-
Foorumilla on huoltokatko aamuyöllä Tänään 02.7. noin klo 00.01 – 03.00. Pahoittelemme häiriötä!
Raskaaksi 2026
- Ketjun aloittaja Mamiksx5
- Aloituspäivämäärä
Tsemppiä 
Tuutikintytär
Jostain jotain jo tietävä
@Trieste 
Paljon onnea plussasta!
@Amorado Samoissa fiiliksissä, oireita on vaikka mieli sanoo ettei niitä nyt vielä pitäisi olla. Aivot kyllä teoriassa kykenevät keholle viestimään niin, että tulee fyysisiä oireita vaikkei oikeasti ole syytä. Ja toisaalta sitä nyt myös kuulostelee omia tuntemuksia erityisen herkillä anturoilla ja siksi niitä ehkä huomaakin.
Omaa kokemusta ei ole, mutta kuvittelisin että DPO 8 todellakin voi jo olla jotain tuntemuksia.
Jännä nähdä mitä raskaustesti siellä sanoo!
Täällä menossa kp 16, ovulaatiosta (tai edes kierron pituudesta) ei tietoa. Tallettelut osui kp 9 ja kp 12 kohdalle, ja noilla paikkeilla tunsin myös nippailuja ja "poltetta" alavatsalla, ikään kuin jotain olisi tapahtumassa. En ole koskaan aiemmin saanut ovulaatiosta tuntemuksia (tai ehken vain ole osannut niitä kuulostella), mutta pienellä toivolla että olisi osunut ajoitukset nappiin! Nyt piinaillaan sitten.
Eilen aloin melkein itkeä (taisin vähän itkeskelläkin) siksi, että mies oli käynyt saunassa ilman minua eikä odottanut, että tulen kotiin (olin reissussa ja hän luuli että tulen kotiin paljon myöhempään), ja siitä niin mieleni pahoitin. Ei lainkaan tapaistani tuollainen tunneryöppy.
@Jenspaaa Voi ei, jaksamista ikävän tilanteen käsittelyyn.
Paljon onnea plussasta!@Amorado Samoissa fiiliksissä, oireita on vaikka mieli sanoo ettei niitä nyt vielä pitäisi olla. Aivot kyllä teoriassa kykenevät keholle viestimään niin, että tulee fyysisiä oireita vaikkei oikeasti ole syytä. Ja toisaalta sitä nyt myös kuulostelee omia tuntemuksia erityisen herkillä anturoilla ja siksi niitä ehkä huomaakin.
Omaa kokemusta ei ole, mutta kuvittelisin että DPO 8 todellakin voi jo olla jotain tuntemuksia.
Jännä nähdä mitä raskaustesti siellä sanoo!Täällä menossa kp 16, ovulaatiosta (tai edes kierron pituudesta) ei tietoa. Tallettelut osui kp 9 ja kp 12 kohdalle, ja noilla paikkeilla tunsin myös nippailuja ja "poltetta" alavatsalla, ikään kuin jotain olisi tapahtumassa. En ole koskaan aiemmin saanut ovulaatiosta tuntemuksia (tai ehken vain ole osannut niitä kuulostella), mutta pienellä toivolla että olisi osunut ajoitukset nappiin! Nyt piinaillaan sitten.
Eilen aloin melkein itkeä (taisin vähän itkeskelläkin) siksi, että mies oli käynyt saunassa ilman minua eikä odottanut, että tulen kotiin (olin reissussa ja hän luuli että tulen kotiin paljon myöhempään), ja siitä niin mieleni pahoitin. Ei lainkaan tapaistani tuollainen tunneryöppy.@Jenspaaa Voi ei, jaksamista ikävän tilanteen käsittelyyn.
Kiitos kaikille
eiköhän elämä tästä pikku hiljaa voita kunhan tästä viikosta selviää. Odotan vain sitä, että päästään taas uudestaan yrittämään ja mieli vähän edes hyväksyis, ettei tämä ollu minun vika. Innolla haluaisin jo päästä uudelleen yrittämään, mutta täytyy vain ensin vanha materiaali saada pois ja testi negatiiviseksi.
