Raskaudesta kertominen

No aivan ihana idea! :) mahtava kerrassaan! Me ei voida tota vaan toteuttaa koska esikoinen kysyy mitä tässä lukee + se ei todellakaan saa vielä tietää, niin pitäs heti isovanhemmille sanoa et älkää sanoko ääneen.
 
Mulla viiķoja 7+4 ja ystävän kanssa olin puhelimessa kun luin plussa testin ja sehän arvas heti mitä hihkuin kun oli tietoinen meijän vauva suunnitelmista. Omalle äidille kerroin eilen pienen pakon edessä kun mun tyttö oli juoruillu mummille et äiti on lääkärissä. Epäiltiin siis ensin kohdunulkoista raskautta mikä selviskin kahdeksi kipuilevaksi kystaksi vasemmassa munasarjassa. Pikku tyyppi voi hyvin siellä missä pitääkin :) :Heartred. Mies on ollu hiljaa koko asiasta eikä kuulemma meinaa kertoa ennen ensimmäistä kunnon ultraa vko12.
 
Mä olen ollut sen verranhuonovointinen, että vanhempieni pidemmän vierailun aikana "jouduttiin" heille raskaudesta kertomaan ja reiluuden nimissä kerrottiin sitten puolisoni vanhemmille myös. Ja nyt ar-ultran jälkeen tietää meidän sisarukset ja muutama lähin kaveri. Olen itse luonteeltani hyvin avoin ja haluan iloita ja surra lähimpien kanssa. Eli jos jotain kamalaa tapahtuisi, tahtoisin siitäkin kuitenkin kertoa.

Töihin joutunen kertomaan tuossa joskus maaliskuussa, kun pitää sopia vanhempainvapaani jälkeisestä ajasta (ja pitää selvittää tarviiko käydä välissä töissä saadakseni 3kk äitiysloman palkan), muuten ehkä kertoisin vasta myöhemmin. tosin esikoisestakin kerroin jo melko pian nt-ultran jälkeen. Maha olisi mut paljastanut muutenkin ihan niillä näppäimillä.

Muut kaverit ja sukulaiset saanevat tietää aikanaan, kun nähdään tai ollaan muutoin puheissa (tai vanhemmat on) joskus viikon 12 jälkeen.
 
Ny en halluis vielä kellekkään kertoo. Tahon nauttia tästä fiiliksestä kahden mieheni kanssa. Mut piakkoin mun on harrastuksessani tämä kerrottava. Mutta ensin haluan varmuuden että vauva siellä mun masussa todella on. :)
 
Tilasin tuolta asukauppa.fi sivulta sen T-paidan. Toimittivat tosi nopesti sen.
 
Minun ja miehen lisäksi tästä tietää toistaiseksi vaan yksi ystäväpariskunta.. Saattaa olla että joskus ekan ultran jälkeen kerrotaan ainakin osalle sukulaisista.. Vähän jännittää miten uutiseen suhtaudutaan, molempien vanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi kyseessä.. Taitaa mennä uutisen kertomisen jälkeen sukset ristiin oman äidin kanssa, ku on kerran sitä mieltä ettei sais edes haaveilla perheenlisäyksestä ennen kuin on 30 vuotta mittarissa ja eihän pieni vauva sovi talouteen jossa on eläimiä.. :bored:
 
Koska meillä on aika monta riskitekijää (IVF-hoito, ikä 40) koitamme pitää tiedon itsellämme mahdollisimman pitkään. Koska jouduin jo alussa 1,5 viikoksi sairaalaan, kerroimme kuitenkin käytännön syistä asian mieheni vanhemmille, parhaalle ystävälleni ja veljelleni. Aluksi kehitimme valkoisia valheita sairaalareissustani, mutta totesimme että se meni jo liian keljuksi ja kerroimme totuuden.

Veikkaan, että asia kuitenkin mietittyttää monia, koska tuon hoidon ja sen aihettaman hyperstimulaation takia painoni pomppasi muutamassa viikossa 10 kiloa!! Osittain paino palautuu alemmaksi, mutta tällä hetkellä maha on isompi kuin työkaverilla, joka on raskaana viidennellä kuulla :woot:.
 
Meillä lapsettomuushoidot taustalla ja niistä tietää aika moni, itsestä on tuntunut ihan terapeuttiselta kertoa avoimesti asioista. Meillä tietää jo kaikki jotka tiesi hoidoistakin, eli molempien vanhemmat ja sisarukset ja muutama hyvä kaveri. Heille kuitenkin itkisin sitten keskenmenoakin jos sellainen tulisi. Muulle suvulle tms kerrotaan varmaan sit pikkuhiljaa sitä mukaa kun vastaa tulee jos nyt maanantain varhaisultrassa on kaikki hyvin. Töissä ajattelin kertoa vasta nt-ultran jälkeen jos siinä kaikki hyvin. Tietyistä työjärjestelysyistä oon kyllä nyt jo joutunut kertomaan esimiehelle, mutta hän otti tiedon hyvin vastaan, onnitteli ja sanoi että on otettu siitä luottamuksesta että kerroin näin varhain :rolleyes:
 
