Pahoittelut törkeästä omanapailusta:
Lyhyesti kerrottuna; torstai aamuna aloitettu lääkkeellinen tyhjennys ei toiminut minulle alkuunkaan.
Joten perjantai illalla jouduin kaavintaan ja sen jälkeen pääsin lopulta kahden vuorokauden sairaalassa olon jälkeen kotiin.
Viikonloppu on mennyt toipuessa. Fyysisesti voin ihan hyvin. Henkinen puoli vielä vähän rakoilee.
Lääkäri sanoi, että heti saa yrittää uutta raskautta. (Toki siihen vuodon loppumiseen pitää odottaa).
Hoitaja taas sanoi, että kannattaisi odottaa seuraavat kuukautiset ennen yrittämistä.
Ei kuulemma olisi haittaa jos raskautuisi aikaisemmin, mutta sen vuoksi on tuo suositus, että raskausviikkojen laskeminen olisi helpompaa. Vaikka toki kyllä senkin kuulemma voi sitten ultralla tarkistaa.
Raskaustesti pitäisi tehdä toisen hoitajan mukaan 4 viikon päästä ja toisen mukaan 3 viikon päästä.
Ajattelin kuitenkin kielloista huolimatta testata jo aikaisemminkin.
Vauvakuume vain kohoaa ja kohoaa päiväpäivältä ja olen päättänyt, että kun vuoto lakkaa ja raskaustesti näyttää negatiivista, alan metsästämään ovulaatiota.
Enemmän ehkä sen takia, että näen miten oma kierto lähtee kaiken koettelemuksen jälkeen toimimaan. Tutustua uuteen minään.
(Itseasiassa posti toi kesken viestin kirjoittamisen ison paketin saksan amazonista viime viikolla tilaamiani cb digi ovistestejä ja viikkonäytöllisiä raskaustestejä sekä jäätävän perhepakkauksen raskaus- ja ovisliuskoja.

)
Uskon, että jos keho ei ole toipunut ja olisi siihen valmis niin se ei raskaudu.
Joten odotukset omalla kohdalla pikaiselle uudelle tärpille ei ole kovin korkealla, mutta aina kai sitä voi toivoa.
Täällä taustalla siis teidän kanssa kuumeilen vaikka tässä toipuessa vielä tylsiä päiviä sen suhteen elelenkin. :)
Haluan kyllä kuitenkin antaa kaiken tarvittavan ajan itselleni toipumiseen. :angelic: