Raskaus ja eläimet

Nanna88

Nanna88

Puuhakas puhuja
Teippa! Kiinostaa tietää onko teillä muilla eläimiä ja minkä laisia? Miten ootte jakanu eläinten hoidon? Onko eläimet muuttunu/reagoinu raskauteen jollain tapaa?
Meillä on 2 kissaa (11 vuotiaita) ja koira (saksanpaimenkoira 7 vuotias)
Mä oon aikasemmin hoitanu kissat ja mies koiran (koira on sellanen "ad-hd" todella häslääjä vaikka ikää on jo paljon) Nyt kun uus raskaus taas alussa niin oon yrittäny hoitaa koiran lenkitykset ja mies on sit siivonnu noi kissan hiekka laatikot koska niissä on vissiin jotain mikä ei ole hyväksi sikiölle.. Eläimistä en toistaseks oo huomannu mitään muutosta alkuraskauden myötä..
 
Meillä on kolmevuotias narttukoira joka alkoi heti oireilemaan kun minäkin....

Hölmö se on. Tosi herkkä koira, juuri tästä yksilöstä voisin väittää varmasti että vaistoo ihan kaiken mahdollisen uuden ja oudon. Toivottavasti tää ei kestä koko 9 kuukautta... Alkaa oleen hermot jo aika kireellä :D :D
 
Meillä kaks koiraa, uroksia. Vanhempi ekassa raskaudessa alko seuraamaan mua enempi ja nuuhki tarkasti, epäilen että haistoi muutoksen.
Meillä minä hoidan koirat samaan tapaan kuin tähänki asti.
Lasten synnyttyä, kun pidin vauvoja lattialla, meni vanhempi koira makaamaan vauvan lähelle niin, ettei nuorempi koira päässyt lähelle. Uskon että suojeli vauvaa nuoremmalta ja villimmältä koiralta.
Nyt lasten kasvettua, nuorempi on se, jota lapset "kiusaa". Tutkitaan hampaat ja korvat, kiivetään yli ja kuhanpahan painivat. Vanhempi tyytyy seuraamaan sivusta, joskus iskee pentukohtaus ja sekin menee mukaan painimaan :)
 
Meillä on kaks kissaa ja vuoden ikänen koira. Minä hoidan kissat edelleen ja välillä koirankin, vaikka lenkillä meno onkin aivan kamalaa vetämisen takia.
Täytyy nyt toivoo et koira vähän rauhottuis ennen vauvan tuloo. Tällä hetkellä se tekee kaiken mitä ei saa.
Syö kaikki mitä saa, puree vanhinta tyttöö nilkoista (kunnioituksen puute), karmee eroahdistus vaikka ei juurikaa yksin ole kotona. Et jos tää ei yhtään rauhotu vuoden vaihteeseen, nii pakko keksiä jotain muuta sitten ton koiran kans :sad001
 
Meilläkin on kaksi kissaa. Mues on ekasta raskaudesta lähtien hoitanut hiekat just sen tokdoplasmoosin takia, ja mä hoidan edelleen ruoat. Käytösero ehkä enemmänkin oli sit syntymän jäljeen, kun tietysti on enemmän ääntä talossa ja vähemmän aikaa huomioida kissoja.
 
Tosi mukava kuulla että täällä on muita kin eläin ihmisiä:) Toi meijän koira onneks tottelee melko hyvin paitsi sillon kun tulee muita koiria vastaan nii sillon se kyllä vetää ja haukkuu joka on todella rasittavaa/kiusallista/ärsyttävää..
Jännityksellä odottelen muutoksia noissa elukoissa :grin
 
Meillä kanssa yksi koira perheessä. Ei se kai hirveästi ole muuttunut, vähän haisteli mun mahaa sillo plussaamisen aikaan mut voipi olla vainoharhasuutta :D Jänskättää sen kanssa lenkkeily vauva mukana mut onneks toistaseksi ei tarvi liikaa murehtia. Täs on vielä aikaa kouluttaa jos on tarvis.

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Meiltä löytyy kaksi uroskoiraa ja kissa.

