauden loppuvaiheessa, että miehelle tuli sellanen "hätä", että pitää vielä päästä johonki ku voi. Nyt toisen odotusaikana ei tätä oo enää ollut, ehkä se huomas, että ei ne kaikki menemiset lapsen tuloon lopu ... ainakaan miehellä
Miukkis, voimia sulle 
Mä suosittelen vaan suoraan puhumaan ajatuksistasi miehelles.
Meille tuli omani kanssa ero just sen takia, kun kumpikaan ei puhunut ajatuksistaan eikä tunteistaan, joten mitään muutosta ei tullut mihinkään suuntaan ja silloin ainoa vaihtoehto oli vain erota, kun kumpikin oltiin onnettomia.
Itse tyydyin olemaan hiljaa, vaikka oli paha olla ja mies oli mahdollisimman paljon pois kotoa, koska hänellä oli myös paha olla.
Sitä en silloin osannut edes ajatella vaihtoehdoksi, että hän ei halua olla kotona, koska hänellä on paha olla. Ajattelin vain, että itsekäs kusipää..
Meille ero oli kyllä parhain asia, vaikka silloin se olikin surullista ja kamalaa..
Eikä meidän koskaan pitänyt palata takaisin yhteen.
Erossa oltiin pari vuotta, kunnes yllättäen tiet taas kohtasivat :)
Nyt ollaan oltu pari vuotta yhdessä (yhteensä n. 10 vuotta tunnettu, 8 vuotta siitä oltu suhteessa).
Ja todellakaan mies ei mikään kusipää ollut, vaikka virheitä tekikin aikaisemmin.
Oltiin vain niin nuoria, kun alettiin saman tien vakavasti seurustelemaan ja sitten olinkin raskaana ja pitikin alkaa jo kotia leikkimään. Kasvettiin vain erilleen..
Tämähän raskaus oli miehen idea alun perin. Itse ajattelin, että yksi varmaan riittää. Eli jos hän alkaisi tässä hätäilemään niin saisi selkäänsä
Mä suosittelen vaan suoraan puhumaan ajatuksistasi miehelles.
Meille tuli omani kanssa ero just sen takia, kun kumpikaan ei puhunut ajatuksistaan eikä tunteistaan, joten mitään muutosta ei tullut mihinkään suuntaan ja silloin ainoa vaihtoehto oli vain erota, kun kumpikin oltiin onnettomia.
Itse tyydyin olemaan hiljaa, vaikka oli paha olla ja mies oli mahdollisimman paljon pois kotoa, koska hänellä oli myös paha olla.
Sitä en silloin osannut edes ajatella vaihtoehdoksi, että hän ei halua olla kotona, koska hänellä on paha olla. Ajattelin vain, että itsekäs kusipää..
Meille ero oli kyllä parhain asia, vaikka silloin se olikin surullista ja kamalaa..
Eikä meidän koskaan pitänyt palata takaisin yhteen.
Erossa oltiin pari vuotta, kunnes yllättäen tiet taas kohtasivat :)
Nyt ollaan oltu pari vuotta yhdessä (yhteensä n. 10 vuotta tunnettu, 8 vuotta siitä oltu suhteessa).
Ja todellakaan mies ei mikään kusipää ollut, vaikka virheitä tekikin aikaisemmin.
Oltiin vain niin nuoria, kun alettiin saman tien vakavasti seurustelemaan ja sitten olinkin raskaana ja pitikin alkaa jo kotia leikkimään. Kasvettiin vain erilleen..
Tämähän raskaus oli miehen idea alun perin. Itse ajattelin, että yksi varmaan riittää. Eli jos hän alkaisi tässä hätäilemään niin saisi selkäänsä
Tässä valmistautuessani nukkumaan, kurkkasin vähän mahan alle ja siellä se hento viiva näkyi.. 
Vähän tuijottelin muutenkin vatsaa ja alkaa se kyllä vaan olla aika iso..
Siis viikossa on olo muuttunut vielä tukalammaksi.. Kohta joudun pyytää mun tyttöä laittamaan mulle sukat jalkaan, kun mulle se on alkanut tuottamaan vähän vaikeuksia
Vauvan liikkeitä oon odotellut koko päivän ja nyt tuntuu pientä venyttelyä, joten kohta se taitaa olla party time
Vähän tuijottelin muutenkin vatsaa ja alkaa se kyllä vaan olla aika iso..
