Raskaudesta kertominen

Mä ajattelin kertoa julkisesti (eli kuvan kera fb) kans ton np ultran jälkeen kun sillon on 12+0...tai me ajateltiin niin..
 
Me kerrottiin "julkisesti" (eli laitettu uä-kuva faceen) ensimmäisen ultran jälkeen eli rv 10+5 (silloin piti alkuperäisen arvion mukaan olla jo rv 12, mutta pikku masun asukas olikin kaksi viikkoa nuorempi). Vanhemmille ja sisaruksille kerrottiin pari viikkoa aikaisemmin. Ja muutamalle parhaimmalle kaverille kans kerrottiin jo ennen ultraa + muutama kaveri arvasi asian itse.
 
Pistin samana päivänä kuvan plussatestistä sekä äidille että anopille. Molemmat onnessaan, tietty yllättyneitä siitä että uus raskaus alkoi niin pian km jälkeen. Joillekin kavereille olen kertonut, kaksi parhainta sai tietää tiistaina ja olivat yllättyneitä ja iloisia.
Faceen emme aio laittaa mitään, korkeintaan sitten kun pieni on syntynyt.
 
Me kerroimme raskaudesta eilen lapsille ja tänään molempien vanhemmille. Kaikki olivat tietysti asiasta iloisia ja olivat kyllä osanneet jo arvatakin asian. Eiköhän se sana ala tästä leviämään eteenpäin, että tuskin tarvitsee asiasta erikseen paljon muille ilmoitella :)
 
Meillä sama porukka ko aikasemminki.
Faceen en halua tietoa, en ole edes koulussa vielä kertonut.
Ensiviikolla on pakko kertoa omalle ohjaajalle koska alkaisi kursseja mihin en voi osallistua! :D
Odotin tämän ultran ja nyt kun on varmistus et kaikki on oikeesti kunnossa ni voi huokasta.
Toisaalta syksy tulee, ilmat viilenee, hyvin pysyy masu jemmassa ko vaate kerrastot kasvaa..
 
Mä palaveeraan perjantaina pomon kanssa ja tarkoitus olis kertoa raskaudesta. Jännittää vaikka tiiän, että uutinen otetaan vastaan hyvin :) Ressin varmaan vaan lyö pomolle, naisvaltainen ala ja muutenkin porukkaa äitiyslomalla.. semmosta se elämä on :D
 
Meillä tietää jo lähipiiri. Esikoisen 2-v. synttärijuhlat on lauantaina niin silloin julkistetaan muillekin vieraille jos tajuavat vihjeen :wink Synttärikakkuun meinasin kirjoittaa "isoveli". Fb: ssä en halua julkistaa, jos jostain kuvista myöhemmin massu paljastuu ni sit paljastuu mut ultrakuvia en sinne laita. En juurikaan esikoisestakaan laita sinne kuvia - ne keitä minä ja lapseni kiinnostaa, näkevät meitä livenä. :)
 
Pari ihmistä on arvannut (olin varomaton puheissani), mutta varsinaisesti emme ole vielä kertoneet, koska kaikki on niin alussa vasta. Nyt menossa viikko 9.
 
Olemme päättäneet jo kauan sitten, että kerromme ihmisille tavatessa ja facebookissa ei kerrota mitään. Ehkä sitten myöhemmin tulee laitetuksi kuvia, joissa näkyy myös vatsa ja voi siitä päätellä. Ultrakuvia ei myöskään laiteta ja muutenkin olen miettinyt vauvakuvien laittamista nettiin. Vaikka ne näkyvät vain kavereille niin itselläni on sellainen periaate, että vauva on oma henkilönsä ja on jotenkin epäreilua laittaa sen kuvia facebookiin, kun se ei sitä itse voi kieltää. Varsinkin ultrakuvan laittaminen tuntuu jotenkin epämukavalta itselleni. Pikkuinenhan ei pääse siinä mitenkään pakoon, vaan joutuu heti nettiin. Tämä siis henkilökohtainen mielipiteeni ja perustuu ainoastaan omiin tunteisiini, en mitenkään ole sitä vastaan, jos muut laittavat kuvia johonkin.
 
