Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Mä mun mielestä tossa keveemmällä luin tosta citalopramista jotain et se ei kyt loppujen lopuks ookkaan niin kauheen hyvä lääke syödä raskauden aikana...?
Raskaus + ahdistuneisuushäiriö / paniikkihäiriö
- Ketjun aloittaja Miina123
- Aloituspäivämäärä
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Joo mua helpottaa toi ketipinor että saa EDES sitä syödä! Ilman sitä voisin melkein heti kättelyssä sanoo että ei tuu mistään mitään. Mutta tosta opamoxin käytln rajasta raskauden aikana, siitä vaan sanottiin mulle että; "ei suositella paljoo otettavaks, yrittää pysyä erossa" mutta ei ns. Vaarallista vauvalle. Ota nyt tuostakin sitten selvää, mut kannattaa kysyä sielä sitä sitten!
myy2016
Näppärä viestien naputtelija
Korkeimmalla annostuksella ehkä ei.. Itse olen hyvinkin lääkekriittinen, mutta juteltuani kahden eri lääkärin ja termalogisen tietopalvelun kanssa olen sitä mieltä että syön lääkettä hyvällä omatunnolla. Vauvaa tarkkaillaan kyllä synnyttyään hieman tarkemmin, jos äiti syö lääkkeitä. Mutta oikealla annostuksella riskit ovat pienet.Mä mun mielestä tossa keveemmällä luin tosta citalopramista jotain et se ei kyt loppujen lopuks ookkaan niin kauheen hyvä lääke syödä raskauden aikana...?
myy2016
Näppärä viestien naputtelija
Opamoxista sen verran että voi vaikuttaa vastasyntyneeseen jonkin verran. Vauva voi olla väsyneen oloinen ja kärsiä vieroitusoireista. Ennen synnytystä suositellaan pudottamaan käyttö minimiin. Keskustelupalstoilta harvoin saa oikeita vastauksia lääkitys asioihin. Suosittelen lämpimästi juttelemaan lääkärin kanssa :) Tärkeää on myös äidin hyvinvointi.
Just olin samaa alkamassa kirjoittamaan, mitä myy ylempänä jo kirjoitti. Kaikkien lääkkeiden kanssa saa kuitenkin olla varovainen raskauden aikana, vaikka oliskin "sallittuja". Tsemppiä kaikille lopetuksen kanssa kamppaileville, tiedän mitä helvettiä se on MUTTA on sen arvoista!!
Mullr sanottiin ihan raskauden alussa että opamaxia ihan muutaman kerran kuukaudessa vain jos tarvii. Mutta tosiaan lääkäreillä/psykiatreilla on näistä erilaisia näkemyksiä, niin kannattaa konsultoida omaa lääkäriäisi :)
Mä lopetin rv 29 cymbaltan puolittamalla annostuksen, siinä meni joku kuukauden verran. Sen jälkeen lopetin kokonaan lääkkeen käytön. Eli tällä hetkellä en syö mtn, en cymbaltaa enkä opamaxia. Päivät mennään oman voinnin ja fiiliksen mukaan, en vaadi itteltäni sen enempää, koska kestää kuitenkin omaaikansa että tottuu näihin ahistusoireisiin :)
Tsemppiä kaikille!
Mä lopetin rv 29 cymbaltan puolittamalla annostuksen, siinä meni joku kuukauden verran. Sen jälkeen lopetin kokonaan lääkkeen käytön. Eli tällä hetkellä en syö mtn, en cymbaltaa enkä opamaxia. Päivät mennään oman voinnin ja fiiliksen mukaan, en vaadi itteltäni sen enempää, koska kestää kuitenkin omaaikansa että tottuu näihin ahistusoireisiin :)
Tsemppiä kaikille!
