Raskaaksi 2026

[Suskikitten]

Jäin miettii tuota @Kali n mainintaa että turhaan laittanut lugesteroneja. Itse oon jäänyt vähän siihen käsitykseen että kun aloittaa progesteroni tuen, niin sitä kannattaa jatkaa useampi kierto peräkkäin ennen kuin se todellinen hyöty pääsee puremaan. Vai oonko tyystin hämmentynyt?

Kun kuitenkin kuulostaa että progesteronille tyypilliset sivuoireet on vahvistuneet kierto kierrolta Kalilla, niin eikö tästä voi päätellä että lääke alkanut vaikuttaa vähitellen tehokkaammin. Eli ei oo turhaa ollut käyttää lugesteronia kun se ehkä vaikuttaa paremmin sit siinä kierrossa kun raskautuisi.

 

[Mäntymetsä]

Siis mun menkat ei oo alkanut vieläkään!! Tänään dpo 18/kp 35... Miten kemiallinen voikaan sekoittaa kiertoa näin pahasti. Kierto kuitenkin normaalisti aikalailla sen 28 päivää... Jututin chatgpt:tä tästä eilen illalla kans.. Kehotti tekemään vielä raskaustestin. Veikkasi myös, et voi olla, et vaikka ovistestit näytti plussaa, ni todellisuudessa ovista ei ehkä ois kuitenkaan ollut... Ahdistavaa vaan odotella.. Työterveys ei ehkä edes auta tällaisessa, normi terveyskeskuskseen tuskin saa mitään akuuttiaikoja tämän takia.. Menee taas aikaa vaan hukkaan ihan turhaan. Oikeesti meillä pitäisi jo kolmen kuukauden päästä olla meidän heinäkuinen. En jaksa enää odottaa.

Mulla on tosiaan jäänyt paljonkin täällä foorumilla välistä. Oliko sulla se marraskuinen raskaus siis tässä kemiallinen? Ja sen jälkeen ei oo tullut menkkoja olleskaan vaan tikutit oviksen? Ja nyt kierto noin pitkällä. Ootko tehnyt vielä raskaustestiä / milloin viimeisin?
Toi on kyllä raastavaa, kun menetetyn laskettu aika lähestyy. Toivon todella sulle @Round2❤️ ja @Kali että teillä olisi raskaus alkanut ennen heinäkuuta, jos se helpottais yhtään heinäkuun yli pääsemistä

 

[Mäntymetsä]

@Round2❤️ näinkin sun postauksen raskaustestistä, tsemppiä ja onnea matkaan!!

 

[Kali]

Jäin miettii tuota @Kali n mainintaa että turhaan laittanut lugesteroneja. Itse oon jäänyt vähän siihen käsitykseen että kun aloittaa progesteroni tuen, niin sitä kannattaa jatkaa useampi kierto peräkkäin ennen kuin se todellinen hyöty pääsee puremaan. Vai oonko tyystin hämmentynyt?

Kun kuitenkin kuulostaa että progesteronille tyypilliset sivuoireet on vahvistuneet kierto kierrolta Kalilla, niin eikö tästä voi päätellä että lääke alkanut vaikuttaa vähitellen tehokkaammin. Eli ei oo turhaa ollut käyttää lugesteronia kun se ehkä vaikuttaa paremmin sit siinä kierrossa kun raskautuisi.

Lähinnä turhalta tuntuu kun kolmas kierto niiden kanssa ja mennyt niin kauan ilman uutta raskautta (paitsi se mahdollinen kemiallinen pari kuukautta sitten) viimeisen keskenmenon jälkeen. Tämä kierto jos laskee sen tyhjennyskierron niin kuudes kierto sen jälkeen. Niin jotenkin tuntuu ettei tämä enään onnistu, kun raskaaksi tuleminenkin näin helvetin vaikeaa. Vertaan vaan viime vuoteen jolloin 5 raskautta sentään alkoi. Toki mieluummin toivon ettei olisi yhtään alkanut ja vaan muuten vaan kestäisi tämä yrittäminen kuin että vaan monta keskenmennyttä.

Kaipa se on totta että pidemmän päälle enemmän auttaa kun käyttää lugesteroneja monta kiertoa, mutta kun en tiedä kerkeääkö ne edes auttamaan kun en tiedä kauan yritys edes jatkuu enään.

 

[Tähtiin tuijottelija]

Kemikaalipohdinnat on kyllä mielenkiintoisia, ja mun sydäntä lämmittää aina kun naiset huomioidaan myös lääketieteellisessä tutkimuksessa -on jo korkea aikakin. Vaikka kehysriihessä kyyti oli kylmää, oli siellä myös tämä kirjaus

• Hallitus varaa rahoituksen endometrioosin Käypä hoito –suosituksen laatimiseen (90 000 euroa)

..mikä oli ehkä ainoa asia, joka tuntui positiiviselta. Mutta niin ne kemikaalit; jos ongelmat aiheutuu jo munasolujen muodostuessa eli raskausaikana, niin allekirjoittanut on kyllä k*sessa koska äitini on työnsä puolesta altistunut vaikka ja mille. Mua itseäni mietityttää myös Tsernobylin vaikutus, olin sen tapahtuessa vauva, mikä on ehkä parempi vaihtoehto kuin se, että olisin ollut vielä kohdussa, mutta silti on jännä nähdä, mitä pitkäaikaistutkimuksissa selviää vuosikerroista 86 ja 87. Jotainhan jo tulikin opintomenestykseen liittyen, mutta taisi olla vielä vähän kiistanalaista.

