Raskaudesta kertominen

[Kotituikku]

Onko muut kertoneet raskaudesta lähipiirille tai muille?

Me ollaan kerrottu vaan mun siskon perheelle. Ensi viikolla ajattelin kertoa toiselle siskolleni ja mahdollisesti myös miehen siskolle.

 

[Mörkki86]

Mä haluan pitää vielä salaisuutena. Omalle äidille tekisi kyllä mieli kertoa, mutta muiden en halua tässä vaiheessa tietävän. Eri asia pysyykö salaisuutena, vaikka niin haluaisi...

 

[Adriina]

Kerroin vaan parhaalle ystävälle, koska häneltä kaipaan tukea ja jutteluseuraa myös siinä tilanteessa, jos raskaus meneekin kesken. Jos varhaisultrassa kaikki on hyvin, kerron varmaan omille vanhemmille. Muille vasta sitten rakenneultran jälkeen.

 

[Aaltokukka]

Nyt se sitten iski, tulevan verikokeen tod.näk positiivisen kertomisen pelko puolisolle! Siis hän on hirveän herkkä stressaamaan aivan kaikkea ja kaikesta terveyteen liittyvästä. Hän kärsi mun edellisessä raskaudessa myötätunnosta mm pahoinvoinnista. Ehkäpä siksi käyn vaivihkaa siellä HCG-verikokeessakin... ja kerron tuloksen vasta jos sattuu kysymään.

 

[Pöllöliini]

Mulla tietää jo tosi moni. Äidille ja siskolle kerroin heti. Muutamalle kaverille oon kertonut et saan jauhaa asiasta.

 

[Sukkasillaan]

Vielä ei olla kerrottu kenellekään, nyt siis viides rv menossa Edellinen meni keväällä kesken rv 6+0 (vuoto alkoi) ja tuntui vähän kurjalta heti perua hyvät uutiset kahdelle, joille oltiin jo ehditty kertoa. Nyt tekee mieli jarrutella ja odottaa kertomisen kanssa pidemmälle.

 

[Apsukkainen]

Aika moni lähipiiristä tietää jo! Oon ollut yrittämisestä asti tosi avoin ja mulle on ollut tärkeää saada puhua asiasta. Ja tiedän, että sitten lähipiirin tuki olisi erityisen tärkeä, jos kävisi niin, että menisikin kesken. laajemmin kerrotaan tietty vähän myöhemmin, varmaan nt-ultran jälkeen.

 

[Miitu]

Me kerrotaan vasta myöhemmin! Ollaan yleensä kerrottu vasta nt ultran jälkeen aikaisintaan.

Ja ihana pitää myös omana pikku salaisuutena josta muu maailma ei vielä tiedä mitään. ️

 

[Sacha]

Mä oon yleensä tosi avoimesti puhunut läheisille kaikesta, mutta nyt en ole kertonut tästä kenellekään puolison lisäksi. Tuntuu, että sitä vaikeammaksi kertominen muuttuu, mitä pidemmälle pitkittää. Olen myös helposti huolestuvaa tyyppiä, ehkä sitä suojelee itseään kun ei saa kerrottua muille asiasta. Joko varhaisultran tai ekan kolmanneksen jälkeen voisin itse sitten alkaa kertomaan asiasta.

 

[Aaltokukka]

Mä oon yleensä tosi avoimesti puhunut läheisille kaikesta, mutta nyt en ole kertonut tästä kenellekään puolison lisäksi. Tuntuu, että sitä vaikeammaksi kertominen muuttuu, mitä pidemmälle pitkittää. Olen myös helposti huolestuvaa tyyppiä, ehkä sitä suojelee itseään kun ei saa kerrottua muille asiasta. Joko varhaisultran tai ekan kolmanneksen jälkeen voisin itse sitten alkaa kertomaan asiasta.

Raskaus muuttaa ihmistä! Tuo sun kirjoitus sen hyvin todistaa. Avoimesta höpöttäjästä kuoriutuu umpimielinen mökötyäjä, josta kukaan ei ota enää mitään selvää...
Ei ehkä ihan noin, mutta kehosi on omasi ja on täysin hyväksyttävää olla kertomatta muille mitä sen sisällä milloinkin tapahtuu! Isot, lämpöiset onnittelut raskaudestasi!

 

[Mutsi96]

Mä kerroin viime viikonloppuna mun parhaalle ystävälle. Ja sitten alku viikosta kerroin mun äidille. mun tekis mieli kertoa myös anopille mutta parempi sit myöhemmin kuitenkin kertoa. salaisuutena on ajatus pitää tämä, kunnes se on näkyvä.

 

[Sacha]

Raskaus muuttaa ihmistä! Tuo sun kirjoitus sen hyvin todistaa. Avoimesta höpöttäjästä kuoriutuu umpimielinen mökötyäjä, josta kukaan ei ota enää mitään selvää...
Ei ehkä ihan noin, mutta kehosi on omasi ja on täysin hyväksyttävää olla kertomatta muille mitä sen sisällä milloinkin tapahtuu! Isot, lämpöiset onnittelut raskaudestasi!

Kiitos paljon.

 

[Sacha]

Ootteko muuten kertoneet viestitse, puhelimitse vai kasvotusten?
Mun ajatus on ollut, että kertoisin pikkuhiljaa ihmisille, joita näen kasvotusten. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että vähemmän läheiset saattaa kuulla asiasta aiemmin kuin esimerkiksi paras ystävä.