Me emme myöskään julista facessa mitään, emme esikoisestakaan tehneet niin. En itse jotenkin osaa ajatella, miten sen voisi luontevasti tehdä, ultrakuva tuntuu omasta mielestä hassulta laittaa sinne. Toki sitten juuri noin kun rondine sanoi, voi myöhemmin ehkä laittaa jonkun kuvan jossa maha näkyy. Olen kyllä niin possun näköinen jo nyt, etten varmaan sitäkään halua... Lähimmät kaverit saavat tuotapikaa tietää ja loput sitten (jos ja) kun vauveli syntyy, sen ajattelin faceenkin päivittää :-)
 
Mä julistin ilosanomaa naamakirjassa - ja heti sen jälkeen kadutti. Mutta oli jo liian myöhäistä.. No samapa tuo, toivottavasti muutama ystävä tuntee piston sydämessään kun saavat nyt "vasta" tietää. Ehkä kannattais tarttua välillä puhelimeen, niin vois kuullakin jotain... Olen itse useimmiten se joka soittaa & otin jo alussa sen linjan etten kerro silloin. Välimatkaa on siis kavereihin satoja kilsoja, hyvä jos kerran vuodessa nähdään.

No toisaalta loppuupa ne "tuo se aina vaan lihoo" -katseet :D

Taidan olla vähän ilkee ihminen.. :wink


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Meillä on nyt kerrottu molempien perheille. Tänään kerrottiin sintin isomummille. Toivon kovasti että isomummi ja sintti kohtaavat.
Mä oon kertonut joillekkin kavereille.
Duunissa ei vieläkään tiedä muut kuin pomo. :grin
 
Lomakuvissa jo masu näky, niitä laitoin kyl faceen, mut eipä niistä kukaan tajunnut.
Paitti ne jotka ties ni pitää muita kummallisina ko ei nää selvää hommaa! :D
Ei masu mitenkää jemmassa oo..

Tällä viikolla palailen arkeen ja katotaan mitä porukka tajuaako vai eikö!!
Lähikaverit on saanut kuulla ko ollaan nähty taikka juteltu muuteen.
onhan täs jo rv 16 päällänsä. :D
 
Eihei ei ne oo tajunnut. Kyllä tosin kaikki muut ympärillä tajuaa,
mutta ei omat luokkalaiset.
Katotaan mille viikoille saakka voi mennä näin. :D
 
Kerroimme keskiviikkona esimiehelle ja eilen toiselle "esimiehelle" (joka siis ei ole esimies, mutta ohjaa tätä projektia esimiehen kanssa). Jännitti miten ottaisivat kun olemme molemmat samassa paikassa töissä ja kyseessä on asiantuntijatyö, joten täytyy löytää joku työhön sopiva meidän molempien lomien ajaksi. Siksi myös kerroimme heti uä:n jälkeen jotta heillä olisi hyvin aikaa organisoida kevääksi. Varsinainen esimies oli yllättynyt mutta aidosti iloinen. Tämä toinen myös onnitteli, mutta jäi vähän semmonen olo että murehti enemmän projektin etenemistä.
 
Tulin eilen kaapista ulos kahdelle työkaverille. :grin Mietin jo viikolla, että viikonloppuna kyllä kerron, koska melkein alkoi jo ahdistaa tämä oma pikku salaisuus. :grin
Työkaveri antoi sitten loistavan tilaisuuden kertoa. No, kun kuuli uutisen, kertoi miettineensä mahdollista raskautta. :)
Mä ku oon maailman hunoin ihminen kertomaan asiasta oma-aloitteisesti.
 
Muutama työkaveri tietää, tiiä sitten miten paljonovat juorunneet. Pakko vaan oli sanoa, kun hävisin kesken kaiken yrjöämään ja huokailemaan jonnekin. Paras ystävä sai tietää heti plussan jälkeen, on ollu korvaamaton tuki keskenmenon jälkeen ja alkuraskauden skitsoilun kanssa. Kummankaan vanhemmat ja sisarukset ei vielä tiedä. Äiti tulee jouluksi tänne päin lomalle, joten kaipa tuo sitten huomaa. Luulen, että lähiviikkoina maha pömpsähtää kunnolla esille. Muutamia kommentteja mahasta on jo tullut. Viikot huomenna 23+0. :Heartred
 
