Kiitos kaikille tsempeistä
Oon ihan pää pyörällä kaikesta. Miten te muut käsittele yrittämiseen liittyvää surua ja pettymystä? Ihan konkreettisella tasolla; mitä te teette näiden tunteiden käsittelemiseksi?
Itselle tulee aina kuukautisten alkaessa tai muun yrittämiseen liittyvän pettymyksen kohdalla sellainen olo, että haluan syödä, juoda tai shoppailla. Tai paeta jonnekin kauas. Yleensä nämä jäävät vain tunteeksi tai toteutan niitä vain maltillisesti. Joka tapauksessa nämä eivät ole kovinkaan järkeviä asioita, joten pitäisi varmaan keksiä jotain muuta niiden tilalle.