Meillä ei tiedä kukaan muu miehen ja mun lisäksi kuin yksi ystäväni, jonka omassa haasteellisessa raskautumisessa oli mukana aiemmin. Jos menee pieleen niin hän ymmärtää ja osaa suhtautua asiaan käytännölisesti ilman turhaa päivittelyä. Muille ajattelin kertoa parin viikon jälkeen, kun on ollut eka neuvola ja toinen ultra :). Voi olla, että lapset rupee ihmettelemään, kun kuljen kotona vetskari auki, kun käytän vielä normi farkkuja. En ole saanut hankittua vielä löysempiä housuja, mutta pakko varmaan kohta. Jos kysyvät niin kerron kyllä.
 
Me ajateltiin kertoa uutiset lähisuvulle pääsiäisenä, kun oletettavasti joku ihmettelisi miksen juo viiniä, ja sen jälkeen muille tutuille kun on 12 rv ohi.
 
Muokattu viimeksi:
Mä kerroin juuri yhdelle luotettavalle ystävälleni. Hän on realisti, osaa tukea ja potkia tarvittaessa perseelle jos tää päättyy huonosti ja osaa iloita pikkusesta kanssani jos pieni ihmeeni kulkee munana lokakuulle asti. ♡
 
Minulla oli tarkoituksena kertoa lähimmille ystävilleni vasta nt-ultran jälkeen, mutta luulen, että joudun kertomaan jo nyt. Huomenna on nimittäin ystäväni 30v synttärit ja kaverit innolla lähdössä bilettämään. Voi olla, että herättää hieman epäilyjä, kun ilmoittaudun kuskiksi :happy112Jännittää kyllä, että miten selviän tuosta illasta, kun tähän mennessä illat on menneet täysin sohvalla maatessa pahoinvoinnin kourissa. Ehkä saan itteni tsempattua juhlatunnelmiin:dance011
 
Vanhemmat ja sisarukset infottu nyt. Ja yhdelle ystävälle jouduin kertoo myös eilen, huomenna on kosteet kemut johon tuun jälleen autolla + joudun puputtaa vähän välii jotain. Piti lähtee myös lätkämatsiin seisomapaikoille, mut en todella oo siinä kunnossa et jaksaisin 3h seisoa! Huono olo kun yllättää niin ei mitään mahkuja olla pystyssä seisomassa. Helpompi kun yks porukasta tietää totuuden.
 
Mites tuplamamin perhe otti uutisen vastaan? :) Täällä ei ole kerrottu vielä muille, mutta huomenna tavataan molempien vanhemmat. Itsellä tulee olemaan vaikeuksia varmaan oman äidin suhteen pitää salaisuus vielä, mutta tarkoitus olisi paljastaa vasta muutaman viikon päästä. Saas nähdä miten käy :wink
 
Täällä tietää mun vanhemmat, äitini ollut alusta saakka tukena kun oli noita vaikeuksia :Heartred Kaksi parasta ystävää myös, ja eilen sitten mieheni vanhempia inffottu.
Muut saavatkin vielä odotella uutisia :) mä nyt haluan mennä ihan rauhassa ja haluaisin itse oppia nauttimaan tästä pähkinästä ennen muille kertomista.
Tuo alun vaikeus kun sai aika epävarmaksi.
 
Mun muutama läheisin ystävä tietää. Tiesivät, että meillä vähän ajatusta vauvasta on ja utelivat suoraan. En osaa/tykkää suoriin kyselyihin valehdella. Ensi torstaina on ultra ja jos kaikki hyvin, niin ajateltiin ehkä vanhemmille kertoa. Mies on reissussa ja ollut eilen parhaat ystävänsä kanssa iltaa viettämässä. Vähän epäilen, että on parin viinilasillisen jälkeen saattanut lipsauttaa :wink
 
Me ollaan nyt kyllä kerrottu jo aika monille. Mulla alkaa kohta kaikki läheiset ystävät ja perheenjäsenet olla kerrottu ja vaikka toki varoitellaan, että alkuviikoilla vasta ollaan, niin vähän panikoittaa, että oikeasti 9+1 on vasta kasassa. Mutta niin on monet ystävätkin sanonut, että toisen lapsen kohdalla kertoi paljon aiemmin, kun ekan kanssa odotti sen 12 viikkoa. Onpahan tukijoissa valinnan varaa, jos käy huonosti..
 
Me ollaan kerrottu kaikille läheisille ekan ultran jälkeen jolloin oli vasta 6+6. Viimeksi ei kerrottu kuin muutamalle ja tuli km. Mutta nyt koen asian niin että kerron heti ja jos tulee km nii läheiset osaa tukea ja ymmärtävät mitä ollaan koettu, jottei tule ikäviä tilanteita. Koska ollaan jo yli 30 ja ihmiset odottaa että milloin tulee jälkikasvua joten ei tartte sit jossain tilanteessa sanoa että kyllähän tässä yritettään mutta tulee km, se olis molemmin puolin inhottava tilanne.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top