Raskaus ja eläimet

meillä myös kaks kissaa talossa, ja kovin vilkkaita molemmat erityisesti yöaikaan. Erityisesti nuorempi tyttökissa on välillä täys piru, riehuu ja rikkoo suurinpiirtein kaiken, mitä ei oo naulattu kiinni :D Niin yhdessä vaiheessa tuli kyllä kans väsyneenä ja hormonipäissään jo mietittyä vakavissaan noista luopumista. Jotenkin kuitenkin sit on saatu yhteiselämä sujumaan, vaikka nuo elukat välillä aiheuttaakin päänvaivaa :D

Mutta niinushka, jos koiran kanssa eläminen alkaa tosiaan käymään mielenerveyden ja voimien päälle, eikä mitkään auta, niin voihan sitä uutta kotia miettiä :/ oisko vaikka jotain tuttua, joka ois halukas ottamaan koiran?
 
Joo hyvä kuunnella omaa järkeään myös näissä lemmkki asioissa, eikä aina tunteella, mihin usein itse syyllistyn.. :) Eli niinushka, ei oo kenenkään etu jos oot ihan hermona koko ajan, koirakin sen kyllä aistii, ja alkaa itse oireilee lisää.. Jos koet että koiran parempi muualla, että se saa tarvitsemansa toisessa perheessä, niin sehän on vaan järkevää kaikkien kannalta :)
 
Meillä noista ei ykskään oo ollu kiinnostunu mun masusta.. :meh:
 
Meijän tyttö kissasta on tullu ihan pöhlö. Se on siis leikattu, joten se ei selitä käytöstä.
Seuraa mua joka paikkaan, huutaa jos mä katoon, nousee yöllä ylös jos meen vessaan ja takasin suostuu meneen nukkuun kun näkee et tuun takasin ja ikinä se ei oo sylissä viihtyny eikä ollu hellyyden kipee, nii nyt se on koko ajan sohvalla mun vieressä hurisemassa :D
 
Meilläki toi oli eka kerta kun osu maha kissan nojauspaikaksi. Tai on se siinä päällä istunut, kun kiipeää syliin istuissa tai selällään maatessa mutta enempi se sillon on kiinnostunut mun naamasta kuin mahasta :)
 
Meillä kaksi koiraa ja kissa, eivätkä minusta reagoi raskauteen mitenkään... Tai sitten en vain huomaa. Lenkille ei paljoa olla ehditty, mutta ulkoilevat irti omassa pihassa.

Hevosia meillä on myös ja tallihommat alkaa pikkuhiljaa väsyttämään, enemmänkin henkisesti. Tympäisee tietysti pakkasetkin (pukeminen yhtä ähellystä) ettei aina oikein huvita.
 
Muokattu viimeksi:
Nappi mä oon kateellinen sulle. Sulla on aivan ihana ja samalla pirun työlläs idyli siinä omassa pihassa :)
Just tässä talvella omistaja myi pois hevosensa, mitä olin vuokraillu. Nyt täytyy miettiä että löytäiskö enää mitään vuokra hevosta.
 
Meillä kin meijän poika kíssa tykkää loikoilla mun vatsan päällä tai vieressä, tyttö kissasta en oo huomannu mitään erikoista (paitsi että sillä on taas kiimaika vaihteeks) Koira on ollu alku raskaudesta asti tosi vahtiva ja haluu aina nukkuu mun vieressä ja olla siellä missä mä oon.. uutena piirteenä tuli tossa pari kk sitten että jos meen ovelle avaamaan oven nii se ryntää myös ovelle ja haukkuu muutaman kerran.. ei ikinä aikasemmin oo haukkunu kun jotain vieraita tulee.. On vissiin alkanu suojelee mua entistä enemmän..
 
