Pikkuviikuna
Vauhtiin päässyt keskustelija
.
Muokattu viimeksi:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Nooh, tämän aamun lämmöt oli 3h yöunien jälkeen 38,5 ja kun menin seiniä pitkin vessaan, niin mies kysyi, että saiskos rouvalle olla buranaa ja mehuaTsempit sairasvuoteeseen, toivottavasti voit jo paremmin!
Auts! Onksulla lihassärkyä? Otitko buranaa vai vastasitko, että ”ei buranaa, se voi estää ovulaation ja mahdollisen alkion kiinnittymisen!!!!” Voi kun sun tauti nyt hellittäis ihan jo sun itses takia. Mul ei oo koskaan ollut influenssaa, joten voin onneksi vain kuvitella.Nooh, tämän aamun lämmöt oli 3h yöunien jälkeen 38,5 ja kun menin seiniä pitkin vessaan, niin mies kysyi, että saiskos rouvalle olla buranaa ja mehuaOnhan tässä ollut tää alkuvuosi melkoista härdelliä, niin yritän vain ajatella, että tää ärhäkkä lenssu (mahdollisesti influenssa?) on tavallaan kehon tapa pysäyttää hetkeksi.
Kaikesta huolimatta alan huomenna testaamaan ovulaatiota, saas nähdä tuleeko tässä kierrossa ajoissa vai myöhässä.
Oon itse yrittänyt ajatella, että tää on sitä ihmisenä kasvua - ja toiveikkaasti ajatellen myös vanhemmaksi kasvua. Että kaikkeen ei pysty itse vaikuttamaan, vaikka tekisi mitä. Varsinkin tällaiselle kontrollifriikille kuin itsekin olen on toisaalta ehkä myös tarpeellinen muistutus omasta rajallisuudesta olla jonkin itseä suuremman edessä. Kun ainoa mitä voi tehdä, on odottaa ja katsoa, miten käy. Onhan se samalla myös todella turhauttavaa ja surulllista ja suututtavaa, mitä milloinkin. En väitä, että olisin tässä saavuttanut mitään täydellistä valaistumista. Mutta yritän nähdä tämän myös kasvattavana kokemuksena, että meillä tämä nyt vain menee näin ja että täältä noustaan entistä vahvempina ja viisaampina.Että jos sitä luuli voivansa vaikuttaa elämäänsä yhtään millään tasolla, niin nyt sanon itselleni, että ”oh my sweet summer child”.
Tää reaktio olisi ollut sopivampi kuin tuo, jonka valitsin:Oon itse yrittänyt ajatella, että tää on sitä ihmisenä kasvua - ja toiveikkaasti ajatellen myös vanhemmaksi kasvua. Että kaikkeen ei pysty itse vaikuttamaan, vaikka tekisi mitä. Varsinkin tällaiselle kontrollifriikille kuin itsekin olen on toisaalta ehkä myös tarpeellinen muistutus omasta rajallisuudesta olla jonkin itseä suuremman edessä. Kun ainoa mitä voi tehdä, on odottaa ja katsoa, miten käy. Onhan se samalla myös todella turhauttavaa ja surulllista ja suututtavaa, mitä milloinkin. En väitä, että olisin tässä saavuttanut mitään täydellistä valaistumista. Mutta yritän nähdä tämän myös kasvattavana kokemuksena, että meillä tämä nyt vain menee näin ja että täältä noustaan entistä vahvempina ja viisaampina.
Mä ajattelin niin — ja ajattelen edelleen — omalla kohdalla, että loppuvuoden lapsi olisi ihana, kun tosiaan itsekin loppuvuonna oon syntynyt. Mutta tietysti niin, että ihan sama vaikka syntyisi karkauspäivänä, kunhan nyt alkaisi ensin edes raskaus. Mut tulevasta ei kukaan tiedä ja eletään elämäämme aina kullakin hetkellä hallussamme olevan tiedon tai taitojen varassa. Jälkiviisaana itekin ajattelen, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin yrittäminen, mut toisaalt elämän perusta oli työtilanteen takia niin heiveröinen, että hyvä kun itse pärjäsi.Kyllä sitä monella matkan varrella turhat luulot karisee.. Toisilla käy hyvä tuuri ja tärppää heti, mut se on varmaan vähemmistö. Itse en ole laskenut vuodenaikoja, mutta liian pitkään tuli odotettua toisen yrityksen aloitusta. Pelkäsi, että ei olisi voimavaroja kahden liian pienen kanssa. Noh, nyt alkaa tulla se toinen ääripää, että ikäero kasvaa väkisin niin suureksi, että onko lapsista enää seuraa toisilleen, jos nyt siis enää toista saamme.Voimavaroja tietty ehkä helpottaa ja olisihan silti tulevaisuudessa turvaa toisistaan. Eilen mies sanoi, että tämä vuosi aikaa yritykselle, muuten menee liian myöhäiselle. Ja niin se varmaan meidän kohdalla on. Toivottavasti maailmankaikkeus on puolellamme, kaikkien tällä palstalla.
