Raskausajan oireet, vaivat ja tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Pihla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Auttaisko kukkaan vaan mullan vaihto? Jos siis sienet mullassa? Ihan näin kopromissina... :)

Nyt se sit alko. Oksentaminen. Aamulla sappinesteet, ja hetki sitten pelkkä juotu vesi. Pitäs jotain oikeesti syödäkin ( 2 suolakeksiä tähänmennessä). Kohta pitäis lähtee iltavuoroon, saas nähdä kuin kivasti siellä sujuu. VÄSYTTÄÄ! Nyt menossa rv 7+3, mitäköhän mun sisällä kasvaa? Joku superyksilö joka vie äitistä kaikki voimat. Ei mun mielestä eskikosta ollu juur mitään vaivaa, ainakaan niin että olis normielämää haitannu... :confused:
 
Kaks päivää oksentamatta:smiley-bounce016 Kuvottavaa oloa ja tunne että oksennus tulee niin on vielä ihan riittävästi. Mutta toivo herännyt että ehkä tää alkaa pikkuhiljaa helpottamaan:) Tän viikon vielä saikulla ja nyt elättelen toivoa että maanantaina pääsee taas töihin:p
 
Mä en kyllä voi sanoa (vielä), että olisin mielestäni ollu itkuherkempi kuin ennen, mutta mies kyllä sano, että multa on kuulemma jääny ne hirviöpäivät (!?) pois yhtäaikaa menkkojen kanssa. :D Mut siis ite en oo huomannu että olisin ollu tunteellisempi kuin ennenkään...
Noista hajuista oon kyllä aivan samaa mieltä, eli kaikki haisee/tuoksuu hrveesti voimakkaammalle kuin ennen ja maailmasta on löytynyt jopa ihan uusiakin hajuja ja tuoksuja; hyviä ja huonoja.
Kuvottava olo alkoi iloisesti maanataina mennessäni aamulla kiireessä (hyvin hilkulla myöhästymisestä) töihin, jonne olin henki kurkussa polkenut. Siinä sitten join nopeesti vielä puol litraa vettä, joka sitten kylmän hien saattelemana löysi tiensä ulos... Olin jo ehtinyt ajatella, että mä en ala voida pahoin ollenkaan, kun ei tähänkään mennessä mitään, mutta tämä viikko on kyllä ollut kirjaimellisesti kuvottava. :D
Rinnat oli ekat pari viikkoa ihan hurjan kipeet, nyt ne on vaan kiinteemmät ja nännit on muuttuneet ihan erimallisiksi. Mielitekoja ei vielä ole, mutta ällötyksiä on kaikki liian makea + punainen liha. Herkkuina ahmin mandariineja, muita hedelmiä, jugurttia ja hesen juustohamppariin on jäätävä himo koko ajan. :D
 
ai että,ihanaa vertaistukea!:) luulin olevani suurinpiirtein ainoo ei-vauvakuumeinen ja hieman etukäteen pelotti porukan reaktiot tohon mun viestiin...tää vaikuttaa onneks (varmaan ainoolta) täyspäisten ihmisten vauvafoorumilta :grin

en ny tiä onko tää varsinaisesti raskausoire tai -tunne,mutta hieman pelottaa,miten tää homma ton anopin suhteen lähtee eteneen...käytiin siellä eilen kahvilla ja pahoitin kyllä hieman mieleni.taitaa hösäämisen kääntöpuolena sitten olla meidän asioiden arvostelu.tuntuu jo ny,ettei varmaan osata tehdä mitään oikein...

"asiahan ei mulle kuulu mutta..." tuo lauseenaloitus tuli kuultua useampaan otteseen,ja sit sieltä alko tulemaan hieman mielipiteitä...eräs tilanne lähti siitä,kun anoppi sano että poikien kastemaljatkin on viä tallessa,ja minä siihen sitten sen enempiä miettimättä tokasin,että meiän lasta ei kasteta.siitähän sitten riemu repes...päätti keskustelun "asiahan ei mulle kuulu,mutta kyllähän se teidän molempien päätös on" -viitaten siihen,että kun mun mies vielä kuuluu kirkkoon joten kyllähän se kastetaan o_O "kyllä veljes lapsi ainakin kastetaan" "ei teiän sitten varmaan kannata naimisiinkaan mennä" jne.huoh...minä oon si varmaan se jääräpäinen hirviöminiä kun kieltäydyn liittämästä lasta mihkään kirkkoon sen puolesta.palamme helvetin tulessa varmaan molemmat :P

