Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet
- Ketjun aloittaja Pihla
- Aloituspäivämäärä
Soittaa vaan suoraan sinne neuvonta- ja ajanvarauspalveluun ja kertoo tilanteensa.
Mä jouduin itse käymään alussa muutaman kerran eri th:lla, koska sillä omallani ei ollut aikoja, mutta sitä mun ei itse tarvinnut hoitaa.. Ja mulle on sanottu, että jos jotain vaivaa tulee niin pitää soitella itse ja varata aika..
Eli sinuna mä kyllä Odecca soittaisin saman tien ja vaatisin päästä tarkistamaan terveydentilan. Ihan vaan ettei olo lähde tuosta pahentumaan, vaikka ymmärrän kyllä sun periaatteen tuossa asiassa.
En haluaisi millään kuulla uutisia, että jokin on vialla ja koska odotit liian kauan niin asia on ehtinyt pahentunut. Vaikka omasta mielestäni sun kohdalla on kyllä neuvolan puolesta mennyt ihan penkin alle tuo toiminta..
Taisit mainita, että tämä raskaus on riskiraskauskin (?)
Mä jouduin itse käymään alussa muutaman kerran eri th:lla, koska sillä omallani ei ollut aikoja, mutta sitä mun ei itse tarvinnut hoitaa.. Ja mulle on sanottu, että jos jotain vaivaa tulee niin pitää soitella itse ja varata aika..
Eli sinuna mä kyllä Odecca soittaisin saman tien ja vaatisin päästä tarkistamaan terveydentilan. Ihan vaan ettei olo lähde tuosta pahentumaan, vaikka ymmärrän kyllä sun periaatteen tuossa asiassa.
En haluaisi millään kuulla uutisia, että jokin on vialla ja koska odotit liian kauan niin asia on ehtinyt pahentunut. Vaikka omasta mielestäni sun kohdalla on kyllä neuvolan puolesta mennyt ihan penkin alle tuo toiminta..
Taisit mainita, että tämä raskaus on riskiraskauskin (?)
Mä oon tälläkertaa säästynyt pohjekrampeilta-ja närästykseltä kokonaan kun ihmeen kaupalla. ehkä nekin vielä hiipii mukaan kuvioon
Kyllä joka raskaus vaan on omanlaisensa- niinkun tämä nyt suonikohjuineen..niihin vaan ei totu, ei
kammottaa valmiiksi kesä-miten ihmeessä sitä kehtaa säärtä vilauttaa yhtään missään
Kyllä joka raskaus vaan on omanlaisensa- niinkun tämä nyt suonikohjuineen..niihin vaan ei totu, ei
kammottaa valmiiksi kesä-miten ihmeessä sitä kehtaa säärtä vilauttaa yhtään missään
Voi ei, sulle on niitä tullut.. Mulla ei ainakaan edessä päin näy, että olisi ilmestynyt.. En kyllä ole varma miltä takaa näytän. Selluliittia on ainakin varmasti tullut, sen tuntee pelkällä koskettamisellakin, kun iho on epätasainen...
Huomasin tuossa yksi päivä, että navan alla olevat raskausarvet on lähteneet punertumaan, mutta saas nähdä tuleeko mulle uusia arpia mihinkään.
Vanhimmat arvet on teiniajoilta, kun yhtäkkiä tuli muotoa sinne sun tänne ettei iho pysynyt perässä. Esikoista odottaessa niitä sitten tuli lisää ja vähän pahemman näköisiä, vaikka mies on kyllä sanonut ettei niitä (mukamas) edes huomaa.
Itselläni on vaan kovin vaikeaa ollut hyväksyä kroppa sellaisena kuin se on. Varsinkin esikoisen jälkeen..
Mulla ei ainakaan edessä päin näy, että olisi ilmestynyt.. En kyllä ole varma miltä takaa näytän. Selluliittia on ainakin varmasti tullut, sen tuntee pelkällä koskettamisellakin, kun iho on epätasainen...Huomasin tuossa yksi päivä, että navan alla olevat raskausarvet on lähteneet punertumaan, mutta saas nähdä tuleeko mulle uusia arpia mihinkään.
Vanhimmat arvet on teiniajoilta, kun yhtäkkiä tuli muotoa sinne sun tänne ettei iho pysynyt perässä. Esikoista odottaessa niitä sitten tuli lisää ja vähän pahemman näköisiä, vaikka mies on kyllä sanonut ettei niitä (mukamas) edes huomaa.
Itselläni on vaan kovin vaikeaa ollut hyväksyä kroppa sellaisena kuin se on. Varsinkin esikoisen jälkeen..
