Raskaus&Ystävät

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Jenni90
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tällein vuodelevossa sen huomaa, paljonko niitä kavereita on... eipä ole ollut jonoa oven taakse, vaikka olen ehdottanut useammallekin kaverille, että sais tulla käymään :( Ja ihan yhtä vähän siellä oven takana on perheellisiä ja perheettömiä. Enhän mä tietty kauheen jännää seuraa nyt ole, mutta...

Luojalle kiitos mulla on parhaista parhain puoliso ja ihania sisaruksia!!
 
Jossunen: mietin ihan samaa, että harmi kun asutaan tosissaan kaukana toisistamme kun tuntuu niin samanlaista elämää olevan.. Mutta voitashan me vaikka meseillä, s.posteilla tai jos olet facebookissa niin siellä jutella tai täälläkin muistaakseni pystyi jotenkin privaatistikin juttelemaan (?) :)

Minttuliina: Toi on kyl tosi inhaa et oot viel vuodelevos ja kaverit ei käy.. Nyt varsinkin niitten pitäs ymmärtää että sä et voi liikkua niitä näkemään. Toi puolison apu on kyllä hyvä juttu ja sisarukset :) Voimia siihen lepäilyyn <3
 
Laitoin viestin miima sulle :)

Kiitos Jenni emoticon

Pitäs kai se ymmärtää niitä ulkopuolisiakin sen verran ettei ne voi sille tietämättömyydelleen mitään.. Ja olen ilonen että yrittävät edes olla tukena. Mahan kasvua eivät onneks enää kommentoi niin paljon kuin ennen, varovasti aina kyselevät saako siihen koskee yms.. Mikä on ihanaa. Vituttavinta on se ainainen koskettelu johon ei edes pyydetä lupaa. Ollaanhan me raskaana olevat nyt yleistä omaisuutta ja kuka tahansa saa meihin koskee! ;) prkl.
 
Muakin vähän ärsyttää masuun koskettelijat. Erityisesti työkaverit vois musta kunnioittaa yksityisyyttä ja olla taputtelematta. Ystäviltä se on mulle ihan ok mutta miehen sukulaisilta se tuntuu taas jotenkin vähän kiusalliselta. Viime vierailullakin miehen täti tuli käsi ojossa vastaan ja taputti masua ja sanoi hei! Ei tervehtinyt mua ollenkaan emoticon  ymmärtäähän sen mutta en itse kyllä menisi kysymättä toisen mahaa taputtelemaan.
 
Täällä kans yksi koskettelusta hämmentynyt. Esimerkiksi kosmetologi jolla kävin sekä pomoni ovat katsoneet aiheellisena taputella :D Tutummista puhumattakaan. Isä TÖKKI sormella joskus keskiraskaudessa kerran, mutta se oli melkein hellyttävää mieheltä jolta ei halaaminen / silittäminen / taputtaminen olisikaan luonnistunut.

Eniten mua ärsyttää oma äiti, joka on nyt jo parin kuukauden ajan jankannut joka kerta kun nähdään että "joko se potkaisisi mummoa, joko se potkaisisi mummoa!!" jo viikkoja ennen kuin tunsin liikkeet omalle kädelle ja ennen kuin mies oli saanut ne tuntea. Eikä vauveli edelleenkään potkaise just sillä hetkellä just siihen kohtaan kuin mummo haluaisi (mitä se oikein kuvittelee, neljästi raskaana ollut nainen?!), niin tuntuu tosi tyhmältä seisoa aina se minuutti pökkelönä kun toinen pitelee mahaa, ja ei, taaskaan se ei juuri sen minuutin aikana potkinut just sinne missä mummon käsi oli!

Mutta jos tässä on elämäni ongelmat, niin hyvin taitaa mennä :)
 
Mäkään en voi sietää masun taputtelijoita . . . 
JOtenkin tuntuu epämukavalta, että joku muu kun oma mies tai lapsi
tulee niin lähelle . . 
Ja masu on mun, ei yleinen lääppimisen kohde.
Tai en mä ainakaan edes kehtaisi kokeilla toisten massuja ainakaan
ilman lupaa!
 