ON: Lh-huippu oli jotenkin ylläriterävä verrattuna aiempiin, mutta bongasin sen eilen. En itse ole edelleenkään kartalla seafoodeistani, mutta näköjään puoliso on "miten voi olla näin liukasta"-kommenteista päätellen. En ole aikaisemmin oikeastaan tuntenut selkeitä oviskipuja, mutta nyt just juilii kyllä niin toispuoleisesti ja sopivasti, että hankala selittää muuksi. En ole jaksanut mittailla nyt lämpöjä eikä siihen ole oikein tulevana viikonloppuna mahdollisuuttakaan, joten tämä kierto on ollut vähän Ellun kana -henkinen, asialliset hommat on kuitenkin hoidettu.

 

[Mäntymetsä]

@Rouva W älä turhaa syyllistä itteä. Nuille asioille sie et varmaankaan ole voinu siinä tilanteessa mitään. Mulla taustalla myös ylikuormittuneisuutta ja esivaiheen burnout, joka sekotti kierron pahimmillaan kestämään useita kuukausia. Nyt sittemmin vuosia myöhemmin onneksi tasaantunut, mutta huomaan, että stressi vaikuttaa kierron pituuteen molemmin päin eli joko lyhentää tai pidentää sitä. Pelkäsin myös pitkään, että olen sabotoinu oman hedelmällisyyden vaikka ja millä, mutta sittemmin tullut siihen tulokseen, ettei minun kuormittuneisuus ollut vielä sellainen, joka olis vaikuttanut siihen juurikin sen takia ku ei ollut kovin pitkäkestoinen vaihe kuitenkaan se. Mutta ymmärrän huolen

Oma napaa tähän väliin. Nyt eletään kp 37 ja oletettavasti dpo 9-11. En halua tietää lopputulosta. Minusta tällä hetkellä tuntuu jopa, että menkat ei olis niin ahistava ajatus ku plussa testissä. En tiiä mistä tämmönen ajatus on nyt viime päivinä juolahtanu mieleen, mutta jotenki menkat ei vaan stressais niin paljon. Mulla on viime viikon loppupuolelta ollu alamasussa outo olo ja välillä nopeissa liikkeissä iskee kramppi alamasuun tai nivuseen. Myöski alaselkä vähän väliä juilii ja huonoa oloa on aaltoilevana. Mietin jo lauantai-iltana että iskikö joku oksutauti, mutta ei ku kerran nosti sapen suuhun silloin.

Ehkä ajatus raskautumisesta itessään jännittääki minua sisimmissään tosi paljon. Se miten muut ympärillä reagoi siihen ku en ole ehkä ensimmäinen josta kaveripiireissä oletettais, että sais lapsen ensimmäisenä. Toisaalta harmittaahan se, jos ne menkat tässä vielä alkaa ku sitte kuitenki on toivonu raskautumista. Menkoissa ahistaa ehkä eniten se, että tulee se kauhea itseinho ja toivottomuus itteänsä ja omaa kehoa kohtaan.

Ja vaikka tiiän, että näillä dpo päivillä osa saa testeihin jo tuloksia, niin mie en halua sitä vielä. En halua jotenki pettyä tai alkaa jännittämään että käykö hyvin vai huonosti. Ajatukset ylipäänsä on tosi sekasin tästä aiheesta tällä hetkellä, niin en halua sekottaa niitä vielä lisää. Katsotaanpa sitten viikonlopun jälkeen testiä jos ei menkkoja kuulu ennen sitä.

Kiitos ja anteeksi omanapailu tästä aiheesta ku tiiän, että monelle on päivänselvää, että positiivinen raskaustesti on ilon ja onnen aihe eikä aiheuta välttämättä niin mittavaa jännitystä (muuten ku sen etenemisen suhteen)

Kaikki tunteiden vuoristorata on kyllä ihan normaalia, kun lapsihaaveet kolkuttelee ovella
Mä olin aikanaan kaveripiireissäni eka, joka lapsen sai. Ei oltu edes oltu kovinkaan pitkään mun miehen kanssa vielä yhdessä niin ei sitä kukaan sinänsä vielä osannut odottaa. Oltiin lähes vuosi oltu yhdessä, kun tulin raskaaksi. Sillon, kun se plussa tuli parin kierron yrityksen jälkeen niin oli sekavat tunteet, olin onnellinen (ehdin kuitenkin jo muutaman kuukauden haaveilla lapsesta) ja myöskin noi kaikki pyöri mielessä, että eka kavereista ja eka mun sisaruksista (nuorin sisarus) ja kaikille pitäs kertoakin Mut hyvin se meni ja nyt meillä on jo kolme ihanaa lasta ja ollaan miehen kanssa oltu yli 10v yhdessä.

 

[Lanaka]

Voi @Kali oon pahoillani negasta Voisko tässä kierrossa kuitenkin olla ollut kemiallinen/kiinnittymisyritys, kun testit kuitenkin haamuili ja se vaikuttaisi vielä lämpöihin? En voi edes kuvitella kuinka raskas teidän yrityspolku on ollut joten on helppo ymmärtää, että se vaikuttaa mielenterveyteen. Toivon sulle kaikkea hyvää ja toivon, että jaksaisit keskustella puolison kanssa yrityksentulevaisuudesta ja mahdollisista hoidoista.

@Round2❤️ meillä taas plussat samaa aikaa, toivottavasti lähtee viiva vahvistumaan

Kemikaaleista vielä, mä ite aloin enemmän kiinnittää huomiota niihin ekan raskauden aikana. Käytän aika paljon luonnonkosmetiikkaa ja aurinkorasvat oon vaihtanut pääasiassa fysikaalisiin ja uudempia suoja-aineita sisältäviin kemiallisiin. Kasvoissa en fysikaalisia voi kauheasti käyttää, kun aina tuntuu tulevan näppylöitä. Myös lasten kanssa on aurinkovoiteita ja kemikaalien käyttöä mietitty. Teflonpannua kyllä käytetään paljon ja jonkun verran myös muovisia (säilytys-)astioita, vaikka osa vaihdettu myös lasisiin. Itse yritän vähän miettiä, mutta en enää ota niin stressiä tästä asiasta.

Stressistä kanssa sananen. Mulla on ollut ihan superkuormittava alkuvuosi ja se aiheuttanut myös fyysistä oireilua. Mietin, vaikuttaako se raskautumiseen ja onko edes mahdollista tulla raskaaksi ennen kuin saan kehon hälytystilan laskemaan. Niin vaan nyt sain jo toisen plussan peräkkäin. Eli itseään ei kannata ruoskia liikaa, eikä varsinkaan menneistä, silloin on tehnyt varmasti parhaansa, mihin sillä hetkellä on kyennyt.

Tästä hyvänä aasinsiltana, onko jollain kokemusta mielialalääkkeistä raskausaikana tai yritysaikana? Mulla on pitkä historia masennuksen kanssa ja nyt alkuvuodesta tilanne heikkeni sen verran, että jouduin palaamaan lääkitykselle. Lääkärin mukaan lääkkeen ei pitäisi aiheuttaa haittoja alkuraskaudessa, mutta tietenkin tutkimustietoa on vähän. Asia mua kuitenkin stressaa nyt jonkun verran ja toisaalta en haluaisi lääkitystä jatkaa, mutta toisaalta pelottaa sitä myös lopettaa. Tietenkin lääkärin kanssa keskustelen asiasta, jos raskaus jatkuu. Kaipaisin kuitenkin vertaistukea ja ajatuksia tai kokemuksia. Ja mietin myös, että onko mulla oikeutta yrittää/toivoa vauvaa tällaisena hetkenä. Toki yritys aloitettiin ennen alkuvuoden "kriisiä" ja sitä ei nyt vaan osannut lopettaa. Ja raskausaika on tietenkin pitkä, jos tässä hyvin käy ja mulla raskaudet ovat onneksi vaikuttaneet positiivisesti mielialaan.

Ja loppuun vielä aamun testi oli ainakin omaan silmään aavistuksen vahvistunut.

 

[Suskikitten]

@Lanaka tiedän että kysyit nimenomaan henkilöitä, joilla kokemusta mieliala lääkityksestä ja raskaudesta, mihin en osaa vastata. Ajattelin kuitenkin jakaa omaa näkemystäni.

Itse joskus uin tosi syvissä vesissä henkisesti, mutta en hakenut apua. Samoin kun edellisen raskauden aikana tapahtui asioita, jotka hetkellisesti tuuppasi mut takaisin erittäin syvään päähän.

Kyllä kaikki voivat lasta haluta ja toivoa. Tässä maailmassa ei oo olemassa täydellistä varmuutta, joka lupaisi että "täydellisen" mielenterveyden omaava henkilö ei yhtäkkiä romahtaisi henkisesti, samoin kuin ei voida ennalta tietää että jatkaako mielenterveytensä kanssa painiva syöksyään vai helpottaako se joskus. Henkilö, joka on tietoinen omasta mielenterveydestään, saa siihen apua ja jolla on tukiverkkoa, on mielestäni hyvässä asemassa raskautta ajatellen. Tärkein on nyt yrittää parhaansa sillä tiedolla mitä on käytettävissä. Yritä tehdä sellaisia valintoja, jotka tukevat sun jaksamista ja ei välttämättä kannata lopettaa lääkitystä, jos sen lopetus epäilyttää. Loppupeleissä tosi monen asian suhteen ei vain ole olemassa tutkittua tietoa raskautta ajatellen ja kaikkea ei voi välttää.

 

[Kali]

@Lanaka Mä en lähinnä halua edes ajatella että olisi taas joku kemiallinen ollut, se lähinnä alkaa vituttamaan enemmän jos sitä rupean miettimään. Muutenkin aivan helvetinmoinen vitutus päällä nyt.

Mutta mulle kun viimeksi eli pisimpään olin raskaana sanottiin että yksi mun mieliala lääke saattaa lisätä raskausdiabeteksen riskiä, mutta voin kyllä käyttää sitä kun hyödyt isommat kuin riskit. Kun aika lääkekohtaista on mitä voi ja mitä ei voi ottaa. Sitten taas toista mun ahdistukseen olevaa lääkettä ei saisi ottaa raskaana ollenkaan.

Meinasin kierron lopun "kunniaksi" hakea alkoholia, koska mitä vittua silläkään on nyt väliä.. Oli taas tullut näemmä minttusuklaa kermalikööri alkoihin. Ja oon sitä joulukuusta asti halunnut, mutta ollut loppu.

 

[Lanaka]

@Suskikitten kaikkia ajatuksia kaipasin, joten kiitos niistä ja eihän sitä tosiaan ikinä tiedä, mitä tulee vastaan ja milloin elämässä. Mutta tätä täytyy miettiä ja tosiaan terveydenhuollossakin keskustella vielä. Toisaalta tuntuu tyhmältä miettiä jotain hajuvesien ja hiuslakkojen kemikaaleja, jos samalla vetelee lääkeaineita. Mutta eihän mikään oikeasti ole niin yksinkertaista

@Kali kiitos sullekin kokemuksista. Ja ihan ymmärrettävää, jos et halua asiaa enempää miettiä. Ja ehkä se on sitten minttusuklaakermaliköörin paikka, jos se on noin pitkään ollut jo mielessä toivottavasti vuoto edes alkaisi sitten nopeasti

 

[Round2❤️]

@Kevätlilja Kiitos hyvä kuulla, että siellä on kuitenkin tällä hetkellä rauhallinen mieliala, vaikkei vauvaa enää tulisi.

@Toiveikkaana @Meliora @Mäntymetsä Kiitos myös teille.

@Syssymyssy Kunpa siellä testiin piirtyisi plussa huomenissa.

Ei oo kyllä oikeesti kovinkaan luottavainen olo täällä... Onhan tää todella kummallinen tää plussan saamisen ajankohta yms... Oon oikeesti vaan enemmän sekaisin kokoajan... Noh, aamupissasta tehty testi oli toki tummempi kuin eilisen päiväpissan, mut edetään nyt hitaasti päivä kerrallaan ja katsotaan, et onko vaan toinen kemiallinen suoraan tähän edellisen perään, vai voisko tästä muka kehkeytyä jotain. Ei oo kyllä yhtään semmonen onnellinen olo, ku väitän, et ei tästä mitään tuu.. Huoh. En jotenkin vaan pysty uskomaan tähän ollenkaan. Ei oo mitään raskausoireitakaan.... Mieli hajoaa....

@Tähtiin tuijottelija Jeeee, hyvän kuuloinen ovis siellä. Toivottavasti tärppi käy.

@Lanaka Kiitos samoin sinne viivan vahvistumista.

@Kali Kyl nää kemialliset on ihan perseestä... Kunpa tällaisia ei edes olis olemassa.... Paljon hei sulla olikaan ikää? Sori en muista.

 

[Mamiii]

Onnea @Round2❤️ ja @Lanaka ja muut plussanneet. Toivottavasti on pysyvää.

Herkuista ja herkuttelusta sen verran, että eilen söin kaksi hillomunkkia peräkanaa kun ei yksi riittänyt Ja kermaista teetä niiden kanssa.

Taitaa vappu alkaa viikon ajoissa ja omatkin munkit kasvaa muutenkin ja turpoan sit kuin pullataikina

Ihan ravitseva aamupala ja lounas oli syöty, mutta silti töiden jälkeen aivan huutava munkinhimo ja nälkä Tuntuu että välillä on pakko syödä juuri sitä mitä haluaa, ellei se menee överiksi. Sit ei auta muu kuin totaalilopetus.. Esim. limpparit ja suklaa.

Aina olen tykännyt makeasta ja herkkujen liiallinenkaan syöminen ei ole vaikuttanut painoon. Bmi ollut 22, mutta terveellistä se ei ole jos korvaa aterioita herkuilla. Vaikka energiansaanti pysyisi normaalina. Sit herkkupäivä on tarkoittanut joskus aiemmin sitä, että sinä päivänä syödään vain ja ainoastaan herkkuja.

Välillä nyt taas ei tee makeaa yhtään mieli. Varmaan nyt valtava energiantarve, hormonit, anemia ja väsymys tekee tässä kohtaa hillitsemättömän makeanhimon.