Näitä on tosiaan ilmestynyt vasta edellistä, neljättä odottaessa, ja nyt pahentuneet x 5.. muut muutokset on jotenkin jo hväksynyt, mutta tää ollut vähän sellainen viimeinen niitti-(ja luulen että just tää on se syy miksi lapsiluku olis täynnä..aika pinnallista, kun mielestäni lapsia vois kyllä olla vaikka 10..)
aina tykännyt omista jaloista-ja kesällä mielellään sortseilla viilettänyt menemään. pitää vaan toivoa että laimenevat synnytyksen jälkeen. ja kyllähän rusketuskin niitä peittää.
uskottelen itselleni..
no, kiiruhdan takaisin navetalle, kaksi ihanaa kirjavaa karitsaa oli tämän aamun saldo-vähän tsiigailen, ettei vielä kolmatta tulis.. uusi elämä on aina yhtä ihmeellistä!!
-(ja luulen että just tää on se syy miksi lapsiluku olis täynnä..aika pinnallista, kun mielestäni lapsia vois kyllä olla vaikka 10..) aina tykännyt omista jaloista-ja kesällä mielellään sortseilla viilettänyt menemään. pitää vaan toivoa että laimenevat synnytyksen jälkeen. ja kyllähän rusketuskin niitä peittää.
uskottelen itselleni..no, kiiruhdan takaisin navetalle, kaksi ihanaa kirjavaa karitsaa oli tämän aamun saldo-vähän tsiigailen, ettei vielä kolmatta tulis.. uusi elämä on aina yhtä ihmeellistä!!
Mäkin ajattelen välillä olevani pinnallinen, kun mietin omaa kroppaani ja muutenkin ulkonäköä.
Vaikka raskaus ja synnyttäminen on yksi maailman ihmeellisimmistä asioista ja saan olla itsekin olla kiitollinen siitä, että pääsen kokemaan sen toisenkin kerran, niin täytyy kuitenkin muistaa tämän vanhemmuuden ja äitiyden lisäksi me olemme myös naisia eikä pelkästään äitejä.
Halutaan tuntea olomme hyväksi ja itsevarmaksi omassa kehossa silloin, kun päästään hetkeksi irtaantumaan meidän ensisijaisesta äidin roolista.
Silloin, kun olen esimerkiksi ulkona kavereiden kanssa tai jossain tilaisuudessa, jossa tutustun muihin ihmisiin tai olen oman miehen kanssa viettämässä laatuaikaa (kotona tai ulkona) niin en halua näyttää äidiltä enkä kuulostaa äidiltä vaan haluan olla myös välillä jotain muutakin, koska itsessäni on muutakin kuin äitiys :)
Itse en halua näyttää siis miltään supermallilta(ei edes onnistuis kun tarvitsisin 15cm lisää pituutta, ainakin
) tai fitnesspimulta (vaikka toisaalta hyvältähän ne sopusuhtaiset lihakset näyttävät :)), mutta ei musta myöskään tunnu mukavalta arpien, löllön ihon ja selluliitin ympäröimänä.
Mä yks kerta esikoisen jälkeen juttelin yhden kaverin kanssa niitä näitä ulkonäköön liittyvistä asioissa ja sitten harmittelin hänelle just sitä, kun oli arpia tullut ja raskauspainoa en meinannut saada pois, niin hän vaan totesi "omapa on vikas, kun halusit lapsen". Tottahan se tavallaan on, mutta kyllä mä koen, että on silti lupa ääneen valitella omaa tyytymättömyyttään
Vaikka raskaus ja synnyttäminen on yksi maailman ihmeellisimmistä asioista ja saan olla itsekin olla kiitollinen siitä, että pääsen kokemaan sen toisenkin kerran, niin täytyy kuitenkin muistaa tämän vanhemmuuden ja äitiyden lisäksi me olemme myös naisia eikä pelkästään äitejä.
Halutaan tuntea olomme hyväksi ja itsevarmaksi omassa kehossa silloin, kun päästään hetkeksi irtaantumaan meidän ensisijaisesta äidin roolista.