Täältä löytyy kissa ja koira.. Kissa haluais aina tassutella masun päällä. Kerran makoilikin siinä ja säikähti kun vauva potkas sitä lujasti. :laughing002 Meilläkin koira alkanu vahtimaan enemmän mitä ennen.. Vahtikoira nyt rodultaanki mutta ei se ennen ole haukkunu ku isäntä tulee töistä kotia tai muuta vastaavaa.. Onneks viettiä löytyy ettei ihan lapanen ole niinkuin oon aatellut sen olevan :laughing021
 
Meillä on ollut 2 marsua, toinen menehtyi kuukautta ennen vauvan laskettua aikaa munuaisvikaan :/ marsut on tunnetusti laumaeläimiä mutta emme tiedä vielä onko syntyvä vauvamme allerginen eläimille joten emme vielä hanki toista marsua (molemmat vanhemmat allergisia niin ruoka-aineille, siitepölylle kuin myös eri eläimille joten allergiat vauvalla ei yllättäisi ja aina marsut eivät tulekaan toimeen keskenään)
 
Mä en oo erityisempää huomannu noissa mun poitsuissa, muistaakseni aika alkuun ne haisteli kyllä tarkemmin mutta ei sen jälkeen kummempaa. (Paitsi että ne kyllä niiin käyttää hyödykseen sen jos oon lattialla istumassa. Kiehnätään ja möyhytään niin etten pääse ylös :D )
 
Eikä, Kyfi... :sad001 Ikävää että menetitte marsun ja etenkin, että teille nyt jäi yksinäinen kuikku. Kuten sanoit, marsu on laumaeläin ja voi nopeastikin masentua ja mennä huonoon kuntoon yksin jäätyään.

Teinä kyllä ottaisin uuden marsun mahdollisimman pian tai harkitsisin uuden kodin etsimistä yksin jääneelle. Vanhempi marsu hyväksyy kyllä lähes aina kaverikseen luovutusikäisen poikasen, joten jos luopuminen ei ole vaihtoehto, niin sitten harkitsisin vauvaa myös marsulaan. :)
 
Käyn tänään ostamassa mun mielenrauhan vuoksi koiralle sisälle häkin. Tää asia on mun ja miehen ikuinen kiistakapula, mut itse haluan sen varmuuden vuoksi.
Häkin koko on 122 * 74 * 84 cm.
Koira siis on meillä yksin ollessaan rajatussa tilassa, noin 10 neliömetrin eteisessä. Koira on 1v8kk, 40kg laumanvartija ja etenkin miehen kanssa sillä on hieman rajummat leikit.
Minun kanssa koira on todella kiltisti ja uskoo pienintäkin kometoa/äänen korotusta.
Pääsääntöisesti koira on meidän kotona ollessa rauhallinen ja kiltti pusuttelija, mutta heti jos tulee vieraita alkaa koira häsläämään ja hyppimään päälle. ns. alistamaan vieraita.
Aattelin tuota häkkiä koiralle omaksi rauhoittumispaikaksi ja sitä ei siis laitettaisi sinne ellei olla itse kotona. Saa edelleen olla eteisessä vapaasti, jos lähdetään jonnekin.
Jos neuvolantäti/vieraita tulee esim käymään, niin pystyn laittamaan koiran sinne.
Ajattelin jatkossakin siitä koiralle sellaista omaa paikkaa, johon se saa mennä lapselta piiloon nukkumaan. Helpompi opettaa lapselle esim, että nukkuvaa koiraa ei saa häiritä.
Odotan oikeastaan sitä että pääsen kouluttamaan taas koiraa lapsen syntymän jälkeen ja olen aivan varma että koirasta ja lapsesta tulee aikanaan hyvät kaverit.
 
Mun ystävällä on koirille häkit jotka on niiden omat rauhottumispaikat. Menevät sinne usein siis ihan itse nukkumaan kun haluavat, ei koskaan käytetä rangaistuksena tms. Eli voi minusta toimia hyvinkin.
 
Nimenomaan ei rangaistuksenomaisena vaan tarvittaessa rauhoittamaan tilannetta. Ja vaikka luu järsittäväksi siksi aikaa kun tarvii häkkiin laittaa ettei tulis negatiivista assosiaatiota.
Pidetään se häkin ovi muuten auki että voi mennä halutessaan sinne.
Tuntuu rauhoittavammalta näin kun ei tiedä vielä miten se tulee vauvaan suhtautumaan.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top