Mulla oli alusta asti vähän jännä tunne ja viimeistään sitte ku alitajunta keksi työnimen ”Jekku” niin eiköhän se ollu sinetöity sillä. Hellun kanssa vähän vitsiä pystyttiin jo vääntämään, ettei enää ikinä nuin huonoa työnimeä anneta
eiköhän elämä tästä pikku hiljaa voita kunhan tästä viikosta selviää. Odotan vain sitä, että päästään taas uudestaan yrittämään ja mieli vähän edes hyväksyis, ettei tämä ollu minun vika. Innolla haluaisin jo päästä uudelleen yrittämään, mutta täytyy vain ensin vanha materiaali saada pois ja testi negatiiviseksi.Mulla oli alusta asti vähän jännä tunne ja viimeistään sitte ku alitajunta keksi työnimen ”Jekku” niin eiköhän se ollu sinetöity sillä. Hellun kanssa vähän vitsiä pystyttiin jo vääntämään, ettei enää ikinä nuin huonoa työnimeä anneta
Toiveikas odottelija
Vauhtiin päässyt keskustelija
Hei vaan
Lueskelin taas näitä ja suuret tsempit ja tsemppihalit kaikille negatiivisen testaajille ja kkm saaneille
Joku oli täälä joku aika sit kyselly miten hoitaa pettymystä ja pahaa mieltä, ite oon aina antanu itkun tulla ja itkeny ihan niin kauan ja niin paljon ku sitä riittää. Sit ku alkaa olo helpottua keksin jotain mielenkiintosta tekemistä, millä siirtää ajatukset muuhun.
Omia juttuja:
Täällä ollaan nyt kp 17 ja kuukautiset oli 13.-16.6. Flo ennustaa ovista tuonne 2.7. ja tulevia kuukautisia 15.7.
Tänään kuitenki mulla on ollu tosi hassuja oireita. On ollu pahoinvointia, huimausta, kuukautismaisia vatsa oireita, JATKUVA pissahätä, etova olo ja todella voimakas alavatsan turvotus.
Mutta mulla ilmeisesti tässä kierrossa tulossa taas joku megaovulaatio tai oon uus ”neitsyt”maria
(tai viallinen testi) nimittäin jossai aivohäiriöissä tein raskaustestin töiden jälkeen ja sinne piirty haamujen haamu.
Tässäpä vielä muokkaamaton kuva:
Ja muokattu kuva:
Millään tavalla en tähän tulokseen luota ja epäilen, että on taas viallinen r-testi.
Lueskelin taas näitä ja suuret tsempit ja tsemppihalit kaikille negatiivisen testaajille ja kkm saaneille
Joku oli täälä joku aika sit kyselly miten hoitaa pettymystä ja pahaa mieltä, ite oon aina antanu itkun tulla ja itkeny ihan niin kauan ja niin paljon ku sitä riittää. Sit ku alkaa olo helpottua keksin jotain mielenkiintosta tekemistä, millä siirtää ajatukset muuhun.
Omia juttuja:
Täällä ollaan nyt kp 17 ja kuukautiset oli 13.-16.6. Flo ennustaa ovista tuonne 2.7. ja tulevia kuukautisia 15.7.
Tänään kuitenki mulla on ollu tosi hassuja oireita. On ollu pahoinvointia, huimausta, kuukautismaisia vatsa oireita, JATKUVA pissahätä, etova olo ja todella voimakas alavatsan turvotus.
Mutta mulla ilmeisesti tässä kierrossa tulossa taas joku megaovulaatio tai oon uus ”neitsyt”maria
(tai viallinen testi) nimittäin jossai aivohäiriöissä tein raskaustestin töiden jälkeen ja sinne piirty haamujen haamu. Tässäpä vielä muokkaamaton kuva:
Ja muokattu kuva:
Millään tavalla en tähän tulokseen luota ja epäilen, että on taas viallinen r-testi.