 

[Aaltokukka]

Ootteko muuten kertoneet viestitse, puhelimitse vai kasvotusten?
Mun ajatus on ollut, että kertoisin pikkuhiljaa ihmisille, joita näen kasvotusten. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että vähemmän läheiset saattaa kuulla asiasta aiemmin kuin esimerkiksi paras ystävä.

En ainakaan viestillä, vaan vähintään soitto. Puheesta voi ja on kiva kuulla ne äänensävyt, joita paraskaan emojiketju ei korvaa.
Kertomusjärjestykselle ei mielestäni ole oikeasti merkitystä, itselle tärkeimmistä ehkä aloittaisin. Vaan elämä on ihmeellistä, joten voi antaa myös tilanteiden viedä.
Mun ed.raskaudessa taisin todeta sen ääneen ekaksi täysin randomille kaupan kassalle tyyliin: Olipa kiva voida ostaa näitä tekstejä näin mökille mennessä kun tänä aamuna kotona testi näytti plussaa Toivottavasti tämä toisen merkkinen sen vahvistaisi. Jokin nuori kassapoika hymyili ja totesi: miksi se ei sitä tekisi? Joten tuollainen täysin ventovieraalle avautuminen voi olla hyvää treeniä...

 

[Sacha]

En ainakaan viestillä, vaan vähintään soitto. Puheesta voi ja on kiva kuulla ne äänensävyt, joita paraskaan emojiketju ei korvaa.
Kertomusjärjestykselle ei mielestäni ole oikeasti merkitystä, itselle tärkeimmistä ehkä aloittaisin. Vaan elämä on ihmeellistä, joten voi antaa myös tilanteiden viedä.
Mun ed.raskaudessa taisin todeta sen ääneen ekaksi täysin randomille kaupan kassalle tyyliin: Olipa kiva voida ostaa näitä tekstejä näin mökille mennessä kun tänä aamuna kotona testi näytti plussaa Toivottavasti tämä toisen merkkinen sen vahvistaisi. Jokin nuori kassapoika hymyili ja totesi: miksi se ei sitä tekisi? Joten tuollainen täysin ventovieraalle avautuminen voi olla hyvää treeniä...

Totta kyllä! Ja myöskin auttaa itseä totuttelemaan tähän tilanteeseen kun siitä mainitsee ääneen, just vaikka kaupan kassalla tai ravintolassakin.

 

[Pöllöliini]

Mä oon kertonut pääasiassa kasvotusten. On ihanaa nähdä reaktio. Yksi kauhistunut reaktiokin tuli ja jäi harmittamaan et kerroin,

 

[Sacha]

Mä oon kertonut pääasiassa kasvotusten. On ihanaa nähdä reaktio. Yksi kauhistunut reaktiokin tuli ja jäi harmittamaan et kerroin,

Eikä! Oliko läheinenkin ihminen? Kurjaa jos ei osannut olla onnellinen puolestasi

 

[Miitu]

Täytyy sanoa noihin reaktioihin, että esikoisesta onnitteluja satoi ja hehkutettiin. Kakkosesta tuli jonkin verran myös, mutta kolmannen kohdalla ei ehkä enää niinkään. Ja nyt jopa vähän senkin takia mietityttää tämä neljäs ja siitä kertominen. Koska meille tämä on kyllä hyvinkin suuri ja iloinen asia.
Suurperheelliset -palstalla on käyty tätä lävitsekin, miten monella on ollut vastaavat kokemukset. Enkä halua missään nimessä että ihmiset ajattelisivat esim että tehtailemme jotenkin lapsia että joko se tyttö sieltä tärppäisi. Tälläiset oletukset on myös jotenkin kamalia.

Eniten jännittää siis omat lapset ja heidän reaktiot, että millä mielellä he suhtautuvat! Muiden onnittelut & reaktiot on vain plussaa.

 

[Pöllöliini]

Eikä! Oliko läheinenkin ihminen? Kurjaa jos ei osannut olla onnellinen puolestasi

No sepä se! Läheinen ihminen oli niin siksi hämmennyin. Ei ehkä ole ymmärtänyt mun tapaa valita äitiyttä ohi ydinperheen. On kyllä joskus heittänyt heittoja et lapsi varmaan myöhemmin kaipaa isää, mutta silti. Muutoin on tukenut aina kaikessa, ja tukee varmaan tässäkin asiassa myöhemmin, kunhan uutisen sulattaa.

 

[Miitu]

En ainakaan viestillä, vaan vähintään soitto. Puheesta voi ja on kiva kuulla ne äänensävyt, joita paraskaan emojiketju ei korvaa.
Kertomusjärjestykselle ei mielestäni ole oikeasti merkitystä, itselle tärkeimmistä ehkä aloittaisin. Vaan elämä on ihmeellistä, joten voi antaa myös tilanteiden viedä.
Mun ed.raskaudessa taisin todeta sen ääneen ekaksi täysin randomille kaupan kassalle tyyliin: Olipa kiva voida ostaa näitä tekstejä näin mökille mennessä kun tänä aamuna kotona testi näytti plussaa Toivottavasti tämä toisen merkkinen sen vahvistaisi. Jokin nuori kassapoika hymyili ja totesi: miksi se ei sitä tekisi? Joten tuollainen täysin ventovieraalle avautuminen voi olla hyvää treeniä...

Ihana tuo kassapoika, naurahdin