Kannattaa seuraavan kerran taputtaa takaisin sen taputtelijan mahaa, varsinkin jos nainen on kyseessä. Olen myös tokaissut lauseeseen "Voi kun sulla on jo iso ja söpö maha!" takaisin että mullahan on tämmöseen mahaan syy.. emoticon

Näillä vihjeillä on ihmiset tajunnu että tämän mamin massua ei niin vaan taputellakaan! Miehen sukulaiset on ainoita joille en yksinkertasesti kehtaa sanoa ei. Mies tietää että vihaan sitä mutta ei voi sanoo niille mitään..... Mur.
Mutta isi saa tietenkin silitellä ja paijata, se on ihan ääärettömän suloista! emoticon
 
Jossunen, toi oli aika hyvä että taputtaa takas taputtelijan mahaa.. :D
Mä oon välttänyt edelleenkin vieraat taputtelijat, kyllä ne kovin kyselee jne. mutta ei koskemaan ole tultu, ei edes töissä.  Miehen tädin mies kylläkin halus pikkusen taputtaa, pyyteli jo etukäteen kylläkin anteeksi että kun hänen on vaan ihan pakko päästä tuttujen naisten vauvamasuja ohimennen taputtamaan...no ei siinä mitään, enempi nauratti, hän kuitenkin tuttu ihminen jo vuosien takaa. :D

Minttuliina, do diih kuulostipa tutulta! Mun äiti on kans jo jonkun aikaa koittanut saada epätoivoisesti kontaktia masulaiseen, taputtelee ja kevyesti tönii ja puhuu kovalla äänellä että: huhuuu! Mummo täällä!  Ja masuhan on juuri silloin harvinaisen hiljaa...tietty. ;-) Mutta äiteeltä se sallitaan. <3
 
haha , niiimpä jossunen !

Meilläkin mies tokasi eilen illalla, kun laitoin uuden yöpaidan päälle; 
ompas sulla jo kivan kokoinen masu 
Sitten joskus kun oltiin ulkona niin mies kysy multa, että 
onko sulla napaan kylmä  :D
 
Jenni :D ihanaa.  Meillä taas mies melkein joka päivä kokeilee mun napaa, sitä kiinnostaa seurata milloin se "häviää", eli kun masu pullistuu koko ajan...voijee. emoticon
Haluaa se myös vaan pidellä siinä kättään ja kokeilla liikkeitä samalla kun kattoo telkkaa, sanoo että se poistaa häneltä stressiä. emoticon
 
jossunen ihan loistava idea taputtaa takaisin näiden taputtelijoiden masuja! :D Mä en nimittäin myös voi näitä taputtelijoita sietää...
 
Mua ei haittaa jos kaverit taputtelee mahaa ja mikään ei oo hellyyttävämpää ku mun 2v kummityttö joka tulee paijaa masua ja huutelee sinne "lakaas (eli rakas) halooooo" <3 Sillon on aina tippalinssissä ku toinen niin hellyyttävä :) Oon aika yllättyny siitä että siskot ja äiti ei oo mun mahaan just koskenu. Sisko kerran kokeili ja totes et "tos on jotai ja toisel puolel jotain muuta" sanoin vaa et joo se on sivuttain eli toinen paise on pylly ja toinen pää :D

Mutta auta armias kun vastaan tulee joku puol tuttu saati sitte tuntematon ja iskee masuun kiinni! Tänään neuvolaan mennessä hississä oli hieman vanhempi rouva jota näytti kutkuttelevan niin kovasti kyllä toi mahaan koskeminen.. Kattelin vähä siihen malliin et ei tartte muuten tulla lähemmäs, ja selkeesti hän tajusi itsekin että parempi jättää koskematta. Muuten oli kyllä todella kiva ja kohtelias rouvas henkilö ja oli kauhean huolissaan ettei mulle vaan tule hississä liian ahdasta kun se oli aika täynnä :D Itse se änkes niin pieneen rakoseen että teki mieli sanoo et emmä NOIN iso oo :D
 