@Jenspaaa iso halaus! 
Mä oon huomannut, että seurailen oireita paljon tarkemmin tällä hetkellä, kuin viime kierrossa
olin vähän hälläväliä-asenteella enkä uskonut raskauden mahdollisuuteen, vaikka sen testin sit teinkin nyt on vähän eri meininki 
mietin, että oireileeko mun stumppini nyt sen takia, että siellä tapahtuu jotain vai mikä homma ja pieniä flunssan alun oireitaon! Edellistä raskautta edelsi flunssa Mahanippailuja oli vielä toissapäivänä, mutta ne voi olla muutenkin kiertoon liittyviä. En tiiä mitä ajatella
Mä oon huomannut, että seurailen oireita paljon tarkemmin tällä hetkellä, kuin viime kierrossa
olin vähän hälläväliä-asenteella enkä uskonut raskauden mahdollisuuteen, vaikka sen testin sit teinkin nyt on vähän eri meininki mietin, että oireileeko mun stumppini nyt sen takia, että siellä tapahtuu jotain vai mikä homma ja pieniä flunssan alun oireitaon! Edellistä raskautta edelsi flunssa Mahanippailuja oli vielä toissapäivänä, mutta ne voi olla muutenkin kiertoon liittyviä. En tiiä mitä ajatella 
Syyskukka
Näppärä viestien naputtelija
@Jenspaaa tosi paljon voimia 
Samaistun tuohon, että haluaisi päästä vain yrittämään uudestaan. Joissain lähteissä suositellaan, että odotettaisiin yksien kuukautisten yli - mihin tämä perustuu? Onko siitä jotain hyötyä?
Mulla oli eilen hCG-mittaus, tulos oli 134. Pitääköhän sen laskea sinne alle viiteen, että uusi ovulaatio voi tulla..?
Samaistun tuohon, että haluaisi päästä vain yrittämään uudestaan. Joissain lähteissä suositellaan, että odotettaisiin yksien kuukautisten yli - mihin tämä perustuu? Onko siitä jotain hyötyä?
Mulla oli eilen hCG-mittaus, tulos oli 134. Pitääköhän sen laskea sinne alle viiteen, että uusi ovulaatio voi tulla..?
Yksien kuukautisten yli odotus perustuu vain ja ainoastaan selkeyteen siitä että kyseessä on uusi raskaus. Kun jos raskaustesti oli positiivinen ja sit sen jälkeen monta viikkoa myöhemmin se on vielä positiivinen, niin joudutaan arvailemaan että onko tällä henkilöllä jäänyt kehoon edellisestä raskaudesta jotain vai onko kyseessä uusi raskaus.
Eli periaatteessa ei tarvi odottaa yksiä kuukautisia, jos on jollain muulla tavalla varmaa että kehoon ei ole voinut jäädä mitään.
hCG puoliintuu kehossa normaalisti 24-36 tunnissa. Eli jos tulos oli eilen 134 niin sen pitää puolittua viidesti ja jos sen kertoo 36:lla niin saadaan noin 7-8 päivää. Eli viikon päästä sun kehon pitäisi viimeistään olla laskenut hCG alle 5 jos kaikki menee normaalisti. (Olettaen että käytin laskussa oikeaa puoliintumisaikaa, kannattaa itse varmistaa kans).
@Syyskukka meille lääkäri sano, että heti ku tyhjennysvuoto loppuu niin voi alkaa yrittää uutta raskautta, mutta sen jälkeen eri huoneessa hoitaja sanoi, että sitten ku raskustesti näyttää negatiivista n. 6vk päästä. Aattelin kyllä vuodon jälkeen odottaa pari viikkoa ja testata sitte jo.
Huomenna pääsen ottaan cytot, mutta mifegyne on ilmeisesti alkanu jo vähän vaikuttamaan ku valkovuoto muuttunu rusehtavan kellertäväksi. Toivoisin, että tämä päivä menis noppeesti ohi ja heti huomenna aamu kuudelta pääsen ne cytot laittaan.
