Ite en saa syödä mitään laktoosituotteita, en viljatuotteita, enkä kalaa. Ja nyt kun olen vielä raskaana, on moni muukin ruoka-aine kiellettyjen listalla.
Ja mm. myös suola on pitäny vähentää ihan minimiin, vaikka normaalisti olen sitä ihan lääkärin määräyksestä joutunu lisäämään alhasen verenpaineen ja pulssin vuoksi. Että pyörtymisen riski on nyt taas vähän suurempi. Mut ei onneksi ainakaan vielä ole heittänyt. Ja kyllä sen heti huomaa, jos jotain vähän suolasempaa olen taas syönyt. Heti on joka paikka ihan turvoksissa. *en tykkää
Ja...sen diabeteksen pelon vuoksi myös sokeri on vaihtunu mulla Canderelliin (saa syödä raskauden aikana) ja kasviksia, hedelmiä tai marjoja pyrin neuvolan ohjeiden mukaan syömään ihan joka aterialla.
Vettä juon 2-3l päivässä. Ja vesipullo onkin oltava aina mukana. Janottaa ihan koko ajan! Ja kyllä saa sit vessassakin ravata. Yölläkin kaks kertaa...mutta minkäs teet.
En minä uskalla, enkä halua riskeerata nyt mitään, kun tähän tilaan on vihdoinkin päästy, ja kyllä minä haluan tehdä kaiken niin oikein, kuin vain osaan. Eikä tämä nyt niin vaikeeta edes ole, kun on alkuun päässyt ja tietää mitä syö ja mitä ei. Ja kun toi mun mieskin on niin innoissaan kaikesta, niin tuntuu ottaneen asioista paljon selvää hänkin, ja ottaa kyllä paljon huomioon, esim. kaupassa käydessään ja ruokaa laittaessaan. Ja vähä vahtii, että muistan edes syödä. *tykkään
Liikuntaakin pyrin harrastamaan ihan joka päivä. Edes vähän. Mutta enemmänkin voisin...tiedän.
Auttaa kuitenkin mm. turvotukseen ja huonoon oloon. Ainakin mulla. Mutta mutta...yritän opetella.
Ja olishan se erittäin toivottavaa ja tervetullutta, jos saisinkin säilytettyä näitä tottumuksia vielä synnytyksen ja imetyksen jälkeenkin. Että enhän minä tätä kaikkea ihan yksin vaan ton "pikku-sikiön" vuoksi teekkään. Vaan myös itseni...ja siinä samassa koko perheen.
Että kylläpäs se vauva muuttaakin paljon tullessaan.