Vanhempi koira 4v varmasti tiesi et tärppi on käynyt kun se vahti ja tuijotti mua jo ennen plussaa. Viime raskaudessakin se aloitti tuon saman joten vitsillä jo miehelle heitin et nyt on varmaan tärpännyt :)

Nuorempi koira on 1,5v ADHD tapaus jonka kanssa saa kyllä olla helisemässä. Hieman on jo rauhoittunut mut hirvittää et miten sit vauvan kanssa. Siis luonteeltaanhan se on aivan ihana ja lapset on sen mielestä parhaimpia. Ainoa vaan tosiaan tuo vilkkaus ja "tottelemattomuus" kun se kuulee ja tajuaa kyllä mut ei vaan aina toimi niin kuin mä haluaisin :D

Kissan mies hoitaa pääsääntöisesti kun on sen ja koirat mun, mutta puolin ja toisin yhdessä hoidellaan.

Mua hirvittää tosiaan et miten ulkoilu tulevaisuudessa onnistuu kun asutaan hissittömän kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja nuo koirapojat pitää rapussa aika vauhtia ja ääntä kun ulos on kiirus...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Me asutaan onneks oma kotitalossa ja meillä on aidattu takapiha nii silli helppo jos ei pysty/kykene just sillon lähtee lenkille koiran kaa, ja sit kun lapsi syntyy nii sit saa nähä kui käy lenkityks vaunujen kaa (kauhulla odottaen) Meijän koira on kauheen utelias ja yleensä kun on lapsia lähellä nii on aina kauhee pakko tunkee se kuono lasten naamaan ja yleensä lapst siitä säikähtää kun koira on nii iso.. Eikä se sillä mitään pahaa haluu vaan haluu vaan "pusutella" Toivottavasti se rauhottuis tän raskauden myötä..
 
Meillä on kaks kissaa ja mies on hoitanut (pitkin hampain) laatikon putsauksen. Nyt alkaa kai jo tottumaan kun ei purnaa enää niin paljoa. :D

Kaks koiraa myös löytyy ja omakotitalon takapihalta koira-aitaus. Berninpaimenkoiratyttö 1,5v ja corgi-poika 4v on meidän edustus täällä. Corgin kans kaik menee mainiosti, on pieni ja rauhallinen ja kiltti. Tosin on alkanut ehkä enempi vahtimaan mua (tai sit mä kuvittelen) kun raskaaks olen tullut... Voi sitä haukkumisen määrää...

Bernityttö on aina ollut sellainen yks hötäle, riehuu kuin viimeistä päivää joka päivä ja joka hetki :D Energiaa kuin pienessä kylässä konsaan. Pihalla saa juosta. Kuonopannan kanssa menee ihan kivasti mun kanssa lenkillä (ollaan miehen kanssa sovittu et mä lenkitän sillä koska mun selkä on ollu kökkönä ja nyt vielä ku on raskaana) ja mies vie kun kerkeää. Nyt en oo käynyt kun selkä on ollut kökömpänä, joten juoksee sit corgin kanssa ulkona vapaana ja aitauksessa parin tunnin välein. Berni ei oo reagoinu mitenkään tähän :D Tai sit ehkä hieman paremmin tottelee mua kuin aikaisemmin (mut sekin voi olla kuviteltua).... :D
 
Meillä on kaksi pientä koiraa, joista en ole hyvällä tahdollakaan huomannut yhtään mitään eroa nyt alkuraskauden aikana :) Toisen terveyden kanssa tosin on nyt huolta, mutta ei varmasti raskauteen liity :D Ok-talon iso takapiha on aidattu ja siellä saavat ulkoilla vapaasti.

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Koiralle tuli uus oire tällä viikolla (tänään poks 6+0), se ei haluis lähtee miehen kans lenkille ollenkaan : D Aina ku mies kutsuu ja helistää valjaita, tää juoksee mun eteen heiluttamaan häntää et enkö mä tuu mukaan :D Hirveellä vaivalla sit saadaan se lähtemään ilman mua. Jos lähen samaan aikaan viemään roskia ja palaan kotiin, se saa hirveet hepulit ja vaikka rauhottuukin jossain vaiheessa, juoksee kauheella kiireellä kotona tarkistamaan et mä oon edelleen paikalla. Pöljä otus :) ♡