Tulipahan mieleen, onko täällä ketään, joka olis heti kkm jälkeen raskautunu uudelleen ja se on jatkunu normaalisti loppuun saakka?
Huomenna pääsen ottaan cytot, mutta mifegyne on ilmeisesti alkanu jo vähän vaikuttamaan ku valkovuoto muuttunu rusehtavan kellertäväksi. Toivoisin, että tämä päivä menis noppeesti ohi ja heti huomenna aamu kuudelta pääsen ne cytot laittaan.
Tulipahan mieleen, onko täällä ketään, joka olis heti kkm jälkeen raskautunu uudelleen ja se on jatkunu normaalisti loppuun saakka?
@Jenspaaa Täällä meillä hyvin samankaltainen kokemus taustalla kuin teillä 
Raskauduin yk 8 ja huhtikuussa varhaisultrassa rv 7+4 kävi ilmi että alkion kehitys jäänyt 6+2 paikkeille. Siitä viikon päästä kontrolliultra ja lähete polille. Kotona lääkkeellinen tyhjennys onnistui hyvin, ikävästi sain kohtutulehduksen mutta siitäkin selvittiin nopeasti antibioottikuurilla. Jälkivuoto jatkui runsaana muutaman viikon ja niukkana/välillä runsaampana vielä ehkä kuukauden. Toukokuun lopussa tuli ekat kuukautiset ja nyt sitä seuraavasta kierrosta alkoi uusi raskaus. Eli ainakin raskauduin nopeasti uudelleen, nyt saadaan jännittää miten raskaus etenee.
Ja vielä side note, muistelisin että taidetaan olla saman ikäisiä
Raskauduin yk 8 ja huhtikuussa varhaisultrassa rv 7+4 kävi ilmi että alkion kehitys jäänyt 6+2 paikkeille. Siitä viikon päästä kontrolliultra ja lähete polille. Kotona lääkkeellinen tyhjennys onnistui hyvin, ikävästi sain kohtutulehduksen mutta siitäkin selvittiin nopeasti antibioottikuurilla. Jälkivuoto jatkui runsaana muutaman viikon ja niukkana/välillä runsaampana vielä ehkä kuukauden. Toukokuun lopussa tuli ekat kuukautiset ja nyt sitä seuraavasta kierrosta alkoi uusi raskaus. Eli ainakin raskauduin nopeasti uudelleen, nyt saadaan jännittää miten raskaus etenee.Ja vielä side note, muistelisin että taidetaan olla saman ikäisiä
Syyskukka
Näppärä viestien naputtelija
@Suskikitten @Jenspaaa kiitos vastauksista! Tämä valaisi asiaa!
Mä sain 2014 tammikuussa keskenmenon rv 7+2 muistaakseni ja vuoto kesti viikon, siitä alettiin heti yrittää ja kuukauden päästä tuli uusi plussa testiin ja vauva syntyi lokakuussa!
Eli tulin heti perään raskaaksi eikä ollut siis kuukautisia välissä muuta, kuin tyhjennysvuoto. 
Toki mulla siis km ja kohtu tyhjeni ilman lääkkeitä.
@Jenspaaa hali
Ja @raksuni moikka, kiva nähdä tuttuja
On: dp4 ja flunssa. Ärsyttää, kun lämmöt nousi vähän oudosti oviksen jälkeen ja nyt menee sitten seuranta pilalle. Koska vasta yk 1, niin on vähän epäselvää muutenkin oman kehon toiminta taas...
Mutta toisaalta, eikös sitä sanota, että flunssa lähellä kiinnittymistä voisi olla hyvä asia, niin on vastustuskyky valmiiksi vähän matala
Ja @raksuni moikka, kiva nähdä tuttuja
On: dp4 ja flunssa. Ärsyttää, kun lämmöt nousi vähän oudosti oviksen jälkeen ja nyt menee sitten seuranta pilalle. Koska vasta yk 1, niin on vähän epäselvää muutenkin oman kehon toiminta taas...
