Raskaaksi 2020

Viime viikon torstaista tän viikon maanantaihin oli ällöä oloa, tiettyjen hajujen tai makujen ajattelu pelkästään tuntui hirveältä, paleltaminen, valvominen ja älyttömän iso energiapommi, et olisin jaksanut tehdä mitä vaan. Käänsin sitten kompostista sellaiset 115 litraa valmista multaa :hilarious:

Kaikki edellä mainitut oireet olivat kadonneet tiistaiaamuun mennessä, tilalla vatsan vihlaisuja ja lievää paineen tunnetta ja olin ihan varma, että olivat menkkoja edeltäviä oireita, yleensä juuri tällaiset ennen uutta kiertoa. Eilen illalla alkoi nenä vuotaa ja paleltaa, kurkku oli myös vähän karhea. Ajattelin, että olen kylmännyt itseni kompostipuuhissa.

Aamulla tein sitten testin miehen pyynnöstä, enkä meinannut uskoa todeksi, et yk5 tärppäsi (kuopuksesta plussasin yk7 ja esikoisesta yk11 kohdalla) Mies lähti siitä sitten töihin ja oven välistä huikkasin, et nyt olen ansainnut kukkia (ihan leikilläni) Ja viiden punaisen ruusun kanssa tulikin töistä kotiin:Heartred:hug003

Olo edelleenkin hämmentyneen onnellinen :love7
Onnea paljon vielä ja vauvaliimaa.. mä oon kehitellyt taas itselle noi oireet tai mulla ne on vaan PMS oireita
 
Mulla maistuu taas tupakka ku ei oo yritystä ja sehän tässä on pahin ku koen jotaki ihme huonoa omaatuntoa siitä. Toki se on minun oma asia ja tiedän että vaikuttaa hedelmällisyyteen mutta nyt ollut tää ulkoilu sitä. Nyt mul on kyl oksettanu toi tupakki ja kaffe et ovis tai kysta puhkesi eilen. Tuntu kaksi pientä ikään kuin räjähdystä suunnilleen samassa kohtaa kohtua ja mä aiemmin tunsin selvästi molemmin puolin muniksii juilintaa.. no, nyt on sit se luteaali alkanut, lämmöt dippasi eilen ja tänään noussut ylös.

Onko sulla monta tupakkaa mennyt vai ihan vaan muutama? Kyl uskon et ku plus tulee ni se jää automaattisesti pois

Joo on tosi typerää kun tietää varsin hyvin miten pahasta se on, eikä pelkästään hedelmällisyyteen liittyen vaan kaikkeen muuhunkin. Mulla nyt toi lopettamisen halu tuli useammasta asiasta, lapsihaave tietty yks iso syy, mut mulla kans todettiin tossa sellanen ihosairaus kun palmoplantaarinen pustuloosi, johon ei oikeastaan ole hoitoa ja yks iso syy sen puhkeamiseen on ilmeisesti just tupakointi. Mulla oikeen kämmenen iho siis niin pahassa kunnossa että vaikee pitää edes haarukkaa kädessä, saati sit tehdä mitään muutakaan. Mut joo ymmärrän ton et on vaikee löytää motivaatiota lopettamiseen jos ei oo oikeesti jotain konkreettista syytä. Yritä olla tuntematta liikaa syyllisyyttä siitä, lopetat sit kun oot siihen valmis :)
Ja mulla menee helposti aski päivässä ku oon päivät yksin kotona, typerää mut tupakka on ollu mulle "paras ystävä" jo 12 vuotta. Sit kun mies viel polttaa ni tekee viel vaikeemmaks, kun ei voi vaan olla silleen et hävittää kaikki röökit himasta..
 
Jaksamisia täältäkin uuteen kiertoon joutuneille, ja hurjasti onnea plussanneille! :Heartred

ON: Onnistuin 4 päivää olee polttamatta, eilen sorruin. Ollu mieli muutenki ihan maassa, eikä auta asiaa yhtään ku koko ajan aivot toitottaa itelleen et oot pelkkä epäonnistuja. Yritä siinä sit onnistua missään. :banghead: Pitäs taas saada mieli oikeeseen moodiin ja yrittää uudestaan. Jos täl kertaa vaik hankkis nikotiinipurkkaa varmuuden vuoks kotiin, jos alkaa tuntuu siltä et meinaa sortua. :shifty: Siitä kyl ollu ilonen et on tullua lenkkeiltyä reilusti enemmän, koiraltakin meinas eilen iltalenkillä loppuu kunto kesken ja se jakso naurattaa. laughing6 Kp11 eli ens viikolla kai ovis, mut päätin olla nyt tikuttamatta ja mennä raskautumisen suhteen sillä ajatuksella, et tulee jos on tullakseen. Ehkä ens kierrossa sit jaksais taas. Joku kevätväsymys vissiin meneillään?


