Raskaudesta kertominen
- Ketjun aloittaja Mustikkatäplä
- Aloituspäivämäärä
Eilisen ultran jälkeen kerroin mun mummille kun ollaan tiiviisti oltu nyt yhdessä. Hän kun on vitsaillut kaikkea et ”oot myöhässä, mulla oli 5 lasta kun olin 29”. Itsehän odotan viidettä, mutta ens kuussa täytän 30 
myöhässä ollaan. Lapsille tarvis jossain vaiheessa myös kertoa, ennen ku vahingossa mistään muualta kuulee.
myöhässä ollaan. Lapsille tarvis jossain vaiheessa myös kertoa, ennen ku vahingossa mistään muualta kuulee.Meidän oli isommille lapsille kerrottava suht ajoissa, ihan vaan sen vuoksi kun oksentelin koko ajan ja olin tiputuksessa. Että eivät kehittele päässään mitään muuta syytä asialle....toki mun neljä isointa on jo niin isoja, että heille pystyi sanomaan asian myös olevan vielä niin tuore, että pidetään muuten salassa.
Kuopus nyt asiaa tuskin ymmärtää, on ollu vieressä kun kuuntelin dopplerilla ja puhelin vaan, että kuunnellaan vauvaa. Hän osaa yhdistää sen dopplerin vauvaan ja jos kysyy missä vauva niin mun mahaa silittelee ja hokee, että vauva piilossa
Meillä nyt lähipiiri tietää ja mun työnantaja. Ens viikon ultran jälkeen ei nyt varmaan asiaa enää piilotella mutta en nyt meinaa kyllä huudellakaan missään, mikäli kaikki siis ok.
Kuopus nyt asiaa tuskin ymmärtää, on ollu vieressä kun kuuntelin dopplerilla ja puhelin vaan, että kuunnellaan vauvaa. Hän osaa yhdistää sen dopplerin vauvaan ja jos kysyy missä vauva niin mun mahaa silittelee ja hokee, että vauva piilossa
Meillä nyt lähipiiri tietää ja mun työnantaja. Ens viikon ultran jälkeen ei nyt varmaan asiaa enää piilotella mutta en nyt meinaa kyllä huudellakaan missään, mikäli kaikki siis ok.
Tulipa eilen kerrottua äidille raskaudesta kun hän tuli yllättäen hakemaan esikoisen hoitoon eikä ollut varmuutta milloin nähdään seuraavan kerran. Lisäksi kerroin tänään esihenkilölle. Torstaina on nt-ultra ja ensi viikolla kertoisin johtoryhmälle ja omalle tiimille. Tuntuu ihanalta päästä tähän vaiheeseen, ei tarvitse enää pitkään kantaa tätä salaisuutta
Minäkin kerroin eilen pomolle, ja tänään varmaan toiselle pomolle. Torstaina vasta on nt-ultra, mutta jos sieltä tulisi huonoja uutisia, he saisivat tietää saikkulapusta syyn kuitenkin. Olen tosi onnekas kun pomoni on kovin lapsirakas ja hänellä on liuta lapsenlapsia. Ei pelottanut yhtään kertoa. Halusin antaa mahdollisimman paljon aikaa sijaisen etsimiseen, koska puskaradiostahan sijainen saattaa nytkin löytyä.
Ultran jälkeen kerron varmaan muutamille läheisille työkavereille ja isolle osalle vasta sitten rakenneultran jälkeen.
Ultran jälkeen kerron varmaan muutamille läheisille työkavereille ja isolle osalle vasta sitten rakenneultran jälkeen.
Minä jouduin tänään kertomaan esihenkilölle pahoinvointipoissaolon takia. Apulaisesihenkilö oli vaan paikalla, eikä hän oikein sanonut asiaan mitään. Tosi pelottava oli kertoa, kun aloitin juuri uudessa työssä. Ja kun siihen ei tullut oikeastaan mitään reaktiota niin ei voi sanoa helpottuneensa..
Mä oon hakenut kahta uutta työtä saa nähdä tulenko valituksi. Mutta en ehtisi kauaa olla uudessa työssä kun vanhempainvapaat alkaisi. Ei varmaan mieluinen ylläri työyhteisölle ja esihenkilöille Haastattelut etähaastatteluja niin ei edes mahan koosta tule asia siinä tilanteessa ilmi.