samoin ihan puskista tuli kommentti siitä et kyllä meidän nyt täytyy vähentää kissojen määrää kun niitä on niin monta. -siis anteeks mitä?!? :eek: (meillä on kissoja 3) no kenet sitten lahdataan ekana o_O

vaikuttas vähän siltä,että joudun pahoittamaan mieleni ja pillastumaan vielä jokusen kerran tässä...äh. :sad001 mies onneks tajus kun sille tätä illalla vuodatin ja sano et älä sure,me tehdään asiat just niinkun me tahotaan eikä välitetä muusta.vähän vaan on vaikee olla välittämättä...:confused:
 
Muokattu viimeksi:
heidi79, voin "lohduttaa" että nuo vinkit ja mielipiteet ei varmasti rajotu vain raskausaikaan ;) parasta vain opetella suodattamaan ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :) Mä "taistelen" lähinnä mun oman mummini kanssa lasten kasvatuksesta. Sieltä onkin sitten kaikki vinkit ja neuvot kuultu ja suodatettu. Mutta muista vaan että te ootte tosiaan tätä lasta saamassa ja teidän perheen asioista päätätte vain ja ainoastaan itte. Kyllä se anoppikin sen jossain vaiheessa hoksaa..

Niin, ja tuosta "vauvakuumeesta", niin mulla ei kans ollu juurikaan vauvakuumetta kun tätä raskautta suunniteltiin. Lähinnä se, että halutaan iso perhe ja nyt oli jo aika ettei tuu liian isoa ikäeroa sai meidät yrittää.. :) Mä en kans tykkää kun omista lapsista ja tuttujen ;) mutta en voi sanoa olevani yleisesti lapsirakas.
 
Voi Liinu2013, olen pahoillani vastoinkäymisistäsi! Kiitos kun jaksat silti kirjoittaa tänne. <3 Kävin viikko sitten varhaisultrassa ja siellä kaikki oli normaalisti. Jotenkin ajattelen, että jos tuolla olisi jotain häikkää, niin se olisi näkynyt jo viime viikolla. Mutta kyllähän kaikki kivut silti ihmetyttävät. Nyt tuntemukset ovatkin siirtyneet vasemmalle, kuten joku täällä kertoikin omia kokemuksiaan. Lisäksi aina iltaisin tulee melko voimakasta kohdun kipuilua, ilman vuotoja onneksi. Toivottavasti ei tulekaan.
Voimia Liinu tulevaisuuteen ja kiitos neuvoista!
 
niin tuo anoppi-ongelma voi olla aika ikävä tilanne, muistan esikoisesta että mun äiti oli alussa vähän liian avulias ja jakeli miellään hyviä neuvoja miten meidän pitäisi tehdä asiat, imetykset, tutit, nukkumiset sun muut... Se onneksi loppui siihen kun tuimasti sanoin kerran ruokapöydässä että nythän on niin että tämä on meidän lapsi ja me päätämme miten hänet kasvatamme, jos tarvitaan neuvoja ja mielipiteitä niin pyydetään kyllä. Äiti sitten lähti siitä hetkeksi kyyneleet silmissä, ikävältähän se tuntui mutta se tilanne oli kyllä jo sellainen että oli pakko asettaa joku raja. Iskäkin vaan vähän naureskeli siinä tilanteelle. Äiti oli odottanut mummiksi tuloa niin kauan että tuli siitä vähän "hulluksi". Anopille ei tietenkään aina niin suoraan uskalla sanoa, mutta jos tilanne muuttuu sellaiseksi että tosiaan häiritsee ja hermostut siitä niin mun mielestä on aina paras sanoa suoraan, vaikka sitten vähän loukkaakin toista. Ei sitä nimittäin kukaan kestä että jaellaan "hyviä" neuvoja koko vauvavuoden, etenkään jos näkee toista usein. Ja sun mieskin on vielä sun puolella tässä asiassa niin en luule että siitä tulee mikään suuri ongelma!