Mutta toisaalta, eikös sitä sanota, että flunssa lähellä kiinnittymistä voisi olla hyvä asia, niin on vastustuskyky valmiiksi vähän matala
Pahoittelut @Syyskukka ja @Jenspaaa menetyksistä Toivottavasti tyhjentyminen sujuu ongelmitta ja pääsette pian uuteen yritykseen. Olen lukenut joskus jostain, että heti keskenmenon jälkeen on hyvin otolliset olot tulla uudestaan raskaaksi. Tiedä sitten, miten paikkaansa pitävä väite ja perustuuko mihinkään.
Täällä ei myöskään olla plussa-laineilla, vaan taputellaan kuukautisia pakettiin. Niitä edelsi taas muutaman päivän tiputtelu eli käytännössä pyyhintävuoto, joka ei juuri ollenkaan jättänyt merkkejä suojiin. On niin ärsyttävää, kun joka kerta ensin pettyy siitä verestä ja sitten, kun se jää vähäiseksi, alkaa kuitenkin (vaikka tietää tän kaavan) elätellä toiveita, josko se sittenkin olisi myöhäisempi kiinnittymisvuoto tai valemenkat ja olisikin raskaana, pettyäkseen uudestaan, kun kunnon vuoto lopulta alkaa. Nyt alkaisi olla puoli vuotta yritystä takana ja voisin olla yhteydessä terveydenhuoltoon lapsettomuusasioissa. Ehkä katsotaan vielä seuraava kierto ja sitten.
Pettymysten käsittelystä vielä. Itsellä tulee kyllä ensin aina tirauteltua enemmän tai vähemmän riippuen siitä, kuinka varma on ollut tärpistä (eli ei kovin kummoisesti viime aikoina). Pari kiertoa sitten oli kyllä joku aallonpohja eikä kyynelistä tahtonut tulla loppua, vaan kokkasin ja itkin ja leivoin ja itkin koko illan. Yleensä tulee lisäksi sellainen olo, että haluaa tehdä jotain raskaudessa kiellettyä, kuten syödä lakritsijäätelöä, salmiakkia, tai salamia, juoda yrttiteetä tai pelata jalkapalloa varomattomasti. Tuo on varmaan sellainen hieman kämänen ajatusyritelmä, että onpa jotain hyvää siitäkin, etten ole raskaana. Tosi asiassa mikään noista (paitsi palloilu) ei ole itselle mitenkään tärkeä asia saati suurkulutustuote, jonka pois jättäminen pännisi erityisesti, mutta ehkä se silti vähän auttaa.
Toivottavasti tyhjentyminen sujuu ongelmitta ja pääsette pian uuteen yritykseen. Olen lukenut joskus jostain, että heti keskenmenon jälkeen on hyvin otolliset olot tulla uudestaan raskaaksi. Tiedä sitten, miten paikkaansa pitävä väite ja perustuuko mihinkään.Täällä ei myöskään olla plussa-laineilla, vaan taputellaan kuukautisia pakettiin. Niitä edelsi taas muutaman päivän tiputtelu eli käytännössä pyyhintävuoto, joka ei juuri ollenkaan jättänyt merkkejä suojiin. On niin ärsyttävää, kun joka kerta ensin pettyy siitä verestä ja sitten, kun se jää vähäiseksi, alkaa kuitenkin (vaikka tietää tän kaavan) elätellä toiveita, josko se sittenkin olisi myöhäisempi kiinnittymisvuoto tai valemenkat ja olisikin raskaana, pettyäkseen uudestaan, kun kunnon vuoto lopulta alkaa. Nyt alkaisi olla puoli vuotta yritystä takana ja voisin olla yhteydessä terveydenhuoltoon lapsettomuusasioissa. Ehkä katsotaan vielä seuraava kierto ja sitten.