saa nähdä tulenko valituksi. Mutta en ehtisi kauaa olla uudessa työssä kun vanhempainvapaat alkaisi. Ei varmaan mieluinen ylläri työyhteisölle ja esihenkilöille Haastattelut etähaastatteluja niin ei edes mahan koosta tule asia siinä tilanteessa ilmi.Meillä oli eilen ultra, jossa hyvin eläväisellä tyypillä oli kaikki kunnossa ja riskiluvuissa ei mitään normaalista poikkeavaa 
Ajateltiin kertoa vasta joulukuun puolella läheisille, mutta työnantajalle oli pakko jo nyt, että ehtivät löytämään sijaisen ja vielä perehdyttämään. Onnekseni työnantaja onnitteli kovin ja sanoi että työnantaja kyllä sopeutuu, hyvistä työntekijöistä kun halutaan pitää kiinni 
Ajateltiin kertoa vasta joulukuun puolella läheisille, mutta työnantajalle oli pakko jo nyt, että ehtivät löytämään sijaisen ja vielä perehdyttämään. Onnekseni työnantaja onnitteli kovin ja sanoi että työnantaja kyllä sopeutuu, hyvistä työntekijöistä kun halutaan pitää kiinni 
Tämä on kyllä niin erikoista, kun olen kertonut töissä esihenkilöille ja muutamille lähimmille kollegoille - mutta en yhdellekään sukulaiselle tai (työnulkopuoliselle)kaverille. Ensimmäisenä halutaan kertoa esikoiselle, mutta mua pelottaa ihan hirveästi jos kaikki ei menekään hyvin. Entä jos vauva ei ole nytkään enää elossa? Nyt viikkoja 15+1 ja maha on jo selkeästi näkyvä.. nt-ultrasta jo monta viikkoa ja seuraavaan neuvolaankin vielä pari viikkoa aikaa.. äh. Ja vaikka saisikin nyt varmistuksen että on just nyt elossa, niin voihan sitä jotain tapahtua jo huomenna. Tiedän, mun pelot on ihan ylimitoitettuja (vaikkakin realistisia)... mutta vaikea iloita raskaudesta kun pelottaa niin paljon. Ja siksi vaikea kertoa tästä läheisille.
Mekään ei olla osattu kertoa vielä yleisesti raskaudesta. Perheenjäsenet ja pari läheisintä ystävää kummankin puolelta tietää sekä mun työnantaja. Muuten aletaan nyt varmaan mennä sillä periaatteella, että kerrotaan, kun sopiva tilanne tulee eteen. Meni asian sisäistämisessä alkuun muutamia viikkoja, ja nyt itsellä tullut sellainen olo, että haluaisin kertoa vasta, kun vauvalla on mahdollisuudet selvitä jo ulkomaailmassakin, jos jotain yllättävää tapahtuu.
Me ollaan nyt kerrottu 3-vuotiaalle esikoiselle (joka olikin sitten jo saman tien kertonut päiväkodissa kaikille) ja perheiden lisäksi niille kavereille joita ollaan satuttu näkemään.
Esikoinen on hirmu innoissaan ja se lämmittää mieltä kovasti. Vaikka vähän jännitti aluksi kertoa lapselle tästä jos tässä nyt sit käykin jotain ikävää, niin ajattelen et sit me yhdessä koetaan myös se ikävä asia jos niikseen tulee. Ollaan puhuttu jonkin verran kuolemasta ja käyty hautajaisissa yms, joten ei sekään sitten saa olla mikään tabu meidän perheessä.
Esikoinen on hirmu innoissaan ja se lämmittää mieltä kovasti. Vaikka vähän jännitti aluksi kertoa lapselle tästä jos tässä nyt sit käykin jotain ikävää, niin ajattelen et sit me yhdessä koetaan myös se ikävä asia jos niikseen tulee. Ollaan puhuttu jonkin verran kuolemasta ja käyty hautajaisissa yms, joten ei sekään sitten saa olla mikään tabu meidän perheessä.
Nyt on töissä kerrottu ja se tuntuu hyvältä 
oli ikävää pitää salassa näin pitkään. Lisäksi kerrottiin puolison äidille ja siskolle kun kävivät tänään. Tästä eteenpäin kerrotaan sitä mukaan kun nähdään ihmisiä. Kivoin aina kertoa kasvotusten
oli ikävää pitää salassa näin pitkään. Lisäksi kerrottiin puolison äidille ja siskolle kun kävivät tänään. Tästä eteenpäin kerrotaan sitä mukaan kun nähdään ihmisiä. Kivoin aina kertoa kasvotustenMä kerroin kans töissä tällä viikolla. Jotenkin helpottunut olo nyt, kun sai kerrottua ja työkaverit otti uutiset hyvin vastaan.
Perheelle ja lähipiirille oltiin kerrottu jo aiemmin.
Perheelle ja lähipiirille oltiin kerrottu jo aiemmin.
Nyt on kerrottu esikoiselle ja isovanhemmille. oman äidin reaktio yllätti eniten, että innostui niin kovasti vaikka heille 10. lapsenlapsi kyseessä.
Saatiin vastikään myös itse kuulla vauvauutisia lähipiiristä - veljeni saa vauvan paria kuukautta meitä aikaisemmin. Tulee serkuksista saman ikäiset.
Mutta veljelle en ole vielä asiaa kertonut...
oman äidin reaktio yllätti eniten, että innostui niin kovasti vaikka heille 10. lapsenlapsi kyseessä. Saatiin vastikään myös itse kuulla vauvauutisia lähipiiristä - veljeni saa vauvan paria kuukautta meitä aikaisemmin. Tulee serkuksista saman ikäiset.
Mutta veljelle en ole vielä asiaa kertonut...Meillä kerrotaan varmaan Jouluna, jos kaikki on hyvin. Ei huudella muutenkaan ympäri kyliä, mutta niille kenen kanssa ollaan tekemisissä muutenkin. Ja töissä varmaan tammikuussa pitäisi kertoa ä, riippuen nyt mihin se laskettu asettuu ja.milloin pitäisi jäädä pois töistä.