@Hailey ai niin, tuosta labrasta vielä, että ainakin, jos sulla on Epassi, niin näet, onks siinä jotain rajoituksia hoidoista, kun etsit sovelluksen kautta terveyspalveluita tarjoavan yrityksen (esim. Mehiläinen) ja täppäät sen auki. Siihen ylös tulee sellane tekstiboksi, jossa lukee rajoitukset, jos niitä on. Mulla lukee jotain, että kaikki verottajan hyväksymät terveyspalvelut sallitaan. Eli kannattaa tsekkaa se!
Mulle on työterveydestä määrätty omasta toiveestani perusverenkuva, kolesterolit, d-vitamiinit ja muuta, pitäis vain muistaa käydä antamassa verinäyte. Ehkä käyn huomenna, kun meen tapaamaan ystävää keskustaan.
@Kali joo okei, noissa CB:n dual hormone -ovulaatiotesteissä testaamisen aloitus määräytyy kierron pituuden perusteella. Jos on vaihtelua (kuten mulla on), niin neuvotaan laskemaan aloituspäivä lyhimmän perusteella. Tänään siis kp 5, mikä on aikaisin aika, jolloin saisi aloittaa testailut. Nollahan sieltä tuli tauluun, että pätkähti. Katsotaan, miten viikko etenee.
@Zebra missä testasit ja paljonko maksoi? Muistatko enää? Katsoin, että maksaa ainakin toista sataa, jollei jopa enemmänkin, kuten kaikki kohdullisten ja munasarjallisten kokeet. Tosin siittiötutkimuksessakin on aika kova tuntitaksa, kun ajatellaan, että tulos tulee samana päivänä useimmiten... Tässä hommassa ei kai voi päätyä kuin maksajaksi, kävi miten kävi.
@Viheriöi mä oon kertonut kahdelle ystävälle ja sit mun äidille. Mies on kertonut siskonsa miehelle ja yhdelle ystävälleen. En tiedä, onko kertonut vanhemmilleen enkä sitä, onko siskon mies kertonut vaimolleen eli mieheni siskolle. En tiedä, pyysikö mies keskustelussa, että pitäisi asian omanaan. Jos miehen siskon mies on kertonut vaimolleen, niin hän lienee kertonut myös miehen toiselle siskolle, mistä asia on saattanut levitä myös anoppini korviin. En tiedä, onko miehen ystävä puhunut asiasta muille mieheni ystäville enkä tiedä, onko mies pyytänyt olemaan puhumatta. Ei ole siis tullut mieleenkään eikä asia sillain hirveästi mua vaivaa. Kukaan ei ole multa kysynyt mitään, mistä olen kiitollinen.
Tiedän siis miehen puheista, kun ehdotin hänelle, että puhuisi joillekin läheisilleen, joilla on lapsia ja juttelisi heidän kanssaan kokemuksista vanhemmuudesta ja lapsiperhe-elämästä. Niiden keskustelujen jälkeen mieheni näytti meidän yritykselle vihreää valoa. : )
Valitsin pari läheistä ystävää, kenelle halusin kertoa, koska ajattelin, että tää kokemus voi herättää sen verran tunteita, että niiden kantaminen yksin tai käsitteleminen vain miehen kanssa voi olla riittämätöntä. Mulla ei ole siskoja, niin ei oikein ole ketään perheessä, jolle puhua tästä äidin lisäksi. Vaikka eihän se tarkoita, että on läheinen, jos on sisko, mutta kuitenkin.
Olen ollut tyytyväinen valintaan. Äitini "vitsit" tosin aiheuttaa välillä aikamoista sisäistä silmienpyörittelyä. Esim. just, että "teidän pitää nyt vain olla ahkeria", mihin vastasinkin sitten, että voi kun se olisi vain siitä kiinni tai vain mun käsissä. Ja sit, kun oli aloitettu yrittään, niin äiti sanoi jotain, että "no niin nyt sun tarvii enää kerran elämässäs olla yhdynnässä", mihin sanoin vaan sitten, että "heh, niin" ja jätin letkautuksen omaan arvoonsa. Muuten äiti on ollut kyllä ihanasti tukena, mutta välillä tuntuu, ettei ihan hiffaa, miten monenlaisia tunteita tähän liittyy. Itse tuli helposti raskaaksi, raskaudet sujui hyvin ja synnytykset oli nopeita ja helppoja. Sit joskus, kun kerron hänelle ajatuksistani ja tunteistani, hän saattaa sanoa, että "mä tiedän" tai "minä jos kuka tiedän sen", mikä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, koska hänellä ei ole hajuakaan siitä, miltä tuntuu, kun raskaus ei ala, vaikka tekisi kaiken kuinka oikein.