Silloin, kun olen esimerkiksi ulkona kavereiden kanssa tai jossain tilaisuudessa, jossa tutustun muihin ihmisiin tai olen oman miehen kanssa viettämässä laatuaikaa (kotona tai ulkona) niin en halua näyttää äidiltä enkä kuulostaa äidiltä vaan haluan olla myös välillä jotain muutakin, koska itsessäni on muutakin kuin äitiys :)
Itse en halua näyttää siis miltään supermallilta(ei edes onnistuis kun tarvitsisin 15cm lisää pituutta, ainakin
) tai fitnesspimulta (vaikka toisaalta hyvältähän ne sopusuhtaiset lihakset näyttävät :)), mutta ei musta myöskään tunnu mukavalta arpien, löllön ihon ja selluliitin ympäröimänä.Mä yks kerta esikoisen jälkeen juttelin yhden kaverin kanssa niitä näitä ulkonäköön liittyvistä asioissa ja sitten harmittelin hänelle just sitä, kun oli arpia tullut ja raskauspainoa en meinannut saada pois, niin hän vaan totesi "omapa on vikas, kun halusit lapsen". Tottahan se tavallaan on, mutta kyllä mä koen, että on silti lupa ääneen valitella omaa tyytymättömyyttään
Mä yks kerta esikoisen jälkeen juttelin yhden kaverin kanssa niitä näitä ulkonäköön liittyvistä asioissa ja sitten harmittelin hänelle just sitä, kun oli arpia tullut ja raskauspainoa en meinannut saada pois, niin hän vaan totesi "omapa on vikas, kun halusit lapsen". Tottahan se tavallaan on, mutta kyllä mä koen, että on silti lupa ääneen valitella omaa tyytymättömyyttään
Aika raaka peli kyllä jos noin menis elämässä kaikki- aika moneen vois keksiä syitä omista valinnoista, ruokavaliosta, liikkumattomuudesta, raskaudesta, ammatinvalinnasta, harrastuksista tai niiden puutteesta jne!
Sitähän keskustelujen pitäis voida olla, että tuodaan julki omia ajatuksia toiveita, ahdistuksia mm. olis Gemini pitänyt keksiä jokin naseva vastakommentti..
, paha vaan kun lyö taas tyhjää.Äitiys on kyllä hauska matka- koen oleva paljon enemmän oma itseni,kun ätiys tuli osaksi elämää- ei se määrittele minua, mutta selkiyttää jotenkin omaa luonnetta uloskinpäin..hankalastiselitetty
Kyllä mä luulen, että ymmärrän mitä tarkoitat Lambi :)
Itselläni äidiksi tuleminen auttoi kyllä kovasti oman minäkuvan rakentamisen kanssa. Mitä isommaksi tyttö kasvoi ja kehittyi niin sitä enemmän oma itseluottamus kasvoi. Sitä pisti lopun omalle pessimistiselle ajattelutavalle ja alkoi nauttimaan elämästä enemmän ja uskalsi ottaa enemmän riskejä, koska luotin omaan onnistumiseeni.
Kyllä tämä äitiys on antanut enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut kuvitella
Joskus on kiva irtaantua omasta arjesta ja äidin roolista, mutta en ikinä haluaisi siitä luopua, jonka takia toinenkin lapsi oli tervetullut. Vaikka niitä arpia ja löllöjä tulisikin tässä lisää
Itselläni äidiksi tuleminen auttoi kyllä kovasti oman minäkuvan rakentamisen kanssa. Mitä isommaksi tyttö kasvoi ja kehittyi niin sitä enemmän oma itseluottamus kasvoi. Sitä pisti lopun omalle pessimistiselle ajattelutavalle ja alkoi nauttimaan elämästä enemmän ja uskalsi ottaa enemmän riskejä, koska luotin omaan onnistumiseeni.
Kyllä tämä äitiys on antanut enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut kuvitella
Joskus on kiva irtaantua omasta arjesta ja äidin roolista, mutta en ikinä haluaisi siitä luopua, jonka takia toinenkin lapsi oli tervetullut. Vaikka niitä arpia ja löllöjä tulisikin tässä lisää
Mulla ollut myös vaikeuksia hyväksyä tiettyjä muutoksia kropassa raskauksien jälkeen. Ensimmäisestä tuli tosi pahat raskasuarvet rintoihin ja kauniit rintani menivät aivan "pilalle" ja jäljelle jäi vain roikkuvat pussit. No toinen ja kolmas raskaus ei tainneet tuoda mitään "virheitä" mukanaan, mutta nyt sitten tämä tapaus... mun oikea jalka säärestä on kuin vanhalla mummelilla, täynnä sellasia isoja "verenpurkaumia" tai miksi niitä nyt kutsutaan. On tullut myös pari suonikohjua. Kasvoihin on myös tullut tosi paljon pintaverisuonia näkyviin. Mutta rumia ovat, ainankin omaan silmään sattuu. Näytin muutamalle työkaverillekin tuota säärtä niin nekin oli, että yök. Mieheni on yrittänyt lohduttaa, että saahan ne korjattua jollain laaserilla tai ties millä... se on varmaan ihan totta. No odotellaan ja katsotaan mihin tilanne muuttuu kun vauva on tullut ja paineet verisuonissa laskee :) Tuntuuhan tää hieman pinnalliselta, mutta en todellakaan halua että kolmekymppisenä jalka on kuin kasikymppisellä
Vähän samaa linjaa Ellenlivia- se eka "pilasi rinnat", ja toi niitä repeämiä (oli kllä hetken vaikea hyväksyä muutoksia)..sitten ei mitään uusia menetyksiä seuraavilla- ja nämä viimeiset toi suonikohjut/verenpurkaumat jalkoihin- en tiedä olisko iästäkin kiinni, mulla tulee jo 36 täyteen. ehkä niitä tulis ilman raskauttakin (just sitten kasikymppisenä.)
