Raskaudesta kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

miuk

Seurustelun sensei
Syyskuunmammat 2015
Marrasmammat 2017
Me on kerrottu raskaudesta mun lähimmille sukulaisille. Ollaan tosiaan sukuloimassa ainakin viikko ja viinit ym. ollu tarjolla ruuilla, ni eipä sitä salailemaan olis pystyny. :) Meillä tosiaan taustalla keskenmeno elokuun lopussa rv 18, niin eipä tää uus raskaus yllätys ollu. Keskenmenon suru oli suuri myös läheisille, kaikki ollu niin onnellisia meidän puolesta. Todettiin myös, että eipä se salailu ja varominen viimekskään mitään auttanut. Nyt yritä peloista huolimatta nauttia tästä raskaudesta.
 
Itse olen kahdelle kaverille kertonut. Tai no heistäkin toinen arvasi itse! :D Mutta en ole valmis vielä kertomaan, koska niin alkumetreillä ollaan. Ja jos huonosti käy, niin näin aikaisessa vaiheessa en tahdo jakaa asiaa suvun tms kanssa..
 
En ole vielä kertonut kellekään. En edes lapsen isälle, ei enää pitänyt tehdä lapsia joten hieman jännittää reaktio. Tää on neljäs lapsi. Saa nähdä missä vaiheessa paljastuu.
 
Työkaverille möläytin samana päivänä kun plussasin ekan kerran. Äidille möläytin jouluaattona kun tuli juttua terästetystä glögistä. Mies tietysti tietää. Läheiset saavat odottaa kuvaa ja lopuille ei edes kerrota.
 
Mies ja 2 kaveria tietävät raskaudesta, ei kerrota muille vielä jos ei mene kaikki hyvin. Sit jos päästään ultraan asti, niim tehdään mummoille ja tädeille kortit joissa ultra kuva ja kirjoitetaan esim. Mummo ja Pappa, täällä mie äitin masussa kasvan. Syyskuussa nähdään :)
 
Me kans ootettiin ekoissa raskauksissa nt-ultran yli, ennen ku kerrottiin.
 
Mies, mun vanhemmat ja veli tyttöystävineen sekä yks kaveri...Ja koko entinen mammaryhmä, tietty ;)
 
Mun äiti tietää, oli pakko kertoa kun oli ostanut joulupöytään hullut määrät graavi- ja savulohta :D Muille ei olis tarkotus kertoa ennen ekaa ultraa. Ellei turvonnut olemukseni paljasta mua :D
 
Meillä tietää kaks mun kaveria, mies ei vissiin oo vielä kenellekään kertonut. Ootellaan varmaan jonku aikaa vielä, mutta omalle äidille haluaisin aika pian kertoa.
 
Me odotellaan ainakin ensimmäiseen neuvolakäyntiin. Sitten varmaan labroja ja sen jälkeen ultraa.. Eiköhän se maha ehdi kasvaa ennenkö ollaan valmiita kertomaan ihmisille! :D
 
Vielä ei tiedä kukaan muu kuin me miehen kanssa. Siskolle taidan kertoa kohtapuoliin, koska tietää yrityksestämme. :)
 
Mä en uskalla kertoa ennenkö maha on niin iso että on pakko. Pelkään ihan liikaa että on tuulimuna tai kohdunulkoinen tai että menee kesken tai tulee kohtukuolema.
 
Ei sitä mikään pakko kai olekaan kiirehtiä kertomaan. Itsellä olisi omalla tavallaan halu kertoa vaikka samantien kaikille kavereille, mutta juuri tuo pelko kun ei ole varmuutta mistään.. Niin ei vielä sitten kuitenkaan halua kertoa.
 
Mua ahistuttaa ehkä siksikin enemmän kuin montaa muuta kun me ollaan lapsettomuus hoitojen kautta vain onnistuttu raskautumaan.
 
Mä kerroin ekasta raskaudesta perheväelle melkein heti kun viivat tuli tikkuun.. se meni kesken ennen ku 12 viikkoa kolahti täyteen. Muuten ei olis kertominen jälkikäteen harmittanu, mutta se oli ikävää kun sitten esikkoa odottaessa kaikki oli niin vaisuja melkein syntymään asti ku eihän sitä tiedä, kun se edellinenkin... "ei nyt iloita ennen ku on elävänä syntyny" tyyliin. Eikä kukaan kysyny mun voinnista, raskaudesta tms oikein mitään, varovaisuuttaan, ihan ku olisin ollu ilmaa ja samaan aikaan sisaruksen raskaudella oikein heruteltiin.. Mutta ehkä silti kerron taas ennen 12 viikkoa, eihän mikään koskaan ihan varmaa oo :)
 
Me kerrottoiin myös eilen mun siskolle ja hänen miehelle. Heille syntyy huhtikuussa esikoinen. Olivat iloisia. :) Vielä kerrotaan huomenna mun mummulle, sitten tietää mun perhe ja pari läheisintä ystävää. Miehen perheelle ja muille kavereille/tutuille kerrotaan vasta nt-ultran jälkeen.
 
Mä en tahtoisi vielä kertoa sukulaisille. Mutta samalla tiedostan, että toiset isovanhempani elävät viimeisiä hetkiään. Ja nämä isovanhemmat on sellaiset, joiden kanssa olen ollut todella paljon aina. Mutta jos kerromme heille, niin sen jälkeen kyllä tietää saletisti koko suku.. :< mutta sitten harmittaa, jos en ehdi kertoa heille..
 
Takaisin
Top