Raskaudesta kertominen

minä en halua kertoa ennen rakenneultraa. varsinkin anoppi on aikamoinen hössöttäjä, joten pitäisi häneltä tiedon salassa vaikka pitempäänkin :wink Ja muuten siis ihan mukava eukko, mutta se hössötys...! Aiemmasta tuulimunasta ei kerrottu mitään, ja hyvä onkin.

Eikä tässä pitäisi olla kenenkään sukulaisen kanssa muutamaan viikkoon tapaamistakaan, joten saa pidettyä salassa ihan helposti.

Mutta olisi kyllä kivaa keksiä joku super hauska tapa kertoa asia, sitten kun aika on! Esim. vappupalloidea, tai uä-kuva äitienpäiväkorttiin ovat kivoja! Lisää ideoita otetaan vastaan!
 
Mut rakenneultrahan on vasta joskus viikon 20 jälkeen? Aiotko niin kauan salata?
 
Kerroin aprillipäivänä siskolleni ja tänään töissä esimiehelle, kun kehityskeskustelu sattui melko sopivasti [emoji16] Vanhemmillemme kerromme vasta np-ultran jälkeen, jos on edelleen jotain hyvää kerrottavaa.
 
Pääsiäisenä kerroin miehen vanhemmille tylsästi kauppareissulla. Kyselivät ties kuinka monetta kertaa mitä otan saunajuomaksi. Lupasin vasta marraskuussa ajatella asiaa enemmän. Läheiselle työkaverille kerroin eilen kun täytyy olla poissa neuvolan yms takia. Hän odottaa myös itse :)
 
Ma'Am sanoi:
Mut rakenneultrahan on vasta joskus viikon 20 jälkeen? Aiotko niin kauan salata?
Click to expand...

Heh, en! Hyvin huomattu.Tarkoitin siis np-ultraa! :facepalm::happy:

....vaikka sille anopille voisikin kertoa vasta rakenneultran jälkeen!:angelic:
 
Mä oon kertonut ihan parille ystävälle, nyt viikkoja 9+3 enkä tosin tiedä edes vielä mitä siellä kohdussa tapahtuu, ensi viikolla ultrataan neuvolassa niin saa nähdä ekaa kertaa onko siellä mitään :) oireista päätellen mennään juuri niin kuin kuuluukin :D Malttamattomana vaan haluaisi jo kertoa muille perheenjäsenille!
 
Lapsille olen aiempina kertoina kertonut vasta aika myöhään, kun olen ajatellut, että jos joku menee pieleen vaikka rakenneultrassakin, niin ei tarvitse isojen sisarusten sitä murhetta sitten kantaa.Tällä kertaa kertoisi ehkä aiemmin, katsotaan nyt, miten raskaus etenee.
 
Mulla meni tänään vähän valehtelun puolelle kun äiti soitti ja kysyi että odotanko. Tuli tosi huono omatunto valehtelusta, mutta tiistaina on vasta varhaisultra ja viikkoja silloin 7+4. Mun isä tulee lapsia kattoon ja syyksi olen sanonut lääkärikäynnin (joka kyllä pitää paikkansa tavallaan:grin)
 
Olin aiemmin ollut sitä mieltä että jos joku kysyy niin en ala valehtelemaan, mutta jotenkin en vaan pystynyt sanomaan... kun kerran taas kysyi että koska meen töihin. Niin sitten joskus:laughing025
 
Joo, multa saa kans vähän epämääräisiä vastauksia mun tulevista työkuvioista...
 
Mä kerroin tänään äidille kun käytiin syömässä yhdessä. Oli yllättynyt mutta iloinen :) Isälle kerron vähän myöhemmin kun en tiedä miten reagoi :D Appiukko oli myös saanut tänään tietää kun oli käynyt meillä ja huomannut ultrakuvan.
 
Me ei olla hirveesti vielä kerrottu, mun ystävä ja hänen miehensä tietää, mutta eipä oikein muut vielä.
Mä oon aika varma, että mun ja miehen vanhemmat on innoissaan, mutta anoppi on sellainen hössöttäjä, että mieluummin vasta riskirajojen jälkeen kerrotaan.
 
Mä kerroin tänään pomolle, koska huominen neuvola on työajalla enkä halua korvata niitä tunteja. Hyvin otti ja onnitteli :) Hän tietää myös mun syksyisestä keskenmenosta ja oli kyllä nyt aidosti onnellinen mun puolesta.

Muille kertomista odotellaan äitienpäivään asti :)
 
Kerroin pomolle meneväni labrassa käymään raskauden takia. Hän vaan sanoi, ettei tarvitse kertoa syytä riittää,että sanoo henkilökohtainen meno työajalla. Mutta nyt ainakin tietää.
 
Josko sitä isovanhemmille kerrottais vaikka ens viikonloppuna kun siellä mennään käymään:happy: sanoinkin jo miehelle että hän saa sanoa niin mua ei nirhata heti siellä :laughing002
 
Ma'Am sanoi:
Mä mietiskelen tätä muille kertomista taas uudelta kantilta. Olin ajatellut pitkittää salailua ja kertoa useimmille vasta sit kotimaassa kesällä. Mutta nyt aloin pelätä, että joku loukkaantuu siitä verisesti... Ois tosi kurjaa, jos joku itselle suht tärkeä ihminen vetäis herneen nenään. Onko kellekään käynyt niin?
Click to expand...

Mä e ensimmäisestä raskaudesta kertonut kenellekkää vaan päätin et porukkaa huomaa jos on huomatakseen. Samaan aikaa kanssani oli raskaana yksi kavereni ja hän loukkaantui tosi verisesti kun en ollut kertonut hänelle, edelleen tuntuu että kertomatta jättäminen hiertää välejä.

Tästä toisesta olen jotunut kertomaan siskolle koska olimme lähdössä laskettelemaan ja mieheni ei päässy mukaan reissuun ja piti siskolta kysyä että onko ok että esikoinen 6v lähtee heidän kanssaan rinteeseen jos itse en pysty / uskalla.

Mutta kuten ekan kohdalla myös tämän kohdalle en erikseen porukkalle sijo kertoa kyllä ne huomaa kun aika on.
 
Me kerrottiin eilen mun isälle ja veljelle ja pappa tuntu olevan mielissään kun saa toisen lellittävän :D Lopuille sukulaisille kerrotaan sitten äitienpäivänä ja kavereille sen jälkeen sitä mukaa kun nähdään.
 
Olen kertonut äidilleni kun me nähdään ehkä 2 kertaa vuodessa niin nyt oli tilaisuus, sekä parhaalle kaverilleni kerroin kun me lähdetään reissuun yhdessä niin ei sitten ihmettele miksi en juo alkoholia :joyful:

Äitienpäivänä kerrotaan sitten miehen perheelle kun mennään käymään ja muille sitten joskus.
 
Minua ehkä hieman jännittää kertoa sukulaisille kun ne on vähän sitä mieltä että eiköhän se riittäis jo... siis jo tän 2016 kanssa sanoivat...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top