Muoks.. tän piti olla hauska viesti

 

[Adela]

Onnea plussista @Lanaka ja @Round2❤️ Paljon tarrasukkia matkaan

Vähän sivuten kemikaalikeskustelua ja mielenterveyttä, mä yritän olla ajattelematta sellaisia ongelmia joita en voi ratkaista, koska ne vaan syöksee mut sellaseen epätoivon suohon josta ei ole pois pääsyä. Teen sen minkä voin ja loput lähetän Jumalalle hoidettaviksi. Verrattuna terapiaan ja lääkkeisiin joita kokeilin parikymppisenä, tää toimii huomattavasti tehokkaammin.

Omanapaa: tänään kp17, normaalisti olis kohta ovis, mutta nyt on vaan sirkkojen siritystä. Perjantai-iltana vielä oli talletteluja, ennen ku tulin kipeeks ja ovis saatto olla maanantaina, tai ainakin sillon loppu kaikki oireet, joten mun aivot nyt sinnikkäästi puskee toivoa että on voinu tärpätä, ei pidä luovuttaa vielä. Toista osaa aivoista vituttaa, kun nyt on avattu noi Laskettu aika 2027 -ketjut, et enpä varmaan niihinkään pääse keskustelemaan ikinä. Ja vielä kolmas osa on pikkuhiljaa alkanut tehdä luopumistyötä jos ja kun vauvaa ei tule, niin on vaan jatkettava eteenpäin.

 

[Kali]

@Round2❤️ Mä oon 33, täytin juuri helmikuun puolessa välissä. Ja tämä alkava kierto viimeinen mahdollisuus ennen 34 vuotta saada esikoinen, jota tuskin tulee tapahtumaan muutenkaan.

Miettinyt pitäisikö pyytää täällä tunnusten poistoa, kun tuskin tästä mitään tulee ja entistä vieraammalta tuntuu kaikki raskausaiheiset jutut saati sitten lapsiaiheiset. Jotenkin alkaa tuntumaan etten kuulu tänne, ja valehtelen vaan itselleni kun oon toivonut muuta.

 

[Vaaveilija]

Voi @Kali oon pahoillani negasta Voisko tässä kierrossa kuitenkin olla ollut kemiallinen/kiinnittymisyritys, kun testit kuitenkin haamuili ja se vaikuttaisi vielä lämpöihin? En voi edes kuvitella kuinka raskas teidän yrityspolku on ollut joten on helppo ymmärtää, että se vaikuttaa mielenterveyteen. Toivon sulle kaikkea hyvää ja toivon, että jaksaisit keskustella puolison kanssa yrityksentulevaisuudesta ja mahdollisista hoidoista.

@Round2❤️ meillä taas plussat samaa aikaa, toivottavasti lähtee viiva vahvistumaan

Kemikaaleista vielä, mä ite aloin enemmän kiinnittää huomiota niihin ekan raskauden aikana. Käytän aika paljon luonnonkosmetiikkaa ja aurinkorasvat oon vaihtanut pääasiassa fysikaalisiin ja uudempia suoja-aineita sisältäviin kemiallisiin. Kasvoissa en fysikaalisia voi kauheasti käyttää, kun aina tuntuu tulevan näppylöitä. Myös lasten kanssa on aurinkovoiteita ja kemikaalien käyttöä mietitty. Teflonpannua kyllä käytetään paljon ja jonkun verran myös muovisia (säilytys-)astioita, vaikka osa vaihdettu myös lasisiin. Itse yritän vähän miettiä, mutta en enää ota niin stressiä tästä asiasta.

Stressistä kanssa sananen. Mulla on ollut ihan superkuormittava alkuvuosi ja se aiheuttanut myös fyysistä oireilua. Mietin, vaikuttaako se raskautumiseen ja onko edes mahdollista tulla raskaaksi ennen kuin saan kehon hälytystilan laskemaan. Niin vaan nyt sain jo toisen plussan peräkkäin. Eli itseään ei kannata ruoskia liikaa, eikä varsinkaan menneistä, silloin on tehnyt varmasti parhaansa, mihin sillä hetkellä on kyennyt.

Tästä hyvänä aasinsiltana, onko jollain kokemusta mielialalääkkeistä raskausaikana tai yritysaikana? Mulla on pitkä historia masennuksen kanssa ja nyt alkuvuodesta tilanne heikkeni sen verran, että jouduin palaamaan lääkitykselle. Lääkärin mukaan lääkkeen ei pitäisi aiheuttaa haittoja alkuraskaudessa, mutta tietenkin tutkimustietoa on vähän. Asia mua kuitenkin stressaa nyt jonkun verran ja toisaalta en haluaisi lääkitystä jatkaa, mutta toisaalta pelottaa sitä myös lopettaa. Tietenkin lääkärin kanssa keskustelen asiasta, jos raskaus jatkuu. Kaipaisin kuitenkin vertaistukea ja ajatuksia tai kokemuksia. Ja mietin myös, että onko mulla oikeutta yrittää/toivoa vauvaa tällaisena hetkenä. Toki yritys aloitettiin ennen alkuvuoden "kriisiä" ja sitä ei nyt vaan osannut lopettaa. Ja raskausaika on tietenkin pitkä, jos tässä hyvin käy ja mulla raskaudet ovat onneksi vaikuttaneet positiivisesti mielialaan.