miiima, noi lapset osaa kyllä olla suloisia! Miunkin veljentyttö (4v) tulee aina taputtelemaan ja selittämään että "Minttuliinan vauva on Kaisan serkku, se on nyt näin pieni/iso" ja näyttää käsillä milloin mitäkin absurbia mittaa. Ja sit kun on juteltu siitä että se on Minttuliinan JA Matin vauva, niin se kulmat kurtussa pohtii että eihän Matin mahassa ole vauvaa... ja sit jos yritti selittää, että Minttuliina on vauva äiti ja Matti isi niin kuin hänen äitinsä ja isinsä on hänen vanhempiaan, niin neiti tuumas vaan naurahtaen että "höpsis!" niin kuin hän tekee aina jos jokin menee yli hilseen :D Mutta se, että vauva on hänen serkkunsa on jotenkin äärimmäisen tärkeää ja se pitää joka kertoa muistuttaa.
 
Ai niin, ja tuosta mahan kokeilusta vielä (vaikka vähän meneekin jo ohi viestiketjun otsikon). Istuttiin kerran siskon kanssa vierekkäin oikein tehokkaan treenisupparin aikana ja sanoin sit siskolle että tökkääpä tosta, kokeile... :) "Hyyyiiii, mikä toi on, onks toi se vauva?!" Ei, se on vain kohtulihas, joka on supistunut. "Hyyyyyyiiiii!!" Ei mikään oikea hyi, vaan sellainen kummastuneen huvittunut että tuoltako se tuntuukin.
 
Mua ärsyttää ja suunnattomasti noi mahaan taputtelijat, mulla kävi kerran sillai ku olin neuvolaan menossa ja olin siinä hississä niin yks mummeli katteli mua huvittuneesti kunnes se sekos totaalisesti ja rupes tökkimään mun massua :D Se oli aika epämiellyttävä hetki ku ei viittiny siihen mitään sanoa:))

Omasta äidistä voisin sanoa että se ei onneks oo mikään lääppiä tyyppiä mutta mua suunnattomasti ärsyttää sen kaikki tietävyys eikä se ymmärrä että kaikki raskaudet on erilaisia kun soitin sille tänään ja kerroin kun jouduin sunnuntaina naistenklinikalle kun mulla lähti jalat alta ja rupes supistelemaan niin paljon niin se vaan siihen sitte tokas että jännää että tommosia on vai keksitkö kaiken?? ;:D voi jeesus, siinä kyllä testattiin taas vaihteeks mun hermoja huolella:D Sitte se samalla ihmetteli että miten mulla voi olla muka näin paljon koko ajan jotain haaveria kun oon jäänny jo töistäkin pois supistuksien takia yms..koska sillä ei ollu mitään ongelmia raskaus aikana siis silloin 20 vuotta sitten :D Noo annan sen potee noita sen juttuja ihan rauhassa :D Kaiken huippu on kyllä se ku se väitti et meiän pitää laittaa vauvan toiseks nimeks sen minkä se haluaaa :DD:D oltii vaa mun miehen kanssa joo ei todellakaan laiteta että eiköhän se oo meiän päätettävissä minkä nimen vauveli saa sitten, mutta toki kuunnellaan :))
 
hellyyttävää lapsilta tommoset kommentit <3

Mä en enään ite tykkää pitää kättä masulla kun prinsessa
myöryää. Ihan vaan siksi kun tuntuu, että leidi tulee mahan 
läpi ja se sattuu ihan tajuttomasti. . . 
Ja kun ei nämä ole enään mitään potkuja, vaan sellasta punkeamista.
Niitä ensi_mini_potkuja rakastin kokeilla. <3
Nyt vain keskityn siihen, että ei pimu tuu nahkan läpi.

Tämäkin kaikki  off topic emoticon
 
Ohi aiheen tai ei, mut kyllä se vaan vituttaa.. Ei oo kokemusta siitä et otetaanko vauvakin syliin ilman lupaa koko ajan, mut sama asiahan se sekin on. Ja sitä ootellessa.......

