Zebra
Näppärä viestien naputtelija
Mäkin syön SSRI-lääkettä. Lopetin sen useita kuukausia ennen yrittämisen aloitusta koska en kokenut sitä enää tarpeelliseksi, mutta viime vuoden lopulla oli pakko aloittaa sen käyttö uudelleen. Nyt voin hyvin siltä osin. Mä kävin ihan neonatologilla juttelemassa lääkkeistäni ja lisäravinteista, et mitä voi syödä ja mitä ei. Hän sanoi tästä mun SSRI-lääkkestä, että voi syödä ja näitä käytetään kuulemma paljon. Toki näissä on ihan lääkeainekohtaisia eroja, joten mäkin suosittelen teratologista palvelua tai neonatologia jos haluaa varmistua onko joku lääke soveltuva raskausaikana. Toki myös pakkausselosteesta saa jotain tietoa asiasta.
Mun mielestä on tärkeää, että tulevan äidin mielenterveys on hoidossa tarpeen vaatiessa. Se auttaa sekä äiti että tulevaa lasta. Toki sellaisella lääkkellä, josta on tutkimustietoa vaikutuksista. Masennus on sairaus siinä missä joku fyysinenkin sairaus, ja jos se on tasapainossa lääkityksellä ja muilla keinoilla niin ei se tee siitä äidistä yhtään huonompaa tai epäsopivampaa äitiä.
Vielä palaan tähän kemikaalikeskusteluun. Entäpä sitten tämä elektronisten laitteiden/tietoliikenneverkkojen jne. säteily, jolle me altistutaan jatkuvasti enemmän ja enemmän? Onhan siinä laaditut raja-arvot, mutta emme välttämättä tiedä kaikista vaikutuksista vielä. Et silläkin voisi ehkä olla vaikutusta hedelmällisyyden laskuun. Tää on kyl sit ihan vaan ajatusta, ei faktaa. Pääkonsensus lienee tällä hetkellä, et ionisoimaton säteily voi mahdollisesti aiheuttaa solumuutoksia, mut siitä ei ole varmuutta vielä. Vissiin se lämmittää kudoksia, mut ei sit tarpeeksi paljon aiheuttaakseen ongelmia?
Mun mielestä on tärkeää, että tulevan äidin mielenterveys on hoidossa tarpeen vaatiessa. Se auttaa sekä äiti että tulevaa lasta. Toki sellaisella lääkkellä, josta on tutkimustietoa vaikutuksista. Masennus on sairaus siinä missä joku fyysinenkin sairaus, ja jos se on tasapainossa lääkityksellä ja muilla keinoilla niin ei se tee siitä äidistä yhtään huonompaa tai epäsopivampaa äitiä.
Vielä palaan tähän kemikaalikeskusteluun. Entäpä sitten tämä elektronisten laitteiden/tietoliikenneverkkojen jne. säteily, jolle me altistutaan jatkuvasti enemmän ja enemmän? Onhan siinä laaditut raja-arvot, mutta emme välttämättä tiedä kaikista vaikutuksista vielä. Et silläkin voisi ehkä olla vaikutusta hedelmällisyyden laskuun. Tää on kyl sit ihan vaan ajatusta, ei faktaa. Pääkonsensus lienee tällä hetkellä, et ionisoimaton säteily voi mahdollisesti aiheuttaa solumuutoksia, mut siitä ei ole varmuutta vielä. Vissiin se lämmittää kudoksia, mut ei sit tarpeeksi paljon aiheuttaakseen ongelmia?