Mä koukin tuolta syyskuisista hiukan tänne. Fimealta löytyy julkaisu, jossa on lueteltu kaikki eri ryhmien lääkeaineet joita voi ja ei voi turvallisesti syödä raskausaikana.
Moni pohtii tuota tuoteselosteen mainintaa ja kaikkiin laitetaan varuiksi ei suositella tai keskustele lääkärisi kanssa, koska ei ole eettistä testata lääkkeitä raskaanaolevilla, joten kun ei voida testata on pakko laittaa noin. Käytäntö ja kokemus lukuisista raskaana olevista naisista ja terveenä syntyneistä lapsista on kuitenkin opettanut mitkä sopii.
Mä laittasin mielelläni linkkinä sen artikkelin tähän, mutta en muista osoitetta siihen enää ja itselläni se on tallennettuna koneelle.
Tässä kuitenkin siitä pätkät, jotka käsittelee täällä mainittua nukahtamisongelmaa ja allergioita.
15 Uni- ja rauhoittavat lääkkeet
Tavanomaiset uni- ja rauhoittavat lääkkeet satunnaisesti käytettyinä raskauden ja imetyksen aikana eivät ole vaarallisia sikiön tai vastasyntyneen kannalta. Bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeet eivät ole osoittautuneet teratogeeneiksi, eikä diatsepaamin väitettyä teratogeenisuutta ole havaittu prospektiivisissa seurantatutkimuksissa eikä suurissa epidemiologisissa tutkimuksissa (215, 216). Pitkäkestoinen käyttö ennen synnytystä voi aiheuttaa vastasyntyneelle lapselle ongelmia (hengitysvaikeudet, velttous, uneliaisuus). Nukahtamislääkkeistä ei tsopiklonia, tsolpideemia eikä tsaleplonia suositella käytettäväksi raskauden aikana. Vaikka viitteitä haitoista ei ole ilmennyt, kokemusta on vielä vähän (217). Eksogeenisen melatoniinin käytöstä unilääkkeenä raskaana olevilla naisilla ei ole tietoa. Eläinkokeet viittaavat raskauden aikaisen melatoniinialtistuksen vaikuttavan eläinten jälkeläisten reproduktioon liittyvien hormonien tasoon ja seksuaaliseen kehitykseen (218). Kliinisten tietojen puutteen vuoksi melatoniinin säännöllinen käyttö ei ole suositeltavaa raskauden aikana tai raskautta suunniteltaessa (
http://www.emea.europa. eu/humandocs/PDFs/EPAR/circadin/H-695fi1.pdf).
15.1 Imetyksen aikana
Tilapäinen bentsodiatsepiinin käyttö ei ole este imetykselle. Esimerkiksi oksatsepaamialtistuminen maidon kautta jää hyvin vähäiseksi. Myös midatsolaamia voi käyttää satunnaisesti. Tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleploni erittyvät vähäisessä määrin äidinmaitoon. Tilapäinen käyttö ei todennäköisesti aiheuta imeväiselle haittaa. Lapsen lääkealtistumisen minimoimiseksi lääke tulisi ottaa heti iltasyötön jälkeen ja imettää vasta aamulla. Endogeenista melatoniinia on todettu äidin rintamaidossa. Eksogeeninen melatoniini erittyy todennäköisesti myös maitoon, joten sen säännöllistä käyttöä tulee välttää imetyksen aikana.
16 Allergialääkkeet
Useimmat allergisen nuhan paikallishoidossa käytettävät lääkkeet ovat turvallisia myös raskauden aikana (219). Tämä koskee sekä ensilinjan hoitoa (kromoglikaatti- ja kortikosteroidinenäsumutteet ja -jauheet) että antihistamiineja. Paikallishoitoa pidetään suositeltavana, koska se tehoaa allergiaoireisiin yleensä yhtä hyvin kuin systeemilääkitys. Oraalisista antihistamiineista loratadiini ja setiritsiini ovat ensisijaisia lääkkeitä, kun systeemihoitoa tarvitaan. Levosetiritsiini on vaikutuksiltaan verrattavissa setiritsiiniin ja desloratadiini loratadiiniin. Hydroksitsiinin säännöllinen käyttö loppuraskauden aikana voi aiheuttaa vastasyntyneelle lieviä lääkeoireita (väsymys, huono syöminen). Pseudoefedriiniä sisältävien valmisteiden käyttöä tulisi välttää raskauden aikana. Pseudoefedriini voi vaikuttaa haitallisesti istukan verenkiertoon, ja epidemiologisissa tutkimuksissa lääkkeen alkuraskauden aikaisen käytön on epäilty lisäävän verenkiertohäiriön pohjalta syntyvien epämuodostumien ilmaantuvuutta (220).
16.1 Imetyksen aikana
Myös imetyksen aikana käytetään mieluimmin paikallisia nenätippoja, sumutteita tai -jauheita. Systeemilääkkeistä setiritsiini ja loratadiini ovat käyttökelpoisia. Myös hydroksitsiinin käyttö on mahdollista. Pseudoefedriiniä sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö imetyksen aikana voi vähentää maidon tuloa (221), eikä niitä suositella pitkäkestoiseen käyttöön.
AINA pitää ja kannattaa puhua oman lääkärin kanssa sopivuudesta ja tarpeesta, lääkärit pääsevät tietokantaan, josta voivat tarkistaa onko raportoituja haittoja. Myöskin teratologinen on paikka jonne kannattaa soittaa ja kysyä jos jokin arvelluttaa.
Edit. Täältä on siis tuo tieto peräisin
www.fimea.fi/documents/160140/753095/17161_raskaus2r.pdf