ja noista oireista sen verran että täälläkin on päästy tosi helpolla, oikein pitää muistuttaa itseään että on raskaana eikä voi syödä esim fetaa tai graavilohta lounaalla. Mut hajuaisti on tosi herkkä, ei silleen että tulisi huono olo mutta huomaa kaiken, kuten että mun työkaverin lounasleivässä oli sipulia. Ja ne riidat, tuntuu että vedän kilarit ihan kaikesta ja tietenkin suutun nimenomaan sille omalle kullalle joka ei taas kiltisti kuuntele kun syyttä hänelle huudaan. Ja naama kukkii. Ja vatsan tilalle on tullut kaasupallon näköinen nahkainen kuula. Tyttökin aina ihanasti nostaa mun paitaa ja näyttää et mammallakin on napa. On siinä hehkeä olo :)
 
Miiuski ja herne, kyllähän fetaa voi syödä. Suomessa se taitaa aina olla pastöroitua (Valiolla ainakin), ja itse olen syönyt sitä ihan entiseen tahtiin. Vai onko mulla mennyt jotain ohi? Tokihan se lukeutuu pehmeisiin juustoihin... Mozzarellasta en ole varma enkä ole sitä raskausaikana edes syönyt, viisaammat valistakoot?
 
Muokattu viimeksi:
Mozzarellaakin voi syödä, en ole vielä löytänyt Suomen kaupoista yhtäkään pakettia, joka ei olisi valmistettu pastöroidusta maidosta...

Mukavan neuvolantädin sanoin: "Suomessa on nyt vähän raskaanaolevien keskuudessa ylivarovaisuutta, kaikkia pastöroidusta maidosta valmistettuja maitotuotteita, juustoja jne voi syödä ihan huoletta." :)

Niin tein itseasiassa ekassakin raskaudessa, feta ei kyllä ole maistunut, mutta mozzarella = <3 ! :happy119
 
mulle sanottiin myös että jos feta/mozzarella on pastöroidusta maidosta niin voi syödä "raakana", mutta esim aurajuustoa ei saisi syödä kun kuumennettuna vaikka on kotimaista..

tätä vähän ihmettelin kyllä kun v 2007 ja 2009 on sanottu et kotimaista aurajuustookin vois syödä huoletta..
 
joo kyllähän sitä periaatteessa saisi syödä jos se on pastöroitu. Mut mulla on vaan nimenomaan fetasta jäänyt trauma edellisestä raskaudesta. Olisko ollut toinen neuvolakäynti kun se täti katso mua tuimasti heti kun tulin huoneeseen sitään ja kysyi että onko sitä tullut syötyä fetaa?? Siinä sitten nolona jouduin sanomaan joo, kun olen juustojen suurkuluttaja ja sain sellaisen saarnan etten koko raskausaikana koskenut pehmeisiin justoihin. Muutenkin oltiin silloin menossa espanjaan ja tämä samainen täti sanoi etten saa syödä siellä mitään mikä ei olisi käynyt hellalla tai uunissa, en kuitenkaan kehdannu kieltäytyä anopin tekemistä salaateista ja siinä sitten aina mietin että toivottavasti ei tule mitään listeriaa sun muuta...

Et välillä nämä ylivarovaiset raskaana olevat äidit ei ole sellaisia omasta syystä, mäkin viimeksi aluksi ajattelin että kai sitä voi vähän kohtuudella katsoa mitä syö ja jättää syömättä. Mutta mun neuvolatäti oli vielä tosi kokenut työssään ja tietenkin sitä silloin on vaikea olla kuuntelematta, kun itselle oli kuitenkin kaikki uutta
 
heidi79 sanoi:
ai että,ihanaa vertaistukea!:) luulin olevani suurinpiirtein ainoo ei-vauvakuumeinen ja hieman etukäteen pelotti porukan reaktiot tohon mun viestiin...tää vaikuttaa onneks (varmaan ainoolta) täyspäisten ihmisten vauvafoorumilta :grin
Click to expand...

TÄYSIN samat sanat täältä :) Onneksi on tällasiakin foorumeita, koska en itse vois olla hetkeäkään esim. kaks plussan palstalla, aiemmin kun sinne erehtynyt kurkkimaan niin tullut ajatus että tekeekö lasten saanti ihmisistä aivan sekopäisiä. ;)
 
Miiuski ja herne sanoi:
joo kyllähän sitä periaatteessa saisi syödä jos se on pastöroitu. Mut mulla on vaan nimenomaan fetasta jäänyt trauma edellisestä raskaudesta. Olisko ollut toinen neuvolakäynti kun se täti katso mua tuimasti heti kun tulin huoneeseen sitään ja kysyi että onko sitä tullut syötyä fetaa?? Siinä sitten nolona jouduin sanomaan joo, kun olen juustojen suurkuluttaja ja sain sellaisen saarnan etten koko raskausaikana koskenut pehmeisiin justoihin. Muutenkin oltiin silloin menossa espanjaan ja tämä samainen täti sanoi etten saa syödä siellä mitään mikä ei olisi käynyt hellalla tai uunissa, en kuitenkaan kehdannu kieltäytyä anopin tekemistä salaateista ja siinä sitten aina mietin että toivottavasti ei tule mitään listeriaa sun muuta...

