Raskaus höpinöitä

Onks teillä mitään rasvaa tms käytössä arpia varten? Jos on, niin mitä ja miten käytätte? Vai annatteko arpien tulla jos on tullakseen? :) ja miten te joilla on jo lapsi(a), tuliko esikoisesta kuinka paljon arpia, ja olitteko minkä kokoisia sillon? :) käytittekö voiteita vai olitteko ilman? Itellä käytössä Attituden Pure sarjasta mother to be arpivoide, vielä en tietenkään osaa sanoa et auttaako mut yritän läpi raskauden sitä nyt sit käyttää :D
 
Esikoisesta rasvailin päivittäin mahan ihan vaan perusrasvalla, siitä lähtien ku maha alkoi yhtään näkyä. Eli aika alusta alkaen :D turvotus oli kovaa alusta lähtien, samoin kun nyt.
Painoa tuli +20kg raskauden aikana eli aika paljon ja maha oli iso! Eikä tullut arpia, oliko rasvauksesta apua vai onko vaan hyvää tuuria ettei ole kovin helposti arpeutuva iho. Kilot lähti myös aika nopsaan kun pääsi taas liikkumisen aloittamaan kunnolla. Mutta saman rasvailun meinaan toteuttaa myös nyt tässä raskaudessa :)
 
Mä rasvasin ensimmäisessä raskaudessa ihan perusvoiteella, arvet tuli silti rv 36. Tokassa raskaudessa tuli enää pienet lisät edellisiin ja kolmannessa ei tullut ollenkaan, en usko enää tulevan uusia. Toivon muutenkin painonnousun olevan maltillista.
 
Rasvaus ei vaikuta arpien ehkäisyyn tai syntyyn. Siihen vaikuttaa geenit, ihotyyppi ja elämäntavat. Sisäisesti nautittuna tarpeeksi vettä, hyviä rasvoja ja vitamiinejä auttavat ihon kuntoon ja hyvinvointiin, mutta geenit ja ihotyyppi on se ratkaisevin tekijä :) eipä toki rasvauksesta haittaa ole, se auttaa ainakin venytyksestä aiheutuvaan ihon kutinaan.

Mä repesin ensimmäisen lapsen kohdalla toooosi paljon, koko maha, rinnat, perse, reidet...
Muiden kohdalla ei juurikaan tullut lisää vaan aina hetkellisesti tummeni arvet rauskauden lopulla. Mulla on kaikista ollu ihan super isot mahat!
 
Mä myös rasvailin bio oililla esikoisen kohdalla mut arvet tuli siitäkin huolimatta.
 
Esikoisesta rasvasin perusvoiteella. Koko maha repes arpia täyteen. Painoin 59 kg viimesilläni vai 63kg? Oon 150 cm pitkä. Poika oli 3890 g. Toka oli 700 g kevyempi ei revenny uudestaan arvet ees punasiks. Onhan ne koko loppu elämän mukana mut haalistunu ajan kanssa. Mulla 3 leikkaushaavaa mahassa et arpinen se on muutenkin. Tokasta en jaksanu rasvailla.
 
Joo näin mäkin oon kuullut, että taipumus raskausarpiin olisi perinnöllistä. Mullekaan ei tullut yhtään mitään ja lääkärit ihasteli kaunista vatsan ihoa, kunnes koitti just joku rv36 ja sit repes. Ensin en edes huomannut, kun ekat jäljet tuli alavatsaan silmien ulottumattomiin. Mulla oli myös iiiiso maha, vaikka painoa tuli sen perus 13kg. Reisiin tuli lisää jälkiä, samoin tisseihin.
 
No niin, huolet jatkuvat: väsymys lakkasi tuossa kolmisen päivää lähes kuin seinään ja nyt tänään tajusin että tissit tuntuvat täysin normaaleilta, eivät lainkaan kovilta, pinkeiltä ja kipeiltä niin kuin tähän asti. Ei vuotoa, ei juuri kipuja. Keskeytynyt keskenmeno pelottaa. Nt-ultra olisi vasta päälle 4 viikon päästä.

Voi sanonko mikä, pakko ehkä varata uusi ultra koska vaikka kaikki olisikin ok niin pelkään että tapan sikiön tällä stressillä! :mad:

Mulla loppui väsymys kuin seinään puoltoista viikkoa sitten! ja tissit palas takas normaaleiksi. Onneksi oli varhaisultra tällä viikolla ja siellä pieni sydän sykki normitahtia, eli kaikki kunnossa. Väsymys ei myöskään oo tullu takas, eli se ei välttämättä kerro että mikään olis huonosti. Toivotaan parasta :Heartred
 
Mulla on kyllä tullut venymäarpia teini-iässä kasvupyrähdyksissä...
Raskausaikana rasvailin ahkeraan Bio oililla eikä tullut mitään. :) Maha oli kyllä iso ja painoa tuli melkein 20kg
 
Mä rasvailin, tuli muutama arpi vatsaan sivuille jotka sitten aika pian itsestään haalistuikin.
 