![]()
Kuulostaa hyvältä! Toivottavasti teillä tärppää pian ja saatte täyskäden teille!Täällä ois viides haaveissa.Kummempia suunnitellematta eilen annettiin mahdollisuus raskaudelle, vaikka tähän asti keskeytetty aina hedelmällisinä pävinä etenkin. Eli aika sponttaania, mutta juuri ovisplussa tuli eilen aamulla joten voihan se olla että tää yks kerta riitti. Nyt jännittävät pari vk edessä
Imetän vielä ja vasta muutama kierto ollut synnytyksen jälkeen ja ne on olleet hullun pitkiä!! Eli ei oo odotukset kovin korkeella kun tuntuu että keho vielä hakee tasapainoa tän kuukautiskierron suhteen.Nytkin ovulaatio vadta kp 26
mutta kai sitä voi pitkästäkin kierrosta onnistaa, saas nähdä...
![]()
Mulla oli tää ekassa kierrossa kun oli mahdollista hedelmöittyä! Ensimmäinen yli 30 pv kierto moneen vuoteen, niin kyllä se tuntui ihan kohtalon ivalta.Siis mikä todennäköisyys voi olla sille, et viimeiseen 4 vuoteen mun kierto on ollut max 29 päivää pitkä eikä yhtään yli. Mut sit kun olis mahdollista olla raskaana niin kierto venyykin vaikka testit on niin negatiivisia kun olla voinyt menossa kp30/28-29 eikä yhtään ees tiputtele... mulla ei kyllä oo ollu muita ku noita rfsu liuskatestejä mut kyllähän niidenkin pitäs jo näillä päivillä näyttää jotain jos ois mitään näytettävää
yleensä mulla on ollu vaan sit lyhyempiä kiertoja mut ei ikinä pidempiä.... ja edelleen ihmettelen koska ne perus alaselkäjomotuksetkin jäi kokonaan pois tässä kierrossa mitä yleensä on aina ennen kuukautisia
En tikuttanut mut oli kyllä sen verran tuntuvat kivut ettei voinu erehtyäMulla oli tää ekassa kierrossa kun oli mahdollista hedelmöittyä! Ensimmäinen yli 30 pv kierto moneen vuoteen, niin kyllä se tuntui ihan kohtalon ivalta.Tikutitko oviksen? Jos se onkin ollut myöhemmin?
Ja tosiaan tuli tuossa kierrossa luettua kaikki mahdolliset keskustelut aiheesta läpi, niin kyllä se on ihan mahdollista (vaikkakin harvinaista) että testit näyttää negaa pitkällekin.
Täällä nyt varovaisesti alettu plussaamaan vaikka pari päivää sitten olin jo luovuttanut tämän kierron suhteen, epätodellinen olo! Aloin eilen miettimään et ei kai tämä etova olo ja ruokahaluttomuus voi enää liittyä vain influenssaan. Nyt katsellaan lähteekö testit vahvistumaan![]()
Hei täällä sama juttu, tosin samalla rytinällä alkoi tänään myös uusi kierto.Täällä dpo 11 ja ei kyllä mitään oireita mihinkään suuntaan, niin malttamattomana taas ollu että yrittänyt ovulaatiotesteillä saada jotain osviittaa johonkin suuntaanOdottavan aika on pitkä!
Onnea onnea plussasta, se on niin kaunis! Toivotaan, että vahvistuu ja pieni pysyy matkassa mukana.Täällä nyt varovaisesti alettu plussaamaan vaikka pari päivää sitten olin jo luovuttanut tämän kierron suhteen, epätodellinen olo! Aloin eilen miettimään et ei kai tämä etova olo ja ruokahaluttomuus voi enää liittyä vain influenssaan. Nyt katsellaan lähteekö testit vahvistumaan![]()
Kannattaahan sitä tikutella varsinkin, jos on vanhentuvia testejä kaapissa. Toivotaan, että sullakin kierto pian palautuisi normaaliksi ja ovulaatiot löytäisivät paikalleen ja hommat pääsis teillä eteneen kohti toivottua plussaa.Tänään olis taas arvioitu ovulaatiopäivä ja mun piti olla testailematta tämä kierto, kun tätä ei vielä hyödynnetä muutenkaan. Mutta kun kaapissa on vanhenevia tikkuja edelliseltä yritysajalta niin täällä sitä tikutellaan, ja ovulaatiotesti ei ole nähnytkään positiivista. Saas nähdä minkälainen kierto tästä nyt tulee tällä kertaa, edellinen kierto oli jo menossa kohti normaalia.
Paljon onnea @Syksynlapsi !
Mulla tuntui olevan joku superovulaatio, ei oo ikinä ennen ollut noin selkeitä kipuja (kahtena päivänä muutaman tunnin ajan eri puolilla, keksin jo että irtos kaksi munasolua ja kaksoset tulossa).
Lisäksi rinnat kipeytyi heti dpo 0 ja on olleet siitä asti kunnolla kipeät, nyt dpo 4. Ihmetyttää mistä tämä nyt tuli, koska mulla ei oo vuosiin kipeytynyt rinnat. Nuorempana aina ennen kuukautisia kipeytyi ja turposi, mutta se vaan loppui yhtäkkiä. En tiedä mistä kertoo vai kertooko mistään, mutta otan tämän positiivisena merkkinä hormonitoinnasta kun kipeytyi![]()