Et välillä nämä ylivarovaiset raskaana olevat äidit ei ole sellaisia omasta syystä, mäkin viimeksi aluksi ajattelin että kai sitä voi vähän kohtuudella katsoa mitä syö ja jättää syömättä. Mutta mun neuvolatäti oli vielä tosi kokenut työssään ja tietenkin sitä silloin on vaikea olla kuuntelematta, kun itselle oli kuitenkin kaikki uutta
Click to expand...

No onpahan taas ollut neuvolantäti. Ja toisaalta suosituksetkin ja käytettävissä ollut tietokin on vuosien varrella vaihdellut, ja jotkut pohjaa tietotaitonsa menneeseen...

Mutta nyt vaan syöt hyvillä mielin niitä juustoja, jos ne kerran maistuu! :)

Mutta onhan näitä neuvolantätejä, esikoisen vauva-ajan neuvolatäti oli suorastaan vihainen kun en alkanut syöttää tytölle kiinteitä neljän kuukauden iässä. En alkanut, koska ei ollut tarvetta ja täysimetys on suositeltua 6 kk ikään saakka. Sain paljon k*kkaa niskaani aiheesta... :rolleyes:

Mutta nyt tämä menee ihan ohi aiheen oireista...
 
Vielä sananen juustoista: mä olin just viikon lomalla Kanarialla, ja siellä kysyin eräästä ravintolasta onko heidän juustonsa pastöroituja. Tarjoilija varmisti asian kokilta, että heillä on kuulemma koko maassa säädetty laissa, että juustot tulee olla pastöroituja, aivan kuten Suomessa. Luotin tähän ja söin sielläkin fetasalaattia...
 
Suomalainen feta ja mozzarella on omankin käsitykseni mukaan aina pastoröitua ja varsin turvallista raakanakin. Neuvoloissa on puheiden mukaan kuitenkin sanottu monesti eri tavalla, hoitajasta riippuen. Uskaltaisin silti luottaa melko kattavaan tietoon, jota asiasta löytyy, kun vähän googlettaa. Yksittäisten terveydenhoitajien uskomukset vain tuppaavat nousemaan aika ajoin esiin.


Meinasin ensin, etten aloita negailua tästä aiheesta (on tullut oltua vähän enemmän miinusmerkkinen, kuin olisi tarpeenkaan viime aikoina), mutta ehkä on kuitenkin parempi avata suunsa täällä, kuin jatkuvasti kotona murista... Ehkä jollain muullakin on neuvolakammoa, tai vielä parempi, hyviä vinkkejä siitä pääsemiseen.

En ole edelleenkään yhtään niin varma, että olen raskaana - tai siis testin ja ultran mukaan olen, tai ainakin olin, mutta keskenmenopeikko ei päästä mua edelleenkään otteestaan. Olen siis yhä "ehkä raskaana", viikkoja 10+3 (tai 11+0, jos varhaisultraan uskotaan). Eli ihan "neuvolaviikoilla", ja pakkohan sinne oli lopulta soittaa. En vain kuollaksenikaan halua mennä...

Kävin jo kertaalleen edellisessä raskaudessa, joka päättyi pian sen jälkeen keskenmenoon. Käynti oli turha siis ihan joka mittarilla, mutta epämiellyttävä se olisi ollut joka tapauksessa. En ollut innoissani ennen ensimmäistäkään kertaa, mutta nyt olen suorastaan ahdistunut: tuntuu todella vaikealta ajatukselta mennä löpisemään yli tunniksi, pahimmillaan kahdeksi, raskaudesta, johon ei oikeastaan edes usko ja joka saattaa hyvinkin olla kohta ohi. Jäljelle jää sitten taas vain soittelut ja selittelyt, aikojen peruutukset jne.