Ja loppuun vielä aamun testi oli ainakin omaan silmään aavistuksen vahvistunut.

Mä en todellakaan haluais kirjoittaa tätä tänne, enkä tiedä pitäisikö, mutta kaipa mä nyt sitten kuitenkin kirjoitan...

Joitakin vuosia sitten tiesin erään äidin, joka käytti raskausaikana mielialalääkkeitä, ja lääkärit olivat vakuuttaneet ettei niissä pitäisi olla (?) mitään ongelmaa. Jo ultrissa kuitenkin huomattiin, että vauvalla oli mittavia kehityshäiriöitä raajoissa (ja olikohan suolistosta osa ulkona ja / tai suulakihalkio). Vauvan syntymään oltiin kuitenkin ultrien johdosta osattu varautua, ja hänen synnytys käynnistettiin etuajassa suunnitellusti, jonka jälkeen alkoi mittavat leikkausoperaatiot niiltä osin kuin pystyttiin parantamaan tilannetta. Vauva siis kyllä muutoin selvisi, mutta se mitä voitiin tehdä oli tietty rajallista. Lääkärit vakuuttelivat äidille vielä vauvan syntymän jälkeen, ettei lääkkeet olisi olleet tämän taustalla, mutta tiedä sitten...

Mulla ei ole kokemusta noista lääkkeistä, enkä muista mitä lääkkeitä tuo äiti söi, mutta tämä tuli nyt tästä mieleen. Pahoittelut, että kerroin, sillä en haluaisi aiheuttaa turhaa huolta, jos siihen ei ole syytä.

 

[Kyfi1441260]

Voi @Kali oon pahoillani negasta Voisko tässä kierrossa kuitenkin olla ollut kemiallinen/kiinnittymisyritys, kun testit kuitenkin haamuili ja se vaikuttaisi vielä lämpöihin? En voi edes kuvitella kuinka raskas teidän yrityspolku on ollut joten on helppo ymmärtää, että se vaikuttaa mielenterveyteen. Toivon sulle kaikkea hyvää ja toivon, että jaksaisit keskustella puolison kanssa yrityksentulevaisuudesta ja mahdollisista hoidoista.

@Round2❤️ meillä taas plussat samaa aikaa, toivottavasti lähtee viiva vahvistumaan

Kemikaaleista vielä, mä ite aloin enemmän kiinnittää huomiota niihin ekan raskauden aikana. Käytän aika paljon luonnonkosmetiikkaa ja aurinkorasvat oon vaihtanut pääasiassa fysikaalisiin ja uudempia suoja-aineita sisältäviin kemiallisiin. Kasvoissa en fysikaalisia voi kauheasti käyttää, kun aina tuntuu tulevan näppylöitä. Myös lasten kanssa on aurinkovoiteita ja kemikaalien käyttöä mietitty. Teflonpannua kyllä käytetään paljon ja jonkun verran myös muovisia (säilytys-)astioita, vaikka osa vaihdettu myös lasisiin. Itse yritän vähän miettiä, mutta en enää ota niin stressiä tästä asiasta.

Stressistä kanssa sananen. Mulla on ollut ihan superkuormittava alkuvuosi ja se aiheuttanut myös fyysistä oireilua. Mietin, vaikuttaako se raskautumiseen ja onko edes mahdollista tulla raskaaksi ennen kuin saan kehon hälytystilan laskemaan. Niin vaan nyt sain jo toisen plussan peräkkäin. Eli itseään ei kannata ruoskia liikaa, eikä varsinkaan menneistä, silloin on tehnyt varmasti parhaansa, mihin sillä hetkellä on kyennyt.

Tästä hyvänä aasinsiltana, onko jollain kokemusta mielialalääkkeistä raskausaikana tai yritysaikana? Mulla on pitkä historia masennuksen kanssa ja nyt alkuvuodesta tilanne heikkeni sen verran, että jouduin palaamaan lääkitykselle. Lääkärin mukaan lääkkeen ei pitäisi aiheuttaa haittoja alkuraskaudessa, mutta tietenkin tutkimustietoa on vähän. Asia mua kuitenkin stressaa nyt jonkun verran ja toisaalta en haluaisi lääkitystä jatkaa, mutta toisaalta pelottaa sitä myös lopettaa. Tietenkin lääkärin kanssa keskustelen asiasta, jos raskaus jatkuu. Kaipaisin kuitenkin vertaistukea ja ajatuksia tai kokemuksia. Ja mietin myös, että onko mulla oikeutta yrittää/toivoa vauvaa tällaisena hetkenä. Toki yritys aloitettiin ennen alkuvuoden "kriisiä" ja sitä ei nyt vaan osannut lopettaa. Ja raskausaika on tietenkin pitkä, jos tässä hyvin käy ja mulla raskaudet ovat onneksi vaikuttaneet positiivisesti mielialaan.