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Mippu: Mun vanhempi koira on ollut tuollainen just ennen plussaa. Mummolla olin käymässä ja mummo oli päästänyt koirat aamulla pihalle niin vanhempi koira kaivautui jalkopäähän nukkumaan :) Näin siis meillä :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Meillä on koiruus joka toimi myös luotettavana raskaustestinä ennen oikeaa testiä siitä on tullut entistäkin läheisyyden kipeempi ja vahtii välillä tarkasti mihin meen. Onhan se välillä rasittavaa mut eihän tolle voi vihanenkaan olla :Heartred
 
Nyt oon alkanu huomamaan meijän koirassa muutosta.. Se saa nukkuu meijän kaa sängyssä ja kun se makaa mun puolella niin kun tuun makuuhuoneseen nii ei tarvii edes sanoo mitään kun se hyppää sängystä alas ja nukkuu mun vieressä lattialla koko yön ( normaalsti saa aina monta kertaa sanoo että alas ja yleenä ei mee kun pari minuutii nii se yrittää kömpii jalkopäähän nukkuu) Mun seurassa vähän rauhottunu ja ehkä myös vähän varovaisempi..
 
Itse hommasin hevoselleni vuokraajan, neuvolassa sanottiin että pitää välttää
harrastuksia jossa putoamis/kaatumisvaara ja ratsastus on hieman riski tässä asiassa.
Ja onneksi on myös ystäviä jotka tätä harrastaa niin ei jää hepo ilman liikutusta :)
Vaikkakin näin alkuvaiheessa olen käynyt itsekin välillä ihan kevyesti vain. Mutta sitten.....
Kotona on 2 kissaa jotka itse hoidan koko raskauden ajan, minun kun ovat niin mies
ei mitään kakkalaatikoita suostu siivoamaan, onneksi sisäkissoja niin toivottavasti
ei tokso riskejä ole.. Yksi mistä on vähän eripuraa tullut on se että mies tahtoisi että
annan kissat pois kunhan lapsi tulee :sad001 Ettei vaan olisi yhtään kissankarvoja missään, itsehän
olen erimieltä sillä kissat olleet minulla 4 vuotta ja todella tärkeitä minulle, ihania persoonia,
toinen nukkuu aina vieressä tai sylissä. Olen yrittänyt selittää että harvemmin sitä lemmikit
pois annetaan vauvan tulon takia, ellei oikeasti ole raskauttavaa syytä, eihän nämä karvaa sen
enempää kuin muutkaan ja kuitenkin minä se olen kuka kotona eniten siivoaa, miehellä kun
sen verran raskaampi ja väsyttävämpi työ.. Olisiko kellään neuvoja miten asiaa miehelle selittäisi?
Kuitenkin kissat kuin perheenjäseniä minulle :Heartred
 
Eikös sitä sanota et jos lapsi kasvanut eläinperheessä niin olisi vähemmän allergiaa tulevaisuudessa kun jo tottunut karvoihin :) Et ei niistä karvoista lapselle haittaa tietääkseni ole.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Ei ole, eikä allergian puhjetessakaan ekana suositella eläinten hävittämistä nykyään.
Vertaa asian tärkeyttä johonkin miehelle rakkaan harrastuksen tai asian hävittämiseen yhtä tökeröön syyhyn vedoten. Josko se sisäistäis asian vertauskuvan avulla?
 
Meillä kin on 2 kissaa jotka on ollu mun alusta asti (11 vuotiaita) ja mun ei tarvinnu edes ehdottaa mun miehelle että voisko se siivota noi kissan hiekka laatikot.. se tietää miten riski se mulle on ja se ei riskerais meijän lasta olemalla itsekäs. Nyt sanot sille sun miehelle että se hoitaa sen kissan hiekka laatikon ja pidät kovasti kiini vaan omasta päätöksestä että kissoista et luovu.. niistä ei oo mitään haittaa tulevalle vauvalle.. päin vastoin.. oppii olee eläinten seurassa pienestä pitäen eikä sen kämpän tarvii olla steriili kun se lapsi tulee.. päin vastoin jos on liian puhdasta ja siistii nii sit se vasta sairastelee kin..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top