Kyllä en minä malta oottaa kun kaverit alkaa sikiämään.
Ainiin, ei siinä mitään että mahaa hiplataan, mut pari tyttökaveria muistaa vielä kommentoida miten mun TISSIT paisuu.

 
 
ei multa ole ainakaan koskaan kukaa ottanut vauvaa ilman lupaa syliin !
Mä olen kylläkin tosi tarkka asian suhteen; edelleenkin !!

Joo tääläkin on kommentteja tullu tisseistä mm.
"mikkä hinkit"
"jumalattomat tissit"

ja nämä kommentit tullu siis ihan muilta kun mieheltäni !
 
Nyt tuntuu siltä että vois maisemanvaihto olla oikeesti paikallaan.. Noi "kaverit" saa nyt oikeesti jäädä.. Aina niille näytän ilosta naamaa ja oon ku mua ei haittas mikään ja niille keiden kaa oikeesti paljon haittaa ni oon sanonu monta kertaa suoraan mikä mua harmittaa ja mitä asialle vois tehä. Ja siltikään asialle ei vaan tapahdu mitään.. En vaan enään jaksa!

Miten sanoisin yhelle kaverille että hänestä ei tule kummia? Pyysin häntä kummiksi jo aivan alkuraskaudesta ja sen jälkeen meidän ystävyys lähti menee alamäkee ja lujaa. Viimisen puolen vuoden aikana oon nähnyt hänet 5kertaa ja vaikka olen miljoona kertaa sanonut asiasta niin asia ei mikskään muutu. Puhelut menee aikalailla niin että "kuhan tässä soittelen vaan omaa asiaa ja mitens mun kummilapsi" Hyvin harvoin kysellään mun vointia.. En halua häntä enään kummiksi, sillä en koe että hän olisi ollut minun tukena ollenkaan tän raskauden aikana.. Kasvotusten mun on ihan mahoton edes ajatella asiasta kertovani kun en ikinä nää koko ihmistä! ainakun pyydän et nähtäs niin hänellä on jotain muuta eikä hän edes yritä keksiä päivää millon sopis.. tekstiviesti on aika raukkamainen mut mul ei vaan olis voimia oikein muuhunkaan..

Eksäänkin menee ihan hermot kun siitäkään ei kuulu ikinä mitään... Okei, ei sen varsinaisesti tartte mun kanssa jutella niitä näitä tai mitään mut ei sitä edes kiinnosta raskauden eteneminen ja neuvolakäynneillä (mitkä on siis ainoita kertoja kun nähdään) hän jaksaa kuittailla kuinka iso mun maha on mutta ikinä ei mun oloja kysele tai muuta... Ikinä se ei ite ota yhteyttä oma alotteisesti ja sitten se vetää aivan armottomia kilari raivareita kun sanon hänelle että tollaset asiat tulevat vaikuttamaan esim. siihen kuinka paljon hän näkee lastansa... Jos hän ei oo yhtään kiinnostunu musta ja lapsesta nyt raskaus aikaan niin minkä ihmeen takia haluisin et se olis kiinnostunut sittenku lapsi syntyy. Ja mistäs se tietää vaikka olisin jo synnytänyt! Miks kaiken pitää olla mun vastuulla? Miks hän ei voi tulla edes pikkusen vastaan ja kysellä niitä vointeja ja sitä että onko se vauva vielä mahassa. Miksi mun pitää olla se joka ilmottaa kaikesta. ja kyllä, olen sanonut hänelle näistä kaikista asioista sata miljoonaa kertaa.. mä oon nyt tullu mittani päähän, en pysty enään yksin enempään..
 
miiima toi kummiasiahan on sun päätös ja jos susta tuntuu, ettet tätä kaveria haluakaan kummiksi niin töksäytät ihan suoraan vaan. Ehkä toi tekstiviesti ei oo paras mahdollinen, mut sun hyvinvointi tässä on kuitenkin tosi, tosi, tosi tärkeää. Mun mielipide on se, että jos toi asia sua vaivaa ja haluat "hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä" ja tuntuu ettei voimia ole muuhun kun tekstarilla ilmottamiseen - niin anna mennä vaan. Jaksamisia... <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top