Pettymysten käsittelystä vielä. Itsellä tulee kyllä ensin aina tirauteltua enemmän tai vähemmän riippuen siitä, kuinka varma on ollut tärpistä (eli ei kovin kummoisesti viime aikoina). Pari kiertoa sitten oli kyllä joku aallonpohja eikä kyynelistä tahtonut tulla loppua, vaan kokkasin ja itkin ja leivoin ja itkin koko illan. Yleensä tulee lisäksi sellainen olo, että haluaa tehdä jotain raskaudessa kiellettyä, kuten syödä lakritsijäätelöä, salmiakkia, tai salamia, juoda yrttiteetä tai pelata jalkapalloa varomattomasti. Tuo on varmaan sellainen hieman kämänen ajatusyritelmä, että onpa jotain hyvää siitäkin, etten ole raskaana. Tosi asiassa mikään noista (paitsi palloilu) ei ole itselle mitenkään tärkeä asia saati suurkulutustuote, jonka pois jättäminen pännisi erityisesti, mutta ehkä se silti vähän auttaa.
Syyskukka
Näppärä viestien naputtelija
Kiitos tsempeistä
Olin tosiaan tänään gynekologin tutkimuksessa liittyen tähän epäselvään raskauteen. Toinen puoli näytti ultraäänessä normaalilta, mutta toiselta puolelta tehtiin kaksi omituista havaintoa. Epäselväksi jäi, mitä ne ovat, mutta lääkäri piti kohdunulkoista raskautta ihan varteenotettavana vaihtoehtona.
Huomenna uusi hCG-mittaus, ja jatkostepit päätetään sen perusteella. Joko siis seurantaa tai sitten metotreksaattia.
Lääkärin mukaan näissä olosuhteissa on hyvä asia, että hCG oli eilen niin matala. Se voi viitata siihen, että mahdollinen kohdunulkoinen poistuu kehosta itsestään. Se on kuulemma harvinaisempaa, mutta sitäkin tapahtuu.
Olin tosiaan tänään gynekologin tutkimuksessa liittyen tähän epäselvään raskauteen. Toinen puoli näytti ultraäänessä normaalilta, mutta toiselta puolelta tehtiin kaksi omituista havaintoa. Epäselväksi jäi, mitä ne ovat, mutta lääkäri piti kohdunulkoista raskautta ihan varteenotettavana vaihtoehtona.
Huomenna uusi hCG-mittaus, ja jatkostepit päätetään sen perusteella. Joko siis seurantaa tai sitten metotreksaattia.
Lääkärin mukaan näissä olosuhteissa on hyvä asia, että hCG oli eilen niin matala. Se voi viitata siihen, että mahdollinen kohdunulkoinen poistuu kehosta itsestään. Se on kuulemma harvinaisempaa, mutta sitäkin tapahtuu.
@Syyskukka onpas ikävää, että jäi tutkimustulos epäselväksi ja lääkäriki oli arvailujen varassa. Toivottavasti hcg on laskusuunnassa
Mulla alko eilen iltapäivästä ihan kunnollinen vuoto ja epäilenki että iso hyytymä mikä eilen tuli, sisälsi meän pienen Jekun. Nyt yön aikana vuoto hiipunut olemattomiin. Sen hyytymän näkeminen eilen illalla oli ihan hirveää, samalla niin surullista mutta samalla myös vihaa ja raivoa aiheuttavaa. Surua siitä, että se olis voinu olla helmikuussa elävänä sylissä. Vihaa ja raivoa, koska ei jaksanut kasvaa ja kehittyä.
Tuosta vihan ja raivon tunteesta sain jotenki voimaa. Tuntuu nyt siltä, ettei tämä tyhjennysprosessi olekkaan enää niin raskas. Ajatus taas normaalista arjesta houkuttelee, olinpahan sitte raskaana tai en. Ajatus siitä, että pääsee taas yrittämään ja elämään sitä jännitysnäytelmää, on oikeastaan jopa hyväntuntuinen. En sitte tiiä oliko mulla alusta saakka tässä raskaudessa etäinen tunne siitä, ettei kaikki ollut hyvin, minkä vuoksi tuntuu nyt helpotukselta päästä pois siitä jatkuvasta ikävästä tunteesta.