Kävin juttelemassa uuden psykiatrin kanssa, koska ikävä kyllä minua 2v hoitanut psykiatri on nyt väliaikaisesti poissa x-ajan. Oli todella raskas käynti, kun piti uudelle lääkärille avata kaikki menneisyyden traumat, vaikka se ei olisi ollut edes aiheellista. Hän ei ollut ottanut minusta mitään selvää etukäteen, vaikka kaikki tieto löytyisi koneelta, hän tuli myöhässä töihin ja pisti minut kertomaan yksityiskohtaisesti kaiken... ja sitten puolen tunnin kohdalla pysäytin hänet ja sanoin, että olen täällä nyt sen raskauden aikaisen lääkityksen vuoksi, kun siitä ei ole mitään puhuttu kanssani loppuraskautta ajatellen. Ja että nyt on syytä miettiä unettomuuttani ja lääkkeitä siihen, koska unettomuus on minulle kaikista pahinta myrkkyä ja sitä se on myös sikiölle, koska unettomuus ja väsymys aktivoi traumani sekä maksimoi satakertaiseksi ahdistukseni ja pelkoni. Psykiatri lähti sen myötä kyseenalaistamaan mun unettomuutta ja unettomuuden lääkkettömiä hoitoja ja sitä, että minulle pitäisi mieluummin aloittaa masennuslääkitys NYT loppuraskautta kohden kuin lääkitä unettomuutta. Olen siis käynyt intensiiviterapiassa 3v enkä ole käyttänyt masennuslääkitystä tähän mennessä, mutta nyt hän alkoi ehdotella sitä juuri kun pitäisi samaan aikaan vieroittaa lääkkeistä... hohhoijjaa. No, lopulta kaikkien erimielisyyksien jälkeen pääsimme siihen lopputulokseen, että voin joko jatkaa Mirtazapin + Circadin -yhdistelmää tai aloittaa kokeiluksi vielä nyt Ketipinorin 25mg annoksella tai sitäkin pienemmällä, jos se tehoaa. Voin jatkaa Ketipinoria aina synnytykseen asti tai vieroittaa itseni siitä rv 34 eteen päin, jos se tuntuu mahdolliselta. Voin myös ottaa Opamoxia turvallisesti aina ahdistus- ja pelkokohtauksiin. Psykiatri oli sitä mieltä, että Opamoxin satunnainen käyttö tarvittaessa on turvallista aina loppuraskauteen ja synnytykseen asti, jos sitä ei käytä joka päivä. Toisaalta kannusti mua kuitenkin syömään Opamoxia mieluummin puolikkaan aamuyöstä, jos alan valvoa ja kaikki möröt valtaa mielen sekä ahdistus ja pelot pääsee voimakkaiksi sen myötä kuin että annan sen kehän syntyä. Totesi, että vaikka söisin tarvittaessa Opamoxia puolikkaan loppuraskaudessakin pari-kolme kertaa viikossa, siitä on enemmän hyötyä kuin siitä, että valvon aamuyöstä lähtien ja ahdistun ja tipun pelkokohtauksiin.
Oma näkökulmani on aina ja edelleen se, että n-y-t minun pitää saada vielä nukuttua ainakin sinne rv 34 asti, koska väsymys ja unettomuus pahentavat supistuksiani. Kohdunkaulani on pehmennyt ja normaalia lyhyempi ja supistukset pitäisi siis saada pidettyä hallinnassa. Ainoa keino, millä pystyn sitä edesauttamaan, on levon lisäksi se, että huolehdin unesta. Saatan aloittaa kokeiluun vielä Ketipinorin pienellä annoksella rv 29-34 välillä ja yrittää sitten jättää sen pois loppuraskauden ajaksi. Tai jos voin huomattavasti sen lääkityksen avulla paremmin, jatkan sitä loppuraskauteen, siitäkin huolimatta, että se voi aiheuttaa jotakin vieroitusoireita lapselle sekä voi vaikuttaa myös lapsuuden aikaiseen kehitykseen... näin psykiatri totesi.
Mutta kuten hänelle sanoin ja hänen kanssaan yhdessä puhuimme, niin sekin voi vaikuttaa häneen todella vakavasti, jos en nuku, kärsin ahdistus- ja pelkokohtauksista, tulen hulluksi väsymyksen vuoksi ja/tai vauvamme syntyy osittain senkin vuoksi keskosena tulevina viikkoina, että en saa nukuttua öisin, koska unettomuus laukaisee aina aamuyön tunteina supistukset ja supistukset taas kypsyttävät kohdunkaulaa. On siis valittava kahdesta pahasta toinen, ja tässä tapauksessa on valittava sekä itseni että erityisesti sikiön kanssa turvallisempi vaihtoehto. Se on unen takaaminen, jotta voin voida parhaalla mahdollisella tavalla. Tottakai en käyttäisi mitään lääkkeitä, jos tilanne olisi normaali. Sitä toivoisin, se olisi ensisijainen vaihtoehto, mutta kun tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ole mahdollista, on valittava seuraava kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.
