Raskaus ja liikunta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sansku
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mua häiritsee kun liikunta on jäänyt tosi vähälle. Olo on ollut niin karsea, ettei kiinnosta, huvita tai jaksa ollenkaan. Kauhea ajatus edes lähteä liikkumaan, kun on ihan tööts. Toisaalta se ehkä voisi hieman piristääkin, koiran kanssa käppäily on ihan ookoo, kunhan ei hirveä kuvotus iske päälle. Tänään oli ensimmäinen päivä alkuraskauden aikana, kun himoitsin oikein nyrkkeilemään pääsyä. Ehkä illalla kun poika nukkuu, jos väsy ei ota valtaa.
Odotan vaan, että yleisolo tästä kohenee, niin pääsee taas paremmin harrastamaan liikkumista.
 
Mua myös harmittaa liikunnan jääminen! Nyt en oo pystyny 3:een viikkoon tekemään yhtään mitään... Töistä ku selviää kotiin, oksettaa ja väsyttää, kaikki päivän energia on menny töihin. Ei siis rehellisesti sanottuna oo käyny mielessäkään mikään salitreeni tms! :sour:
 
On kyllä itselläkin jäänyt urheilut liian vähälle. Väsyttää ja etoo ja hengästyn ihan pienestäkin urheilusta. Toivottavasti raskauden edetessä saisi itsestään enemmän irti, ettei ole ihan rapakunnossa keväällä :wideyed:

Kävely on kyllä tuntunut ihan kivalta, mutta siihen se sitten on jäänyt.
 
Edellisessä raskaudessa juoksin noin puoleen väliin raskautta. Nyt en edes mitään kunnon urheilua harrasta, paitsi ratsastusta kerran viikossa ja se pitää joka tapauksessa lopettaa jossain vaiheessa. Voisi kyllä vähän enemmän urheilla niin ehkä jaksaisi paremmin sitten 2 lapsen kanssa :grin

Mulla lajina myös ratsastus, joka päivä. Huomaa jo, ettei tärkeimmät, ne vatsalihakset ole tutut ja joutuu keskittymään vaativissa työtehtävissä enemmän.
Onko sulla ollut millaisia tuntemuksia?
Tänään (14+2) tuntui vihlontaa mahassa. Neuvolassa sanottiin, että kohdun kannatinlihakset saattaa venyä ja tuntua. Silti kuitenkin säikähdin ja treenasin varovaisemmin.
Olen ratsastanut koko ikäni, paitsi viime raskaudessa jolloin olin sairaalassa pahoinvoinnin takia.
 
Mulla on ollut jumpassa ja kuntosalilla käyminen nyt tauolla jo 6 viikkoa kun ensin oli työmatkoja ja sitten en vaan jaksanut mitään ylimääräistä. Oon sen sijaan koittanut hyötyliikkua kävellen ja pyöräillen. Lisäksi nyt reilun viikon oon joka ilta joogaillut kotona vähän, kun pahin väsymys on helpottanut. Kroppa alkaa tuntua sen verran turhautuneelta, että pitänee lähteä joogaan, pilatekseen tai salille viikonloppuna.
 
Olen taas löytänyt uinnin, käyn yleensä yövuorojen jälkeen uimassa tunnin. Sali on tullut nyt takaisin kuvioihin myös kun enää ei huono olo iske sokereiden laskiessa. Ihan uskomaton motivaatio taas raskauden myötä kaikkeen treenaamiseen löytynyt, tässä pariin vuoteen ei huvittanut muu kuin kävely lasten kanssa lähi puistoon n.300m
 
Mä oon myös päässy vihdoin ja viimein takasin salitreeneihin. Kyllä se vaan parantaa niin paljon oloa! Vaikka ihan selvästi huomaa, ettei jaksa samaan malliin, mutta toki eipä tässä vaiheessa enää tarvikaan. Kunhan sais ylläpidettyä edes jonkulaista kuntoa.
 
Mulla jäänyt salilla käynti kokonaan pois. Ja oksentelun ajan en pystynyt käymään edes lenkillä. Nyt kun pahoinvointi on vähentynyt, olen aloittanut lenkkeilyn taas. Tuntuu todella hyvälle ulkoilla rauhallisesti. Uimista ajattelin kokeilla ensiviikolla:happy:
 
Mä oon ainoastaan käynyt kävelyllä, kun lääkäri kieltänyt fyysisen rasituksen. Toivon, että pääsisin vielä salille treenaamaan raskauden aikana.
 