Mä en rasvannut kertaakaan ihoa, eikä tullut muuten raskausarpia, kuin rintoihin. En muista, tuliko arvet jo raskauden aikana tisseihin vai vasta maidon noustua
Painoo tuli pikkasen vajaa 9 kiloo raskauden aikana, tissit kasvoi raskauden aikana vähän, ehkä puolikkaan koon verran ja oli kyllä aika paljon isommat sitten ku maito nousi. Maha oli mulla aika siro raskauden ajan.
 
Mä rasvailin kookosöljyllä ekassa raskaudessa, eikä arven arpea tullut. Olen normaalipainoinen ja painoa kertyi raskauden aikana n 20 kg, joten potentiaalia arville olisi kyllä ollut :D En välttämättä usko rasvailun tehoon, mutta en uskalla jättää kyllä rasvailemattakaan tälläkään kertaa :)
 
Voi kun osaisi olla stressaamatta... Tänään taas pelottanut keskenmenot ja kaikki. :sad001 Olisi jo toukokuu. :angelic:
 
Mulla huolettaa meneekö kaikki hyvin. Sit se milloin kertoo ihmisille, ja töihin. Voiko salailla tarpeeksi kauan. Ja haluais jo suunnitella ja ostaa ja hömpöttää vauvajuttuja, mut on vielä niin aikaista. Mut ei osaa olla myöskään rennosti ja olla ajattelematta raskausjuttuja.
 
Mulla huolettaa meneekö kaikki hyvin. Sit se milloin kertoo ihmisille, ja töihin. Voiko salailla tarpeeksi kauan. Ja haluais jo suunnitella ja ostaa ja hömpöttää vauvajuttuja, mut on vielä niin aikaista. Mut ei osaa olla myöskään rennosti ja olla ajattelematta raskausjuttuja.

Mulla täysin samoja tuntemuksia.
 
Mulla täysin samoja tuntemuksia.

Ja mulla. On tää kyllä projekti. :Heartred

Toisaalta, vaikka huolestuttaa miten alkio jaksaa, enkä missään nimessä uskalla suunnitella tulevaa huomista pidemmälle, oon edelleen tässä ihme seesteisyyshormonikuplassa - huoli tuntuu pehmeänä, ei raastavana ja stressaavana, vaikka takana onkin yksi surullinen kokemus. Outo fiilis, ja vaikea kuvailla.

(Sain äsken passiivisagressiivisen työmailin kollegalta, jonka ohitin hymähdyksellä. Tämän hormonikombon kun saisi pulloon ja markkinoille...!) :grin
 
Täälläkin monet mietteet ja välillä huolettaa ja välillä ei. Hirveä into ois alkaa laittamaan ja hypistelemään vauvajuttuja, mutta ei se auta kuin odottaa vähän parempia viikkoja. Ja koittaa olla tässä hetkessä nyt, kun on nuo kaksi ihanaa pientä jo entuudestaan. Lopulta se aika menee nopeasti...
 
Mulla oli edellisen kanssa sama kuin nyt, eli oireet melko lieviä, mutta lienee odotettavissa enemmän kuvotusta parin viikon päästä. Eli ei kannata sen vuoksi hätäillä, että välillä ei ole oireita! :)
 
Ja mulla. On tää kyllä projekti. :Heartred

Toisaalta, vaikka huolestuttaa miten alkio jaksaa, enkä missään nimessä uskalla suunnitella tulevaa huomista pidemmälle, oon edelleen tässä ihme seesteisyyshormonikuplassa - huoli tuntuu pehmeänä, ei raastavana ja stressaavana, vaikka takana onkin yksi surullinen kokemus. Outo fiilis, ja vaikea kuvailla.

(Sain äsken passiivisagressiivisen työmailin kollegalta, jonka ohitin hymähdyksellä. Tämän hormonikombon kun saisi pulloon ja markkinoille...!) :grin


Mä taidan tietää mistä puhut. Mulla tuntuisi olevan ihan samoja fiiliksiä kuin sulla.

Vielä kaksi viikkoa varhaisultraan, jospa sen jälkeen uskaltaisi alkaa luottamaan tähän raskauteen ja sen pysyvyyteen hieman enemmän :)
 
Ja mulla. On tää kyllä projekti. :Heartred

Toisaalta, vaikka huolestuttaa miten alkio jaksaa, enkä missään nimessä uskalla suunnitella tulevaa huomista pidemmälle, oon edelleen tässä ihme seesteisyyshormonikuplassa - huoli tuntuu pehmeänä, ei raastavana ja stressaavana, vaikka takana onkin yksi surullinen kokemus. Outo fiilis, ja vaikea kuvailla.

(Sain äsken passiivisagressiivisen työmailin kollegalta, jonka ohitin hymähdyksellä. Tämän hormonikombon kun saisi pulloon ja markkinoille...!) :grin

Sama täällä! Alkuviikkojen pieni paniikki on vaihtunut seesteisempään asioiden mietiskelyyn ja huoleen. Varsinkin hyvät uutiset eilisessä varhaisultrassa antaa varmemman olon. En kuitenkaan uskalla tehdä suunnitelmia tai hankintoja ennen NT-ultraa. Siihen olisi vielä viisi viikkoa aikaa.
 
Takaisin
Top