Rv 28+5
Oma näkökulmani on aina ja edelleen se, että n-y-t minun pitää saada vielä nukuttua ainakin sinne rv 34 asti, koska väsymys ja unettomuus pahentavat supistuksiani. Kohdunkaulani on pehmennyt ja normaalia lyhyempi ja supistukset pitäisi siis saada pidettyä hallinnassa. Ainoa keino, millä pystyn sitä edesauttamaan, on levon lisäksi se, että huolehdin unesta. Saatan aloittaa kokeiluun vielä Ketipinorin pienellä annoksella rv 29-34 välillä ja yrittää sitten jättää sen pois loppuraskauden ajaksi. Tai jos voin huomattavasti sen lääkityksen avulla paremmin, jatkan sitä loppuraskauteen, siitäkin huolimatta, että se voi aiheuttaa jotakin vieroitusoireita lapselle sekä voi vaikuttaa myös lapsuuden aikaiseen kehitykseen... näin psykiatri totesi.
Mutta kuten hänelle sanoin ja hänen kanssaan yhdessä puhuimme, niin sekin voi vaikuttaa häneen todella vakavasti, jos en nuku, kärsin ahdistus- ja pelkokohtauksista, tulen hulluksi väsymyksen vuoksi ja/tai vauvamme syntyy osittain senkin vuoksi keskosena tulevina viikkoina, että en saa nukuttua öisin, koska unettomuus laukaisee aina aamuyön tunteina supistukset ja supistukset taas kypsyttävät kohdunkaulaa. On siis valittava kahdesta pahasta toinen, ja tässä tapauksessa on valittava sekä itseni että erityisesti sikiön kanssa turvallisempi vaihtoehto. Se on unen takaaminen, jotta voin voida parhaalla mahdollisella tavalla. Tottakai en käyttäisi mitään lääkkeitä, jos tilanne olisi normaali. Sitä toivoisin, se olisi ensisijainen vaihtoehto, mutta kun tässä tapauksessa se ei kuitenkaan ole mahdollista, on valittava seuraava kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Rv 28+5
Tänään olin synnärillä kahdesti. Molemmilla kerroilla sain pahan paniikkikohtauksen. Sairaalat ja huono olo ahdistaa, ja kun on muutenkin heikossa kunnossa äkkiä nousee paniikki päälle. Mut näissä episodeissa oli hyvä se että kätilöt ja lääkäri näkivät tilanteen ja kirjasivat nyt tietoihin vielä paniikkihäiriön ja sen että se on otettava huomioon synnytyksessä jo alusta saakka. Lääkäri ihmetteli miksi mun lääkitys on lopetettu kun oireet on ilmaantuessaan niin voimakkaat että parempi että olisin vaan syönyt koko raskauden. Mut sanoin että mitä vaan vauvan takia.. mut hyvä esimerkki taas siitä että lääkärit on näistä hyvin eri linjoilla...
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Voi ei kamalaa! Mä oon toistaseks jotenkin pärjänny ilman mun lääkitystä ilman suurempia ongelmia, oon ollu sunnuntaista asti syömättä mitään. Välillä tulee sähköiskuja pitkin kroppaa mut ei muuta. :)
Mulle tehtiin suunniteltu sektio paniikkihäiriön takia. Mä en olis just ton takia pystynyt synnyttää alateitsa, kun olis varmasti lauennut kohtauksia. Oli mulle se paras ratkaisu, kun tavallaan pysty hallitsemaan tilanteen kokoaika, vaikka synnytys käynnistyikin sit kaks päivää ennen sovittua ja meni kiireellisenä päivystysektioon. Kaikki meni hyvin, leikkaussalissa iski pieni paniikki alussa, kun kukaan ei kertonu mulle mitään ja jokasuunnast vaan laitettiin letkuja ja lätkiä pitkin kroppaa. Itse leikkaustilanne oli tosi rauhallinen ja helppo!
