Raskaudesta kertominen

Kylläpä teki näin aprillipäivänä mieli lähettää se klassinen kuva raskaustestistä kaikille. :grin
 
Me päätettiin pitää tämä raskaus omana tietonamme niin pitkälle kun mahdollista. Sitten kun raskaus alkaa kunnolla näkyä, kerrotaan lähipiirille. Saadaan fiilistellä vielä keskenämme tätä :) Tämä olisi minun vanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi joten koitan vähän säästää itseäni/miestä/vauvaa siltä hössötyksen määrältä mikä epäilemättä uutisten jälkeen purkautuu :grin
 
Me kerrotaan vasta ekan ultran jälkeen, Meillä ikä (40 ja 43) painaa vaakakupissa jo sen verran, että jos on huonoja uutisia, niin tiputetaan isovanhemmat maantasolta eikä pilvistä. Näin me tehtiin kolme vuotta sitten esikoisestakin. Vietiin vähän etukäteen äitienpäivälahja (välimatkan takia eivät ihmetelleet etuajassa olemista), kauniissa paperikassissa silkkipaperin sisällä pienet töppöset. Ei jääny epäselväksi. :D
 
Ultran jälkeen kerrotaan, näin on ajateltu. Esimiehelle tosin jouduin kertomaan, kun en saa raskauden vuoksi kaikkia työtehtäviä tehdä, käsittelen lääkeaineita työssäni.

Vähän kyllä epäilen, että osa on jo arvannut. Oon ennen ollut kova juomaan kahvia, ja nyt oon kieltäytynyt santsikupeista toistuvasti.
 
Toka raskaus ei enää ihmeempiä reaktioita tunnu herättävän ainakaan sukulaisissa. :grin Sukulaisia ei paljoa meidän elämässä olekaan mukana. Kaverit ovat olleet enemmän innoissaan ja ihmeissään kun tiesivät, että ei oltu varmoja tuleeko meille enempää lapsia. Musta olisi ihan kiva jos joku vähän hössöttäisikin ja haluaisi olla tässä mukana ja apuna, varsinkin sit kun vauva syntyy. Vaikka höösäys ja kysely on varmasti rasittavaakin, olishan se myös aika ihanaa jos joku muukin olisi näistä pienistä innostunut ja kiinnostunut. :shy: Mutta ollaan kai totuttu olemaan aika omillamme. Joskus harmittaa lasten puolesta ettei ole enempää muita aikuisia heidän arkielämässä mukana.
 
Mä kerroin tänään esikoiselle (13v) koska hän kysyi huolestuneena, että miksi yökin joka päivä. En viitsinyt valehdellakaan. Sanoin et ei vielä kerrota muille, eipä tuo kauheasti siihen mitään sanonut :D
 
Varmaan ultran jälkeen kerrotaan isovanhemmille. Sisko kuuli eilen, kun alkoi yhtäkkiä kyselemään, että olenko raskaana ja tökki mahaa. Jostain syystä mulla on aika kova turvotus, kun eihän se kohtu siellä suuri ole näillä viikoila
 
Meillä tietää nyt mun vanhemmat ja yksi ystävä. Haluaisin pantata tietoa muilta rakenneultraan asti, mutta saas nähdä onnistuuko.
 
Meillä menossa nyt rv12+5 ja tästä tietää vasta kaksi meidän ystäväperhettä. Äitienpäivänä meinataan kertoa isovanhemmille jne. Aiotaan esikoisen päälle laittaa Isoveli-paita ja odotetaan että milloin huomaavat sen tai huomaavatko ollenkaan :whacky011
 
Meillä kävi kylässä pari ystävää joita ei olla hetkeen nähty. Kun kerroin raskaudesta he totesivat että arvasivatkin asian kun näkivät mut. Ilmeisesti ei siis piilossa enää pysy vaikka oli väljä mekko päällä. :grin
 
Me ollaan kerrottu parille ihmiselle ja molempien esimiehet tietää. Nyt pitäisikin vanhemmille ja sisaruksille kertoa. Onko mitään kivoja ideoita, joilla kertoa? :)
 
Ensin ajattelin kertoa ensimmäisen ultran jälkeen lähisukulaisille ja lähimmille ystäville, ultra oli ja meni ja edelleen on olo, etten haluakaan kertoa vielä. Ensimmäistä siis odotan. Mitenhän pitkään sitä viitsii olla kertomatta?
 
Ensin ajattelin kertoa ensimmäisen ultran jälkeen lähisukulaisille ja lähimmille ystäville, ultra oli ja meni ja edelleen on olo, etten haluakaan kertoa vielä. Ensimmäistä siis odotan. Mitenhän pitkään sitä viitsii olla kertomatta?

Ihan samaa pohdin. Oli tarkoitus kertoa vanhemmille viikonloppuna mutta ei sitten jotenkin uskallettu. Tuntuu että ei ehkä haluaiskaan jakaa tätä uutista kovasti vaikka ensin halusin kertoa kaikille heti plussan jälkeen :hilarious:

Töissäkin tuntuis tyhmältä kertoa kun mahaa ei vielä näy. Oon varmaan hiljaa kunnes joku arvaa ja sitten kerron. Yhdelle työkaverille ehkä aikaisemmin että ymmärtää miksi en halua tehdä pitkää päivää enää.
 
Me ollaan jo kerrottu kaikille muille paitsi töissä ei viä tiedä kuin yksi ihminen (on myös kaveri). Haluaisin kyllä jo töissäkin kertoa, mutta ensin pitäis uskaltautua sinne esimiehen puheille :nailbiting:

Mun mielestä on vaan kiva kun pääsen puhuun tästä raskaudesta muidenkin kuin miehen kanssa. Enkä kyllä muutenkaan oo kauheen salaileva ihminen :grin
 
Hrrr minäkin tykkään puhua omista asiosta töissä jos koen että vastapuolta kiinnostaa. Nyt jotenkin niin kauan salaillut asiaa ettei enää uskalla kertoa. Plus kun töissä on muutenkin aika huono meininki kun on kiire niin ei tee mieli kertoa :rolleyes:

Yhdelle työkaverille haluaisin kertoa ennenkuin hän jää itse äitiyslomalle muutaman viikonpäästä. Voisi saada vähän vertaistukea jo raskauden lopussa olevalta henkilöltä.
 
Takaisin
Top