Anteeksi tämmönen avautuminen, mutta en tiiä mihin muuallekkaan olisin voinu ajatuksiani purkaa
Mulla alko eilen iltapäivästä ihan kunnollinen vuoto ja epäilenki että iso hyytymä mikä eilen tuli, sisälsi meän pienen Jekun. Nyt yön aikana vuoto hiipunut olemattomiin. Sen hyytymän näkeminen eilen illalla oli ihan hirveää, samalla niin surullista mutta samalla myös vihaa ja raivoa aiheuttavaa. Surua siitä, että se olis voinu olla helmikuussa elävänä sylissä. Vihaa ja raivoa, koska ei jaksanut kasvaa ja kehittyä.
Tuosta vihan ja raivon tunteesta sain jotenki voimaa. Tuntuu nyt siltä, ettei tämä tyhjennysprosessi olekkaan enää niin raskas. Ajatus taas normaalista arjesta houkuttelee, olinpahan sitte raskaana tai en. Ajatus siitä, että pääsee taas yrittämään ja elämään sitä jännitysnäytelmää, on oikeastaan jopa hyväntuntuinen. En sitte tiiä oliko mulla alusta saakka tässä raskaudessa etäinen tunne siitä, ettei kaikki ollut hyvin, minkä vuoksi tuntuu nyt helpotukselta päästä pois siitä jatkuvasta ikävästä tunteesta.
Anteeksi tämmönen avautuminen, mutta en tiiä mihin muuallekkaan olisin voinu ajatuksiani purkaa
Necile
Satasella mukana keskusteluissa
Tsemppiä kaikille ikäviä uutisia saaneille. itsellä on takana kaksi spontaania ja kaksi kkm. Spontaanit olivat fyysisesti ja henkisesti paljon helpompia käsitellä, mutta noista keskeytyneistä on kyllä jäänyt traumaattisiakin muistoja. Kaikki tunteet on sallitu ja päivä kerrallaan eteenpäin.
Itse en tänään dpo 13 edes testannut. Melko varma, että menkat alkaa huomenna tai ylihuomenna. Sitten taas uuteen sadanteen tuhanteen yrityskertaan Kun aloitettiin yritys tammikuussa 2024 päätettiin, että rajana on mun 40-vuotis synttärit mitkä oli tänä vuonna. Jännästi takaraja on poistunut ja vielä pieni toivo elää. Meidän viimevuotinen kkm antoi ainakin toivoa, että voidaan raskaustua. Minulla on siis edellisestä liitosta kaksi jo isoa lasta (+2 Spontaania km ja 1 kkm)
itsellä on takana kaksi spontaania ja kaksi kkm. Spontaanit olivat fyysisesti ja henkisesti paljon helpompia käsitellä, mutta noista keskeytyneistä on kyllä jäänyt traumaattisiakin muistoja. Kaikki tunteet on sallitu ja päivä kerrallaan eteenpäin.Itse en tänään dpo 13 edes testannut. Melko varma, että menkat alkaa huomenna tai ylihuomenna. Sitten taas uuteen sadanteen tuhanteen yrityskertaan
Kun aloitettiin yritys tammikuussa 2024 päätettiin, että rajana on mun 40-vuotis synttärit mitkä oli tänä vuonna. Jännästi takaraja on poistunut ja vielä pieni toivo elää. Meidän viimevuotinen kkm antoi ainakin toivoa, että voidaan raskaustua. Minulla on siis edellisestä liitosta kaksi jo isoa lasta (+2 Spontaania km ja 1 kkm)@Tando hei vaan hei! Olipa hauska sattuma
@Syyskukka hyvä,että arvo on laskusuuntainen!