Siis viikossa on olo muuttunut vielä tukalammaksi.. Kohta joudun pyytää mun tyttöä laittamaan mulle sukat jalkaan, kun mulle se on alkanut tuottamaan vähän vaikeuksia
Vauvan liikkeitä oon odotellut koko päivän ja nyt tuntuu pientä venyttelyä, joten kohta se taitaa olla party time
Ja täällä valvotaan... Yrittäjän mahis jäädä äitiyslomalle (joka alkaa virallisesti huomenna, siis tänään... eli käytännössä ma) mietityttää. Taas.
Periaatteessa asiat on hoidettu ja mm. taloudellisesti tilanteen pitäis kestää, mutta mutta. Silti mietin vähän väliä, onko mulla enää mitään mahista saada toimintaa järkevästi käynnistymään uudelleen ä-loman jälkeen. Aloitin kuitenkin vasta viime kesänä, eli toiminta on tosi tuoretta. Ekalla kierroksella puolisen vuotta meni säästöillä eläessä, nyt homma taas pyörisi jo vähän liiankin vilkkaasti. Mutta yksikseni kun yritän, tilanne on tosi muutosherkkä, eikä huomisesta ikinä tiedä.
Että tällasia yömietteitä tänä yönä...
Periaatteessa asiat on hoidettu ja mm. taloudellisesti tilanteen pitäis kestää, mutta mutta. Silti mietin vähän väliä, onko mulla enää mitään mahista saada toimintaa järkevästi käynnistymään uudelleen ä-loman jälkeen. Aloitin kuitenkin vasta viime kesänä, eli toiminta on tosi tuoretta. Ekalla kierroksella puolisen vuotta meni säästöillä eläessä, nyt homma taas pyörisi jo vähän liiankin vilkkaasti. Mutta yksikseni kun yritän, tilanne on tosi muutosherkkä, eikä huomisesta ikinä tiedä.
Että tällasia yömietteitä tänä yönä...
Kyfi, sulla vielä niin tuore yrityskin etten yhtään ihmettele, että asia mietityttää.. 
Joudutko siis kokonaan pysäyttämään toimintasi äitiyslomasi ajaksi?
Mulla ei vaan ajatus kulje nyt yhtään.. Pitäisi lukea taas kokeeseen, mutta kaikki mitä luen niin vois olla ihan hyvin vaikka siansaksaa.. Inhottaa nämä "raskausaivot", on tosi tyhmä olo..(normaalistihan olen niin kovin fiksu, jep jep...
)
Vauva ei sitten alkanutkaan yöllä liikkumaan eikä ole aamullakaan liikkunut..
Mietin, että jos sitä tutkailisi vielä tässä viikonlopun ajan ja maanantaina sitten ottaisi yhteyttä vaikka neuvolaan, jos voisin pikaisesti käydä tarkistamassa sydänäänet..
Joudutko siis kokonaan pysäyttämään toimintasi äitiyslomasi ajaksi?
Mulla ei vaan ajatus kulje nyt yhtään.. Pitäisi lukea taas kokeeseen, mutta kaikki mitä luen niin vois olla ihan hyvin vaikka siansaksaa.. Inhottaa nämä "raskausaivot", on tosi tyhmä olo..(normaalistihan olen niin kovin fiksu, jep jep...
)Vauva ei sitten alkanutkaan yöllä liikkumaan eikä ole aamullakaan liikkunut..
Mietin, että jos sitä tutkailisi vielä tässä viikonlopun ajan ja maanantaina sitten ottaisi yhteyttä vaikka neuvolaan, jos voisin pikaisesti käydä tarkistamassa sydänäänet..
Jep, siinä mielessä meni "vähän" ajotus pieleen... Ts. eihän koko raskaus pitäny olla edes mahdollinen, joten ehkä ei voi puhu ajottamisesta millään tavalla :) Ja kyllä, toiminta menee ihan jäihin, koska olen ammatinharjoittaja ja teen hommia yksin.
Viimeksi toiminta käynnistyi siis säästöjen avulla ja otti sen melkein 6kk. Nyt niitä säästöjä ei sitten tietenkään enää ole ä-loman jälkeen. Eli vaihtoehdot on jotenkin maagisesti saada homma rullaamaan heti, tai sitten täytyy keksiä muuta..
