Raskaus ja työt

Muistin oikein, voi vaatia toisen lääkärin arvion jos niin näkee. Eli voi kyseenalaistaa sairausloman. Voi esimerkiksi osoittaa eri tehtäviä ku normaalisti tekee.
 
Nimenomaan, lisäselvityksiä voi perustellusti vaatia, ja selvitystä siitä, voiko tehdä kevyempää työtä. Mutta jos lääkäri toteaa kokonaan työkyvyttömäksi, ei voi noin vain määrätä töihin, koska on pulaa tekijöistä.
 
Työnantajalla on oikeus vaatia käymään työterveyslääkärillä, mikäli sairausloman on määrännyt joku muu lääkäri. Tässä tapauksessa ehkäpä neuvolalääkäri.
Työnantaja ei kuitenkaan voi määrätä töihin, jos työntekijä on määrätty sairauslomalle.
Minkä työnantaja voi evätä, on palkan maksu. Esim. Työntekijä saa viinakrampin ryyppy putken jälkeen ja joutuu kesken työpäivän tiputukseen ja siitä muutaman päivän saikulle. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausloman ajalta palkkaa, mutta työntekijällä on oikeus olla saikulla.
 
Sohvi18, jos sua edelleenkin supistaa, niin miksi menisit töihin?
 
Onpas hyvää keskustelua tullut tästä, kiitos!

Mutta siis mulla vaan ei oo vaihtoehtoja kun mennä töihin. En saa sinne työntekijää ja mun esimies sanoo että "voi voi". En voi oikeen jättää puljuakaan esimiehenä oman onnen nojaan vaikka mieli tekisi.. meillä on tosi outo käytäntö tämän suhteen ja otinkin eilen liittoon yhteyttä. Katsotaan mitä sieltä vastataan.
En saikuttele juuri koskaan, joten onneks mua ei pidetä lusmuna kun nyt oon pidemmällä sairaslomalla. Töissä vaan oletetaan et työt menee vauvan edelle , mikä on järjetöntä..
 
Pomosi on helppo vaatia joustamista, koska päällepäin ei näy mitään ongelmaa. Jos vaikka makaisit jalka poikki tai keuhkokuumeessa sairaalassa, niin tuskin hän kyseenalaistaisi sairaslomaa.
Tuli mieleen tapaus 10v takaa, kun tärkeän työpäivän aamu meni laatatessa kotona. Soitin pomolle, ja hän kysyi multa 'onko tässä nyt jotain muuta takana'. Alkoi v*ttaa ja sanoin, että 100 kertaa mieluummin olisin kyllä hoitamassa sen duunitapahtuman joka ko.päivälle oli sovittu, kun laattaisin kotona! Silloin myös tiesin, että on aika vaihtaa työpaikkaa. Jotkut on vaan niin narsisteja että ottaa kaiken henkilökohtaisesti eikä pysty asettumaan muiden asemaan.
 
Yksinkertaistettuna ja kärjistettynä kyse on siitä hylkäätkö lapsesi työn vuoksi vai työn lapsen vuoksi. Mitä pomo tekee sitten jos joudut osastolle vuodelepoon? Pomon oma moka jos ei ole ottanut tällaisia tilanteita huomioon ei sinun. Annatko itsellesi koskaan anteeksi jos menet töihin ja pahin mahdollinen tapahtuu eli vauvasi menehtyy?
 
En tarkoita olla ilkeä vaan realisti. Suomessa laki suojelee työntekijää vahvasti ja tämä on nimenomaan sellainen tilanne, jossa työnantaja ei ole kykenevä tekemään päätöstä, joka suojaisi työntekijää vaan päin vastoin ajaa omaa etuaan työntekijän ja hänen syntymättömän lapsensa kustannuksella. Sellainen toiminta suututtaa koska hän ei joudu kantamaan vastuuta fyysisesti ja henkisesti jos pahin tapahtuu, ne jäävät työntekijän kannettavaksi eikä se vastuu ole pieni.
 