Ja loppuun vielä aamun testi oli ainakin omaan silmään aavistuksen vahvistunut.

Ssri lääkkeitä olen itse syönyt läpi lähes kaikkien raskauksien. Yhden kohdalla kätilö sanoi, että nää pitää sitten lopettaa ennen synnytystä hyvissä ajoin. En lopettanut, lekuri oli kanssani samaa mieltä. Sitten seurasivat vauvaa vaan vähän "tarkemmin", kun hää syntyi.

Muoks: tällä lääkkeen käytöllä myös ehkäisty minulla synnytyksen jälkeistä masennusta,josta myös kärsitty ennen lääkitystä 15 vuotta sitten. Eli mulla itselläni ei tullut mieleenkään lopettaa lääkitystä, ja tämä on lekurin kanssa juteltu silloin.
Mutta.. Noista kannattaa jutella neuvolassa/oman lääkärin kanssa.
Kai se parempi aina olisi ilman, mutta kohdallani en lähtenyt kokeilemaan.

 

[nurkkis]

Mä en todellakaan haluais kirjoittaa tätä tänne, enkä tiedä pitäisikö, mutta kaipa mä nyt sitten kuitenkin kirjoitan...

Joitakin vuosia sitten tiesin erään äidin, joka käytti raskausaikana mielialalääkkeitä, ja lääkärit olivat vakuuttaneet ettei niissä pitäisi olla (?) mitään ongelmaa. Jo ultrissa kuitenkin huomattiin, että vauvalla oli mittavia kehityshäiriöitä raajoissa (ja olikohan suolistosta osa ulkona ja / tai suulakihalkio). Vauvan syntymään oltiin kuitenkin ultrien johdosta osattu varautua, ja hänen synnytys käynnistettiin etuajassa suunnitellusti, jonka jälkeen alkoi mittavat leikkausoperaatiot niiltä osin kuin pystyttiin parantamaan tilannetta. Vauva siis kyllä muutoin selvisi, mutta se mitä voitiin tehdä oli tietty rajallista. Lääkärit vakuuttelivat äidille vielä vauvan syntymän jälkeen, ettei lääkkeet olisi olleet tämän taustalla, mutta tiedä sitten...

Mulla ei ole kokemusta noista lääkkeistä, enkä muista mitä lääkkeitä tuo äiti söi, mutta tämä tuli nyt tästä mieleen. Pahoittelut, että kerroin, sillä en haluaisi aiheuttaa turhaa huolta, jos siihen ei ole syytä.

Halusin kirjoittaa ekan viestini tähän ketjuun ja liittyä odottavaan joukkoon, mutta mun on nyt ihan pakko vastata ekana sulle.

Mielestäni on tosi vastuutonta tulla raskaaksi haluavien ketjuun vihjailemaan sillä että "jokin" mielialalääke ehkä aiheutti vakavia kehityshäiriöitä vauvalle. "Mielialalääkkeet" ovat todella laaja kirjo erilaisia lääkkeitä, joiden vaikuttava aine/vaikutustapa/syy miksi niitä otetaan ovat todella erilaisia. Tänne kirjoittaa kuitenkin ihmisiä jotka ovat herkässä tilassa muutenkin, joten on todella törkeää vihjailla että ehkä mielialalääkkeet eivät tuota vauvan tilaa aiheuttaneet mutta kukapa tietää. Miksi halusit kirjoittaa tämän viestin tänne?

Näitä lääkkeitä ei syödä huvin vuoksi, kaikille lopettaminen ei ole vaihtoehto. Joillekin mielialalääkkeissä on kyse elämästä.

Toivottavasti kukaan ei jätä lääkkeitä pois kirjoittamasi vuoksi. HUS:n teratologinen tietopalvelu vastaa nopeasti (ei tarvitse asua HUS-alueella) ja heillä on ajankohtaisin tieto, myös erilaisten lääkkeiden yhteysvaikutuksista. Olen käyttänyt heidän palveluitaan, ja puhelimeen vastannut lääkäri oli aivan ihana ja ammattitaitoinen. Suosittelen heitä kaikille jotka epäröivät lääkitystensä kanssa.

Muistakaa myös että osaa lääkkeistä ei kannata lopettaa seinään, keskustelkaa lääkärienne kanssa asiasta ensin.

 

[Sinertävää]

Voi @Kali oon pahoillani negasta Voisko tässä kierrossa kuitenkin olla ollut kemiallinen/kiinnittymisyritys, kun testit kuitenkin haamuili ja se vaikuttaisi vielä lämpöihin? En voi edes kuvitella kuinka raskas teidän yrityspolku on ollut joten on helppo ymmärtää, että se vaikuttaa mielenterveyteen. Toivon sulle kaikkea hyvää ja toivon, että jaksaisit keskustella puolison kanssa yrityksentulevaisuudesta ja mahdollisista hoidoista.