Toisaalta en halua sen kummemmin puhua asiasta tässä vaiheessa terveydenhoitajalle (joka on mua noin 10 vuotta nuorempi, vasta aloittanut työt ja luonteeltaan pelkkää sirkutusta ja positiivisuutta - tapasin sattumalta hänet jo ennen varsinaista aikaa, kun oli lähete verikokeeseen jäänyt saamatta). Jos kävisikin niin, että ultrassa raskaus näkyisi jatkuvan, en halua turhaan masentaa iloista hoitajaa, enkä toisaalta leimautua suotta angstiseksi odottajaksi, mikä sitten vaikuttaa joka käyntiin raskauden loppuun asti.


Tulipahan avautuminen, pahoittelut :) Mutta kuten arvata saattaa, asia vähän painaa...
 
No hyvä vaan jossain avautua, jos asia vaivaa. Ehkä tuo kuuluu monella suomalaisella perusluonteeseen olla epävarma ja pelätä pahinta? Varsinkin jos takana on keskenmeno.. Itsekin olen aaltoillut sen ajatuksen kanssa, että kesken tämä menee tai entä jos kaikki testit ja oireet huijaakin ja en olekaan raskaana jne, kun kaikenlaisia tarinoita aina kuulee. Mutta ehkä sitä pitäisi vain yrittää ajatella niin, että kyllä se tästä. Jos jotain käy niin sitten käy, mutta liiallinen asian stressaaminen ja negatiivisten ajatusten pyörittäminen ei auta mitään - pahentaa vain omaa oloa ja helposti aivan turhaan. Pitäisi vain oppia katsomaan päivä kerrallaan ja olla välittämättä siitä mitä ehkä tapahtuu tai ei tapahdu. Kaikille käy joskus asioita, jotka muuttavat suunnitelmia ja vaativat toisille vaikeiden ja yllättävienkin asioiden kertomista, mutta se on vain elämää. Asiat tapahtuu sitten kun tapahtuu, eikä niitä voi suunnitella etukäteen tai ennakoida. Ja maha-asukkikin tykkää enemmän, jos äiti ottaa rennosti ;)
 
Varmaan ihan kotimaassa valmistettua mozzarellaa voi syödä.Toista lasta odottaessa meinasin joskus Lidlistä ostaa mozzarellaa mut onneksi unohdin.Nimittäin samaan aikaan vedettiin kasa Lidlin mozzarellaa pois myynnistä olikhan se listerian vai minkä takii.Mulla viime huhtikuussa takana keskenmeno ja joskus epäilen että mitä sit jos keho tekee tepposet.Tosin silloin tällöin saattaa kuvottaa,jotakin ruokia ei kykene syömään ja kamala himo viinirypäleihin ja suolakurkkuun :oops: Tänää alko kaupas suututtaa ku ei ollu ollenkaa viinirypäleit myynnis.Ei oo ollu moneen päivään.Pakko se jostakin kaupasta on niitä lähdettävä hakemaan.
 
Mä oon miettinyt et voiko syödä tuorejuustolevitettä? Oon ihan valkosipulifani ja se levite patongin päällä, nam :D tähän mennessä oon sitä vältellyt kun oon kans ajatellut et se olisi kiellettyjen listalla.

Tuosta pelosta. Mullakin oli ihan alussa pelko että menisi kesken tms, mutta jotenkin se hälveni raskauden edetessä. Kaikenlaisia tuntemuksia on kuitenkin ollut ja oireita joten suht luottavaisin mielin olen :) Nt-ultraan odotamme molemmat miehen kanssa kutsua innolla!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ainaki Bonjourissa lukee, että se on pastöroitua. Oon kyllä syöny valkosipuli ja ruohosipulituorejuustoa, mutta just siksi oon uskaltanu ku siinä paketissa ihan lukee, että se on pastöroitu.
 
Itse söin "feta"salaattia töissä, olettaen että se oli minulle soveltuvaa, kuin myös majoneesisoosissa olevaa pastasalaattia. Pieni pelko persuksissa mutta kuitenkin. Mutta toi Aurasta ollut juttu, mä kyl luulin et sitä sais syödä ihan huoletta... ?

Eilinen iltavuoro...Heikko olo, ruoka ei maistunut. Ja sekin vähä minkä sain syötyä oksensin ysin jälkeen x2. Ja uudelleen kotona x2 kympin aikaan. Tsiisus! Tänään ei onneks mitään siihen suuntaan. Hieman sellainen öklötys, syönyt olen hyvin eikä aiettakaan että tulis ylös. Mutta sit taas häiritsee, kuin eilen oli noin karsee päivä, ja tänään ei puhettakaan???
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top