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Tänään on ollut kyllä IHAN HIRVEE olo. Koko päivän, varsinkin nyt illasta, tullu sähköshokkeja vähintään 5min välein päähän tai siis pään sisälle,miten sen nyt selittää. Tuntuu että autoo ajaessakin on paljon holtittomampi kun tulee niitä. Hyi.
Tsemppiä! Tiedän tasan tarkkaan miltä ne tuntuu, mä vaan itkin silloin kokoajan kun ne oli niin inhottavia
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Kauanko näitä tulee?? Mä en tiedä kestääkö mun pää näitä :'( Ja auttaako se b vitamiini näihin oikeesti?? Ajattelin huomenna käydä jostain jotakin tosi vahvaa beetä hakemassa...Tsemppiä! Tiedän tasan tarkkaan miltä ne tuntuu, mä vaan itkin silloin kokoajan kun ne oli niin inhottavia
Mulla tuntui että ne ei loppuneet koskaan, soittelin itku kurkussa mielenterveyshoitajalle kun en kestänyt sitä olotilaa. Sitten lääkitys aloitettiin uudestaan mutta eri lääkkeillä
nyt taas pelottaa aletaanko lääkettä milloin purkamaan kun olen nyt rv 31.Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
: mä en suostu ottamaan enää tässä vaiheessa lääkitystä käyttöön. Mä oon päättänyt että mähän pärjään ilman sitä, ei tässä enää kauaa oo. Varsinkin kun on ruvennut tuntuun siltä että tää selkeesti jo "valmistelee" paikkoja niin kuka tietää, täähän voi syntyä jo ensi viikolla! Viikkoja kumminkin jo 36+6!Mulla tuntui että ne ei loppuneet koskaan, soittelin itku kurkussa mielenterveyshoitajalle kun en kestänyt sitä olotilaa. Sitten lääkitys aloitettiin uudestaan mutta eri lääkkeillä
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Hömm hei, osaako joku sanoo, mulla on ollut koko raskauden käytössä multivitamiini tabletit, ja nyt moni on suositellut b vitamiinia näihin mun vierotusoireisiin, mut apteekissa kumminkin sanottiin ettei kannata syödä multivitamiinin lisäks vielä erikseen b vitskua??
Vähän alkaa jänskättämään kun paniikkihäiriölääkitys aletaan nyt purkamaan, neuvolasta soitettiin. Tällä hetkellä käytössä escitalopram 10mg. Sain niin järkyttävät lopetusoireet viime kesänä venlafaxinin lopettamisesta että ahdistun jo ajatuksesta. Muutenkin kaikki on niin uutta ja lähenevä synnytys alkaa piakkoin jännittämään niin miten tulen pitämään pääni kasassa?
Rv 32+3
Rv 32+3
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Kyllä siinä onnistuu, nimimerkillä itekkin venlafaxinia lopettaessa viime vuonna IHAN KAUHEET vieroitusoireet, mutta sit vaihdettiin sertraliniin, nyt oon ollu kolme viikkoo ilman, hyvin on mennyt, mitä nyt näitä "päänsisäisiä" sähköiskuja tulee aina välillä, mut vitamiinit on kyllä hyvin auttanut asiaa! Oon ylpee ittestäni kun tänne asti jo selvinnyt ja kohtahan tuo pienokainen onkin jo maailmassa! (Käynnistys 10.10 ellei aiemmin tapahdu) rv 38+2
Aloititko siis miten pienentämään annosta? Mulle sanottiin että heti vaan 5mg pudotus. Olisiko kuitenkin viisaampaa lopettaa niin että joka toinen päivä 10mg ja joka toinen 5mg?
Kyfi1583140
Puuhakas puhuja
Mulla oli alunperin annos 50mg, siitä suoraan 25 (eli puolikas tabletti) ja sitä viikko ja sit söin vielä viikon joka toinen päivä puolikkaan ja joka toinen päivä en mitään,näin tän itse paremmaks näin!