@Round2❤️ meillä taas plussat samaa aikaa, toivottavasti lähtee viiva vahvistumaan

Kemikaaleista vielä, mä ite aloin enemmän kiinnittää huomiota niihin ekan raskauden aikana. Käytän aika paljon luonnonkosmetiikkaa ja aurinkorasvat oon vaihtanut pääasiassa fysikaalisiin ja uudempia suoja-aineita sisältäviin kemiallisiin. Kasvoissa en fysikaalisia voi kauheasti käyttää, kun aina tuntuu tulevan näppylöitä. Myös lasten kanssa on aurinkovoiteita ja kemikaalien käyttöä mietitty. Teflonpannua kyllä käytetään paljon ja jonkun verran myös muovisia (säilytys-)astioita, vaikka osa vaihdettu myös lasisiin. Itse yritän vähän miettiä, mutta en enää ota niin stressiä tästä asiasta.

Stressistä kanssa sananen. Mulla on ollut ihan superkuormittava alkuvuosi ja se aiheuttanut myös fyysistä oireilua. Mietin, vaikuttaako se raskautumiseen ja onko edes mahdollista tulla raskaaksi ennen kuin saan kehon hälytystilan laskemaan. Niin vaan nyt sain jo toisen plussan peräkkäin. Eli itseään ei kannata ruoskia liikaa, eikä varsinkaan menneistä, silloin on tehnyt varmasti parhaansa, mihin sillä hetkellä on kyennyt.

Tästä hyvänä aasinsiltana, onko jollain kokemusta mielialalääkkeistä raskausaikana tai yritysaikana? Mulla on pitkä historia masennuksen kanssa ja nyt alkuvuodesta tilanne heikkeni sen verran, että jouduin palaamaan lääkitykselle. Lääkärin mukaan lääkkeen ei pitäisi aiheuttaa haittoja alkuraskaudessa, mutta tietenkin tutkimustietoa on vähän. Asia mua kuitenkin stressaa nyt jonkun verran ja toisaalta en haluaisi lääkitystä jatkaa, mutta toisaalta pelottaa sitä myös lopettaa. Tietenkin lääkärin kanssa keskustelen asiasta, jos raskaus jatkuu. Kaipaisin kuitenkin vertaistukea ja ajatuksia tai kokemuksia. Ja mietin myös, että onko mulla oikeutta yrittää/toivoa vauvaa tällaisena hetkenä. Toki yritys aloitettiin ennen alkuvuoden "kriisiä" ja sitä ei nyt vaan osannut lopettaa. Ja raskausaika on tietenkin pitkä, jos tässä hyvin käy ja mulla raskaudet ovat onneksi vaikuttaneet positiivisesti mielialaan.

Ja loppuun vielä aamun testi oli ainakin omaan silmään aavistuksen vahvistunut.

Täällä yksi SSRI-lääkkeiden syöjä (ja tuleva epämuodustuneen lapsen synnyttäjä, mikä tuota toista käyttäjää on uskominen). Ainakin varhaisraskauden ultrassa kaikki oli ok, vastasi kokoa ja syke "vahva ja hyvä". Hoitamaton masennus altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Masennuslääkkeiden syönti raskaanaolevien keskuudessa on lisääntynyt, mutta lasten epämuodostumien määrä ei https://thl.fi/-/epamuodostumien-esiintyvyydessa-ei-merkittavia-muutoksia-2000-luvulla

Yhä useampi nainen käyttää masennuslääkkeitä – näin ne vaikuttavat sikiöön

Masennuslääkkeiden käyttö raskauden aikana on Suomessa yleistä. Varsinkin antipsykoottien käyttö on lisääntynyt. Tässä jutussa asiantuntijat vastaavat neljään someryhmissä askarruttavaan kysymykseen

yle.fi

@Kali
Oletko harkinnut tuolla lapsettomuus-puolella vierailua?

 

[Kali]

@Sinertävää En oo sitä ajatellut, en jotenkin tiedä kuulunko sinnekkään, koska en usko että me välttämättä menemme hoitoihin, kun mies sitä mieltä viime kuussa siis vaan sanoi. Ja itsekkin alkanut epäröimään, varmaan osaksi mitä mies sanoi. Pitänyt ottaa puheeksi ja varmistaa asia että onko tosiaan niin, mutta koko kuun/kierron ajan aivan syvissä vesissä uinut, saati sitten nyt kun odottelen vuotoa alkavaksi. Niin joo ja mun mielenterveys on myös nyt ilmeisesti 1 syy miksi jos yritettäisiinkin saattaisivat olla esteenä hoidoille, huomasin vaan että omakantaan oli niin kirjattu edellisen hoitoihin pääsy yrityksen yhteydessä.

Mutta noista mielialalääkkeistä mistä puhuttu, omalla kohdalla en ainakaan olisi tässä jos mulla ei niitä olisi. Ja voihan joku joo varmaan ajatella että ei sitten kannata edes yrittää lasta, no mä oon eri mieltä. Mutta tosiaan ei kannata omatoimisesti lopettaa, oon itse tehnyt niin tyhmänä teini-ikäisenä ja mun vointihan romahti totaalisesti.