Kyllä se tuo ikä taitaa tehdä tepposia. Onhan se eri asia odottaa 23:na kuin 33:na... kyllä se vauvan syntymä on kuitenkin niin ihana ja mahtava asia ettei kannata loputtomiin murehtia mokomia verisuonia :) Rahallahan niistä selviää!!!
mukavuuskissa
Jostain jotain jo tietävä
Täällä 22-vuotias ensiodottaja jonka reidet on näyttäny 16-vuotiaasta asti tältä.. Kuhan ei nyt varsinaisiks kohjuiks muuttuis! Äidillä ja hänen äidillään aivan samanlaiset jalat. Mulla vatsanahkakin alkanut osoittaa samanlaisia merkkejä kun iho on ohentunut hurjasti :/ arvilta toistaiseksi säästytty..
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Mukavuuskissan suonet on kyllä aika kesyt mun suoniin verrattuna :)
Tässä mun upea suonisto :)
mukavuuskissa
Jostain jotain jo tietävä
Joo mulla nää on tällainen syntymälahja, saa nähä kuinka paljon pahentuu raskauksien myötä. :D
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Toi kuva vois olla just suoraan mun jalasta-kiitos kuvista!
ne kyllä lohduttaa, kun jotenkin sitä mieltää omat murheet ihan poikkeuksellisiksi..
Mukavuuskissalla hieno asenne-mutta sähän ootkin nyt tottunut noihin
jo kasvuiästä-näin vanhemmiten on niin vaikea sopeutua!
Persikka
Satasella mukana keskusteluissa
Onko muilla jo kuinka turvotusta?!? 
Oon huomannut nyt parina iltana kun on ollut lämpimämpi ja tullut seistyä/käveltyä koko päivän, että jalkoja jomottaa kovasti ja aavistus turvotusta havaittavissa nilkoissa. Myös sormet tuntuu jotenkin paksuilta.
Ekasta raskausajasta en nyt muista .. kuinka tarkoin tuota turvotusta pitää seurata? ja oliko se niin, että se voi olla ihan normaalia tai sitten merkki jostain ?!?
Oon huomannut nyt parina iltana kun on ollut lämpimämpi ja tullut seistyä/käveltyä koko päivän, että jalkoja jomottaa kovasti ja aavistus turvotusta havaittavissa nilkoissa. Myös sormet tuntuu jotenkin paksuilta.
Ekasta raskausajasta en nyt muista .. kuinka tarkoin tuota turvotusta pitää seurata? ja oliko se niin, että se voi olla ihan normaalia tai sitten merkki jostain ?!?
Mä olen käyttänyt mun kihlasormusta sellaisena mittarina. Esim. tällä hetkellä se mukavasti pyörii ja saan sen helposti pois, mutta se jättää nyt ainakin tosi pienen painautuman sormeen eli ihan tällaista suolaisen ruoan aiheuttamaa lievää turvotusta.
Sitten kun huomaa ettei sormus enää pyöri tai lähde pois ollenkaan niin tiedän ilmoittaa siitä th:lle.
Oon maininnutkin tästä sormusjutusta ja kyseleekin, että lähteekö sormus
Esikoista odottaessa oli turvotusta ja sen näki hyvin nilkoista, kun oli muuttuneet todella paksuiksi. Niin ja kasvot turpoilivat myös.
Sukat jättää nykyään tuohon nilkkojen yläpuolelle henno painautumat, mutta se johtuu luultavasti siitä, kun on tätä painoa tulu se 10kg niin johonkinhan sen massan täytyy levittäytyä
Edit: Piti kysyä vielä, että onko sulla ollut jo pidempää turvotusta? Eikös lämpöiset ilmatkin saata turvottaa.. (?)
Sitten kun huomaa ettei sormus enää pyöri tai lähde pois ollenkaan niin tiedän ilmoittaa siitä th:lle.
Oon maininnutkin tästä sormusjutusta ja kyseleekin, että lähteekö sormus
Esikoista odottaessa oli turvotusta ja sen näki hyvin nilkoista, kun oli muuttuneet todella paksuiksi. Niin ja kasvot turpoilivat myös.
Sukat jättää nykyään tuohon nilkkojen yläpuolelle henno painautumat, mutta se johtuu luultavasti siitä, kun on tätä painoa tulu se 10kg niin johonkinhan sen massan täytyy levittäytyä
Edit: Piti kysyä vielä, että onko sulla ollut jo pidempää turvotusta? Eikös lämpöiset ilmatkin saata turvottaa.. (?)