Aloin kattomaan kellon sovelluksesta omaa kiertoa (joka tosiaan on pillerien lopetuksen jälkeen ollut 28-44pv), että se ennustaa menkkoja vasta 2vk päähän.. Tänään kuitenkin kp20 ja mulla tuli tunnistettavia ovislimoja sillon vajaa vk sitten, kun on talleteltu, joten on jännä nähdä mihin tää menee
@Syyskukka hyvä,että arvo on laskusuuntainen!
Aloin kattomaan kellon sovelluksesta omaa kiertoa (joka tosiaan on pillerien lopetuksen jälkeen ollut 28-44pv), että se ennustaa menkkoja vasta 2vk päähän.. Tänään kuitenkin kp20 ja mulla tuli tunnistettavia ovislimoja sillon vajaa vk sitten, kun on talleteltu, joten on jännä nähdä mihin tää menee
Tuutikintytär
Jostain jotain jo tietävä
Tänään kp 18, dpo eeehkä 6-8 jos tuntemukset oli oikeat. Voi jummi jammi että nyt vasta onkin tuntemuksia. Eilen illalla alkoi tuntua ihan kuin olisi flunssa tulossa, ja nännit ovat superherkät ja arat. Ja alavatsaa "juinii" joissain asennoissa.
Meillä vasta yk 1 menossa, olisi kyllä aivan mahdottoman hyvä tuuri, jos olisi heti tärpännyt. Vai luoko aivot nyt vaan turhia signaaleja toiveikkaana. Piinaavaa! Toisaalta takaraivossa hiipii pieni ajatus, että jos tärppäsi, kävikö tämä vähän liian nopeasti ja helposti - olen henkisesti valmistautunut pitkään yrittämiseen iän, miehen tupakoinnin ja oman sairauden myötä. Ajatustyötä lapsesta ja perheellistymisestä on kyllä tehty jo pitkään, ja raskauslupaa kohden alettu tehdä toden teolla töitä viime vuoden lopulta, mutta aktiivista yrittämistä vasta tässä kierrossa. Mies olisi halunnut odottaa vielä syksyyn, kun selvästi ajatteli että raskaus alkaa sitten heti, mutta minä toppuuttelin ja kerroin että siinä voi kestää pitkiä aikoja enkä haluaisi "hukata" aikaa enempään odotteluun... Jos nyt kuitenkin on käynyt niin, että heti tärppäsi, toivottavasti hän ei säikähdä että elämänmuutos tuleekin liian pian.
No, yksi asia kerrallaan, sitä ei auta murehtia etukäteen.
En aio testata vielä, aikaisintaan viikon päästä (ellei nyt vaikka ala pahoinvointia ilmetä). Perin jännittävää.
Meillä vasta yk 1 menossa, olisi kyllä aivan mahdottoman hyvä tuuri, jos olisi heti tärpännyt. Vai luoko aivot nyt vaan turhia signaaleja toiveikkaana. Piinaavaa! Toisaalta takaraivossa hiipii pieni ajatus, että jos tärppäsi, kävikö tämä vähän liian nopeasti ja helposti - olen henkisesti valmistautunut pitkään yrittämiseen iän, miehen tupakoinnin ja oman sairauden myötä. Ajatustyötä lapsesta ja perheellistymisestä on kyllä tehty jo pitkään, ja raskauslupaa kohden alettu tehdä toden teolla töitä viime vuoden lopulta, mutta aktiivista yrittämistä vasta tässä kierrossa. Mies olisi halunnut odottaa vielä syksyyn, kun selvästi ajatteli että raskaus alkaa sitten heti, mutta minä toppuuttelin ja kerroin että siinä voi kestää pitkiä aikoja enkä haluaisi "hukata" aikaa enempään odotteluun... Jos nyt kuitenkin on käynyt niin, että heti tärppäsi, toivottavasti hän ei säikähdä että elämänmuutos tuleekin liian pian.
No, yksi asia kerrallaan, sitä ei auta murehtia etukäteen.En aio testata vielä, aikaisintaan viikon päästä (ellei nyt vaikka ala pahoinvointia ilmetä). Perin jännittävää.