Mulla on kanssa liikkeet tuntuneet paljon vähemmän viime päivinä. Aiheuttaa vähän jännitystä, mutta koitin kehittää asialle postiivisemman teorian (joka tuli mieleen, kun anoppi totesi, että "se kyllä varmaan aika pian tulee, kun noin möyryää"). Nimittäin sitä möyryämistä todella oli vielä joitain päiviä sitten, oikein huolella.
Ajattelenkin nyt, että ehkä sikiö asettui lähtökuoppiinsa, tai ainakin etti niitä, ja ottaa nyt vähän rauhallisemmin. Joillakinhan toi laskeutuminen ja jopa pään kiinnittyminen voi tapahtua hyvinki aikasin. Itellä se ei nyt olisi edes niin kauhean aikaista, kuitenkin 35+2 menossa. Teoriassa se voisi kai sullakin Gemini olla jo vastaavaa - tai sitten on vaan rauhallisemmat päivät menossa, niitäkin jaksoja on.
Viimeksi toiminta käynnistyi siis säästöjen avulla ja otti sen melkein 6kk. Nyt niitä säästöjä ei sitten tietenkään enää ole ä-loman jälkeen. Eli vaihtoehdot on jotenkin maagisesti saada homma rullaamaan heti, tai sitten täytyy keksiä muuta..
Mulla on kanssa liikkeet tuntuneet paljon vähemmän viime päivinä. Aiheuttaa vähän jännitystä, mutta koitin kehittää asialle postiivisemman teorian (joka tuli mieleen, kun anoppi totesi, että "se kyllä varmaan aika pian tulee, kun noin möyryää"). Nimittäin sitä möyryämistä todella oli vielä joitain päiviä sitten, oikein huolella.
Ajattelenkin nyt, että ehkä sikiö asettui lähtökuoppiinsa, tai ainakin etti niitä, ja ottaa nyt vähän rauhallisemmin. Joillakinhan toi laskeutuminen ja jopa pään kiinnittyminen voi tapahtua hyvinki aikasin. Itellä se ei nyt olisi edes niin kauhean aikaista, kuitenkin 35+2 menossa. Teoriassa se voisi kai sullakin Gemini olla jo vastaavaa - tai sitten on vaan rauhallisemmat päivät menossa, niitäkin jaksoja on.
Kyfi, just tänään mies sanoi, että mun maha näyttäisi vähän laskeutuneen eikö silloin saata vauva olla mennyt alas päin.. ? En oikeen ole varma, mitä se vatsan laskeutuminen käytännössä oikeasti tarkoittaa..
Tällä hetkellä mua supistelee ihan kamalasti ja eikä mitään ihan kivuttomia ole..
Koitan tässä lukea ja oon niin stressaantunut, että aikaisemmin päivällä jo aloin itkemään oikein kunnolla..
Oon niin turhautunut ja väsynyt..
Mietin vain, että vaikuttaakohan pitkäaikainen stressi vauvaan, ja jos vaikuttaa niin millä tavalla..
Itse alan fyysisesti oireilemaan, jos olen kovassa stressitilassa pidemmän aikaa.
Tällä hetkellä mua supistelee ihan kamalasti ja eikä mitään ihan kivuttomia ole..
Koitan tässä lukea ja oon niin stressaantunut, että aikaisemmin päivällä jo aloin itkemään oikein kunnolla..
Oon niin turhautunut ja väsynyt..
Mietin vain, että vaikuttaakohan pitkäaikainen stressi vauvaan, ja jos vaikuttaa niin millä tavalla..
Itse alan fyysisesti oireilemaan, jos olen kovassa stressitilassa pidemmän aikaa.
Minulla on nyt viikkoja 33+3 ja jo yli kaksi viikkoa sitten terveydenhoitaja sanoi että pikkuinen on laskeutunut pää alaspäin täysin eikä varmasti enää käänny. Eikä kuulemma ole merkki mistään ennenaikaisesta tms. Minulla on luultavasti vaan sen muotoinen lantio minne on helppo mennä:) Tyyppi kyllä painaa jo aikalailla, pitkä istuminenkin jo vaikeaa.
Lähetetty minun GT-I9305 laitteesta Tapatalkilla
Lähetetty minun GT-I9305 laitteesta Tapatalkilla