Mulla lajina myös ratsastus, joka päivä. Huomaa jo, ettei tärkeimmät, ne vatsalihakset ole tutut ja joutuu keskittymään vaativissa työtehtävissä enemmän.
Onko sulla ollut millaisia tuntemuksia?
Tänään (14+2) tuntui vihlontaa mahassa. Neuvolassa sanottiin, että kohdun kannatinlihakset saattaa venyä ja tuntua. Silti kuitenkin säikähdin ja treenasin varovaisemmin.
Olen ratsastanut koko ikäni, paitsi viime raskaudessa jolloin olin sairaalassa pahoinvoinnin takia.

Vatsalihaksissa tuntuu enemmän ja tullut vähän kipeäks. En hirveästi enää harjoitusravissa istu ja laukkaakin vähemmän. Olen myös tottunut ratsastamaan päivittäin, mutta nyt raskauden aikana olen ratsastanut vain tutun hevosella kerran viikossa.

Odotan että tulisi lunta kunnolla niin pääsisi hiihtämään!
 
Tarttis nyt saada ittensä liikkumaan, kun olo alkaa olla ok. Mutta kun ei jaksa eikä innosta :smiley-angry016
 
Vihdoin alkaa olo olla sellainen, että jaksaa taas liikkua! Tai no "jaksaa" on ehkä vähän väärä sana, koska sykkeet huitelee aaaivan pilvissä. Pelkkä kävelylenkki nostaa sykkeet tosi korkeaksi :dead: Neuvolasta tosin sanottiin että se on ihan normaalia tässä vaiheessa.. Itsestä vaan tuntuu että häh, oonko menny näin rapakuntoon..
 
Tarttis nyt saada ittensä liikkumaan, kun olo alkaa olla ok. Mutta kun ei jaksa eikä innosta :smiley-angry016

Mulla tää sama, voinnin puolesta vois jo vihdoin liikkua mut olo on niin laiskan vetelä koko ajan et ei huvita.. Miten sais motivoitua itteensä:hungover:
 
Mitenkäs kanssajumppaajat, missä vaiheessa olette jättäneet vatsallaan tehtävät liikkeet pois tai modifioineet niitä? Vatsalihastreenistä on ohjeita joka puolella (erkauman mukaan), mutta selkälihastreenistä löytyy vähemmän tietoa. Itsellä (vko 15) tuntuu ihan ookoolta vielä jumpata vatsallaan, niin olen jatkanut normaalisti.
 
Mitenkäs kanssajumppaajat, missä vaiheessa olette jättäneet vatsallaan tehtävät liikkeet pois tai modifioineet niitä? Vatsalihastreenistä on ohjeita joka puolella (erkauman mukaan), mutta selkälihastreenistä löytyy vähemmän tietoa. Itsellä (vko 15) tuntuu ihan ookoolta vielä jumpata vatsallaan, niin olen jatkanut normaalisti.

Mun käsittääkseni omien olojen mukaan. Ite oon niin herkkä etten oo pystyny viikon 13 jälkeen olemaan vatsallani.
 
Mulla on tuon myooman takia vatsa ollut niin kauhea pinkeä pallo jo pitkän aikaa, että vatsallaan makaaminen alkoi tehdä pahaa jo jossain rv 13 kohdalla. Mutta varmasti tosi yksilöllistä. :)
 
Tänään olin pitkästä aikaa urheilemassa vesijuosten! Vaikka se välillä voikin olla vähän tylsää, niin tunti meni äkkiä.
Mulla on ollut vähän vaivana sydämen tykytykset ja rytmihäiriöt, tuossa ei syke pääse liian korkeaksi eikä tule sen takia paha olokaan :cat:

Ehkä tää toinen kolmannes on nyt suotuisampi ja pystyn liikkumaan taas normaalimmin :smiley-angelic001 heti iloisempi olokin!
 
Lasketaanko liikunnaksi hullunraivolla puunaaminen ja siivoominen:smiley-chores020 Toisiks nuorimmalta löyty kihomatoja ja nyt on sitte kaks päivää jynssätty ihan kaikkea mahdollista siinä kammossa et jos niistä tuleeki pitempiaikanen riesa (juu lääkkeet otti koko perhe). Meil ei oo ikinä ennen ollu, eikä ollu mun lapsuudessa koulussakaan kenelläkään koskaan niitä, joten on aika uusi asia meille. Ja kyl toi ihan urheilusta käy, ku hiki valuu ja on ihan kauheet liitoskivut kaikesta imuroimisesta, moppaamisesta ja jynssäämisestä. Onneks ei oo ollu mattoja lattialla, ja nyt en kyllä taida niitä edes laittaakaa vaikka ilmat kylmeniski.

Pilateksee haaveilin huomenna meneväni, mut saa nähdä jaksanko sittenkään ja antaako aikataulut muutenkaan myöten.
 
Takaisin
Top