Täällä ollaan kerrottu kaikille joille halutaan kertoa. Pomollekin kerroin jo ennen ensimmäistä ultraa, koska jouduin raskauden alussa olemaan muutaman viikon sairaslomalla kovien vatsakipujen takia ja muutenkin kaikki lääkärinkäynnit työajalla jne. Mutta hyvin otti uutiset vastaan ja oli iloinen mun (ja meidän) puolesta :) Vatsa on kyllä nyt muutaman viikon sisällä pompsahtanut esiin niin ettei tätä enää vois varmaan kellekkään vastaantulijalle piilotella, jos nyt ei johonkin telttaan pukeutuis :eek: Facebookiin ei ainakaan vielä oo suunnitteilla mitään laittaa, mut pitää katsoa jos jossain vaiheessa innostuu laittamaan kuvan kun vatsa tästä vielä kasvaa :grin
 
Lähimmille ystäville kerroin heti plussasta ja muutamille muille sitten sitä mukaa kun naamatusten näin, töissä pari työkaveria arvasivat myös heti alkuun kun ei kahvi enää laskenut.... :rolleyes: Myös tuleville isovanhemmille, sedälle ja tädeille on kerrottu. Tällä tai ensiviikolla tarttis pomolle kertoa, muut työkaverit ei taida tietää, eivät ole joko kehdannut kysellä tai eivät vain tajua, eipä ole mahaa täälläkään piiloteltu. Faceen en ajatellut mitään laittaa kuin ehkä kuvaa loppumetreillä missä vatta näkyy tai sitten vasta kun vavva saapuu maailmaan. :p
 
Kerroin heti plussan jälkeen eräälle hyvälle ystävälle. Olin kertonut hänelle meidän kokeilevan jos tärppäisi ja suuriksi yllätykseksi tärppäsikin ensimmäisellä yrittämällä. Omille vanhemmille kerroin ostamalla heille isoäiti- ja isoisä-mukit. Ojensin sitten ne virnuillen ja kyllä he nopeasti älysivät mistä oli kyse:) Itkuhan siinä tuli onnesta!

Pomolle piti heti alussa kertoa, kun myöhästelin töistä oksentelun takia ja oksentelin myös töissä... Soitin itkien ja yökkäillen pomolle että nyt en vain kykene lähteä ja myöhästyn reippaasti. Onneksi ymmärsi hyvin ja lohdutteli töissäkin ettei mitään hätää. Työkavereille kerroin vasta maagisen 12 viikon rajan jälkeen. Toisille hieman aijemmin oksentelun takia.

Muille sukulaisille oikeastaan en ole kertonut vaan luotin, että äitini alkaa heti levittämään innosta puhkuen ilosanomaa. Sanoin, että jos ensimmäiseen ultraan (joka oli viikolla 12) jaksaisi odottaa. Kerron kyllä asiasta kun kasvotusten nään, mutta ei tule kovin usein sukulaisten luona kyläiltyä ja ''tiedotus'' hoitui näinkin. Ystävilleni olen kertonut, kun olemme nähneet tai jutelleet. Erikseen en ole ketään tavannut tai soittanut kenellekkään kertoakseni uutiset.

Tuo miespuoliso on taas odottanut pidempään kertomisen kanssa ja halunnut kertoa kasvotusten itse kaikille. Vieläkään kaikki hänen kaverinsa eivät tiedä asiasta. Ei hän raskauttani piilottele tai mitään sellaista. Haluaa vain tehdä kertomisen omalla tavallaan. Vahingossa tuossa viime viikolla kyllä möläytteli yhdelle ystävälleen että ''tavataan neuvolan jälkeen'' ja ystävä vastasi hämmentyneenä ''mikä neuvola?'' :D Ei taida mies pysyä ihan mukana ketkä tietää ja ketkä ei! Oli myös hauskaa mennä selkeästi pyöristyneen vatsan kanssa hänen ystävänsä synttärijuhliin, joissa kukaan ei vielä tiennyt asiasta...:angry1'' Tuntui hieman tunkeilevalta toisen juhlapäivänä kertoa uutiset!

Yhteenvetona: meillä melkein kaikki tietävät ja ovat kaikki onneissaan meidän puolestamme!:)
 
Takaisin
Top