Nimenomaan, koska päällepäin henkilö näyttää ihan 'normaalilta', työnantajan helppo itselleen uskotella että työntekijä on ihan ok. Joillekin on vaan vaikea käsittää, että silloin tilanne voi olla myös vakavampi, kuin 'jalka poikki' tyyppisellä sairaslomalla. Kaikki ei ole aina sitä miltä ulkopuolelle näyttää. Ja tätä he ei selkeästi osaa arvioida.
 
Jos oikeesti tilanne on noin tulenpalava, niin menköön pomo itse tuuraamaan vuoroa tai palkatkoon vuokratyöstä korvaavaa työvoimaa tai antakoon osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä. Ei ole niin vaikeaa. Mä olen itse nuorempana vuokratyöläisenä ollut paikkaamassa just näitä tilanteita/vuoroja joihin tarvitaan lisäkäsiä ravintola-alalla. Aina löytyy joku ratkaisu joka ei kuitenkaan velvoita sairauslomalla olevaa tulemaan sairaana töihin.
Pistää vihaksi tommonen hölmöily(työnantajan).
Sohvi18:sta tsemppiä tilanteeseen. Teet kuten parhaaksi näet. Jos kuitenkin päätät mennä töihin, niin voisiko työvuoroa järkätä töiden osalta niin, ettet tekisi niitä kaikkein raskaimpia töitä?
 
Tänään viimeinen työpäivä ennen vähän pidempiä jouluvapaita. Työtahti on koko syksyn ollu aika tiukka ja nyt kyllä tulee vapaat todella tarpeeseen. Aamu alkoi taas vessanpöntön halailulla muutaman tunnin yöunien jälkeen. Mutta tää päivä mennään puhtaalla sisulla!
 
Mites muiden työfiilikset, vieläkö on into päällä vai laskeeko jo motivaatio? Oon huomannut että mulla on jo ihan toinen jalka lomalla, ja kun työ on luonteeltaan osittain pitkiä prosesseja, niin moneen asiaan ei ole enää tarmoa kun tietää ettei niitä ehdi saattamaan enää loppuun.. Oon kirjoittanut jo sijaiselle pitkää listaa kaikesta keskeneräisestä, mut alkaa vähän itseä jo turhauttaa tämä saamattomuus ja ponnettomuus..
 
Itellä kun uusi työpaikka niin motivaatio huipussaan. Ainoa ongelma on herääminen. Aina kun kello soi niin ajattelen että oispa jo loma, mutta kun meen töihin oon intopiukeana ja ajatuksia miten voisin toimintaa kehittää on paljon. Toisaalta taas kun tietää jäävänsä kohta pois niin ei viitsi kauheasti huseerata..
 
Mulla on vielä 3 viikkoa töitä jäljellä. Jään siis pari viikkoo ennen äitiysloman alkua palkalliselle vapaalle. Toisinaan lasken päiviä loman alkuun ja toisina päivinä taas tuntuu etten millään ehkä haluaisikaan vielä jäädä pois. Työ on kyllä fyysisesti raskasta enkä pysty enää tekemään töitä kuten ennen, joten on kuitenkin parempi jäädä pois jo aiemmin... Olen myös esimiesasemassa ja tuntuu vaikealta jättää oma työ jollekin toiselle enkä oo koskaan ollu töistä poissa näin pitkää aikaa mitä tulen kohta olemaan, pelottaa että aika käy pitkäksi odotellessa vauvan syntymää...
 
Mulla alkaa äitiysloma 4 viikon päästä. Ainakin vielä oon jaksanut hyvin. Nyt siis rv 31, huomenna jo rv 32 menossa.
Ainut mikä jännittää on, et ehdinkö saamaan omat hommat valmiiksi ennen äippäloman alkua :confused:
 
Takaisin
Top