Kuitenkin äitini on sanonut olevansa valmis ihan konkreettisesti tukemaan ja esim. avustamaan taloudellisesti, mutta toistaiseksi olen halunnut maksaa omista rahoista ovulaatiotestit ja muut. Ratsulan vastaanoton maksan työsuhde-edulla. En halua tuntea olevani kiitollisuudenvelassa tai tilivelvollinen asioiden edistämisestä, vaikka tiedänkin, ettei äitini ajattelisi asiasta niin. Haluan kuitenkin tehdä valinnat itsenäisesti ja muutenkin tämä on mun ja mun miehen juttu.
Ystävät ei ota asiaa esille tai kysele, jos en itse puhu siitä ensin.
Bonus-faija vihjailee välillä jotain (äitini ei ole kertonut hänelle), ja oon ajatellu, että jos ei syksyyn mennessä tärppää ja vielä kyselee, niin läväytän pöydälle, että on kuule yli vuosi tässä yritetty, mutta ei ole onnistunut. Ehkä se hänen vihjailujaan vähän vähentäisi ja saisi hänet ymmärtämään, että vaikka tarkoittaa hyvää ja toivoo kovasti lapsenlasta, niin vavvoja ei tuu tilauksesta, vaikka toivoisi.
Pitkä sepustus, toivottavasti jaksoit lukea loppuun. : )
@Tähtiin tuijottelija täällä sama tiukka linja, että testi vasta, jos menkat joskus myöhästyy. Oon miettinyt, että ehkä joku 4 kuukautta myöhässä vois olla sellainen hyvä takaraja, minkä jälkeen uskaltais testailla. Tähän asti ne nimittäin kuitenkin on aina tullu lopulta, joten mikään yksi päivä myöhäs ei anna ainakaan itselle luultavasti mitään muuta kuin turhaa toivoa. Ja voihan se olla, että menkat tulee sit heti seuraavana päivänä, kun on testannut sen 4 kk myöhästymisen jälkeen. Olis ainakin just mun tuuria...
@Suskikitten siis
ei hitto mikä trilleri!!!!!! Miten nyt menee ja mikä vointi siellä? Mulla oli vajaa vuosi sitten noro, oltiin ulkomailla vielä, niin se oli ihan kamalaa. Ei oo ollut ennen eikä toivottavasti tuu enää, vaikka luultavasti iskeekin ennen pitkää. Meidän hotlan vessas ei kaiken lisäksi ollut kunnon ovea, niin olipa kiva miehen kans sit vuorotellen toimittaa ja tietysti molemmista päistä. Mut jännityksellä odotan, miten sulla etenee tilanteet siellä ja toivon, että tuo olis plussan alku! Mun ystävä odotti joskus toista lastaan ja sai kauhean mahataudin, niin neuvolasta oli sanottu, että ei se lapsi oksentamalla tai ripuloimalla ulos tule. Sillä on kaikki hyvin, pidä itsestäs huolta ja nauti nesteitä. Raskaus eteni synnytykseen ja kuopus on jo 18.
@Anni123 mä toivon sulle hyviä hermoja, että maltat odotella testaamisen kanssa. <3 Tuun kertoon sit, mitä Ratsula sanoi ja suositteliko jotain jatkotutkimuksia tai muuta. Yritän valmistautua henkisesti kaikkeen mahdolliseen, kun en yhtään tiedä, mitä odottaa.
Omanapa: Kp 5 ja edelleen vaikeaa innostua tästä kierrosta. Odotuksia ei ole niin minkäänlaisia ja fiilis on ihan meh. Koska yhtäkään kiertoa ei ole varaa hukata, aloitin kuitenkin ovulaation testaamisen CB:n dual hormone -testillä. Nollahan sieltä tuli, kuten odottaa sopi. Jos menee samoin kuin viime kierrossa, niin huippuhedelmällisyys pitäisi tulla siellä lauantain paikkeilla. Tosin omien arvioiden mukaan ovulaatio tapahtuu vasta ensi viikon to–la-akselilla. Eli seuraan nyt mielenkiinnolla, tunnistaako CB:n testi mun hedelmällisyysikkunan alun huippuhedelmällisyydeksi vai mitä tapahtuu. Eli meneekö samoin kuin viime kierrossa vai jotain muuta.
Tiedättekö te, jotka ootte käyttäny tota CB:n dual hormonea, että pitääkö se testilaite vaihtaa kesken kierron, jos näytetikut loppuu ennen kuin hedelmälliset päivät koittaa? Mä siis viime kierros testasin 5/10 tikkua ja tänään nyt sit kuudes samaan laitteeseen. Ostin kuitenkin Raskauskeijulta sellasen 20 tikun paketin, niin mietin nyt, että jatkanko tän kierron uusilla tikuilla ja samalla laitteella vai vaihdanko laitteenkin? Entä sitten ensi kierto, jos tarvii?
Sekavaa.
Kärsivällisyyttä ja lehmänhermoja.
, vaikka TIESIN, että todennäköisyydet on meitä vastaan, niin oli high hopes omasta hedelmällisyydestä. No luulot on otettu pois jo kauan sit.Ja tervetuloa mukaan uusille!
Ja kiva kuulla tälläisiä kokemuksia, ettei homma kaadu välttämättä muutamaan buranaan. Kaverini raskautui ja synnytti juuri terveen pojan, vaikka alkuraskauden (vahinkoraskaus) käytti vahvoja kipulääkkeitä nivelrikkoon. Ja hän oli aiemmin muutaman vuoden yrittänyt vauvaa siinä onnistumatta, luuli ettei voi tulla raskaaksi. Hänen kokemus on antanut itselleni motivaatiota!
Oon nyt just siinä tilanteessa, että oon antanut itseä lähteä mukaan siihen ajatusleikkiin että nyt se tapahtui! Oikeen makustelen sitä hetkeä kun näen testissä kaksi viivaa.. Tää tulee olemaan iso pettymys jos ei tärpännyt, mutta itsepä olen päästänyt mielikuvituksen laukkaamaan.
Tänään tuli vielä korkea tulos mutta toivon että huomenna tulisi jo huippu. Kun tuntuu jos osaan yhtään arvioida niin limat muuttuneet watery suuntaan nyt tänään enemmän kuin muuta. Eilen saatiin talleteltua mutta varmaan vielä kerran pitäisi tähän kiertoon jaksaa.
Pari päivää on turvottanut ja ollut jopa vähän etova olo, mutta lie psykosomaattista sekin. Kroppa ja mieli on ollut jotenkin kumman kierroksilla ilman mitään syytä, lämmöt ei ole vielä ainakaan romahtaneet mutta eivät ole enää ihan niin kohollakaan.
Ikää 34v. joten heräsi vahva PCOS epäilys. Menin gynelle joka oli kuitenkin sitä mieltä, että ei ole monirakkulaiset munasarjat. Hänen mielestään, mulla on kaikki oikein hyvin ja ”keksin päästäni ongelmia”. Mutta eipä näy vauvaa edelleenkään. 
Ajattelin repäistä laastarin irti (ja todnäk pilata päiväni) ystävänpäivänä tekemällä testin. Kiinnostuksella jään odottelemaan miten sulla menee käynti Ratsulalla! 
Olen suunnitellut, että keväällä lähden jatkotutkimuksiin yksityiselle jos ei seuraavan kahden kierron aikana tärppää.
Oon kyllä kertonut siskoille ja nyt kun aloin laskemaan niin aika monelle kaverille on tullut kerrottua (ja kampaajalle 
en kyllä kovin alkuvaiheessa vielä ois halunnut kertoa, mut nyt kun tästä yrityksestä tulikin ihan uusi elämänvaihe niin tuntui hyvältä kertoa. On myös löytynyt muita joille projekti on ollut vaikea, niistä keskusteluista on saanut paljon!