Mä ajattelin kanssa yrittää lopetusta. Pitäiskö laittaa joku tsemppi ryhmä kasaan niin vois onnistuakin :laughing001 mulla on nyt vajaa maksi ja vielä tuota champix kuuria 2vko jäljellä. Jos alotan ne si suorilta tänään :excited001 prkl tää röökin lopetus on kyl sellanen työmaa

Muoks, onko mitään tietoa kuinka pian tupakan lopetus parantaa hedelmällisyyttä :):hilarious:
 
Minäkin olen lueskellut täällä kirjoituksia ja jotain sepustellut tonne "yritystä odottavat" puolelle. Yritän vielä karistaa muutamia kiloja ennen vitosen yrityksen alkua, vaikken millään malttaisi odottaa. Nelosta odottaessa läpäsin juuri ja juuri sokerirasituksen, aika lähellä rajaa oli joku arvo (en muista enää mikä) ja siksi mittailin silloin tällöin sokereita varsinkin loppuraskaudessa (mittarin sain käyttööni siitäkin huolimatta, vaikka sokerirasituksen läpäisinkin). Vähän jouduin miettimään syömisiä, mutta ylityksiä ei tullut kuin kaksi kertaa kun söin aamulla jonkun kauhean kaloripommi-aamiaisen/brunssin... Mutta nyt haluan saada lähtöpainon vähän alemmas, niin jospa se vaikuttaisi sokereihin positiivisesti, vaikka ikää onkin enemmän. Kuopus kylläkin vasta 8 kk.

Mulla on nyt ikää 37 ja välillä tulee masis olo kun monessa paikassa lukee että 35 ja hedelmällisyys laskee jyrkästi. Toki kuopuksesta tärppäsi heti ekasta kierrosta, mutta epäilyttää että voiko niin hyvä tuuri olla toista kertaa :D. Kolmosta yrittäessä treenasin tavoitteellisesti ja olin hoikassa kunnossa, mutta raskautuminen kesti kolme vuotta. En kylläkään tikutellut oviksia enkä mitään sellaisia, odotin raskautta kyllä kovasti ja raskauduin vasta siinä kuussa kun olin luopunut toivosta ja ajattelin ettei meille sitä kolmatta sitten varmaan suoda. Mutta päädyin siihen että sekään ei ole hyvä jos treenaa liian kovaa, voi vaikeuttaa raskautumista, pieni rehevyys voi olla hyväksi (mikäli se henkilölle on ominaista siis, en usko että kenenkään kannaa itseään lihottaa).
 
Minäkin olen lueskellut täällä kirjoituksia ja jotain sepustellut tonne "yritystä odottavat" puolelle. Yritän vielä karistaa muutamia kiloja ennen vitosen yrityksen alkua, vaikken millään malttaisi odottaa. Nelosta odottaessa läpäsin juuri ja juuri sokerirasituksen, aika lähellä rajaa oli joku arvo (en muista enää mikä) ja siksi mittailin silloin tällöin sokereita varsinkin loppuraskaudessa (mittarin sain käyttööni siitäkin huolimatta, vaikka sokerirasituksen läpäisinkin). Vähän jouduin miettimään syömisiä, mutta ylityksiä ei tullut kuin kaksi kertaa kun söin aamulla jonkun kauhean kaloripommi-aamiaisen/brunssin... Mutta nyt haluan saada lähtöpainon vähän alemmas, niin jospa se vaikuttaisi sokereihin positiivisesti, vaikka ikää onkin enemmän. Kuopus kylläkin vasta 8 kk.

Mulla on nyt ikää 37 ja välillä tulee masis olo kun monessa paikassa lukee että 35 ja hedelmällisyys laskee jyrkästi. Toki kuopuksesta tärppäsi heti ekasta kierrosta, mutta epäilyttää että voiko niin hyvä tuuri olla toista kertaa :D. Kolmosta yrittäessä treenasin tavoitteellisesti ja olin hoikassa kunnossa, mutta raskautuminen kesti kolme vuotta. En kylläkään tikutellut oviksia enkä mitään sellaisia, odotin raskautta kyllä kovasti ja raskauduin vasta siinä kuussa kun olin luopunut toivosta ja ajattelin ettei meille sitä kolmatta sitten varmaan suoda. Mutta päädyin siihen että sekään ei ole hyvä jos treenaa liian kovaa, voi vaikeuttaa raskautumista, pieni rehevyys voi olla hyväksi (mikäli se henkilölle on ominaista siis, en usko että kenenkään kannaa itseään lihottaa).
Samaistun tuohon "ikäkriisiin". Olen myös 37. Parikymppisenä 2 onnistunutta raskautta ja nyt vuoden sisään kaksi keskenmenoa. Miehen kanssa juteltiin että luomuna kokeillaan siihen saakka kun täytän 40,sen jälkeen ei enään eikä mihinkään hoitoihin lähdetä. Mulla on tärkeää että on jokin suunnitelma, mutta voi se mieli muuttua sit vielä kun täyttää sen 40.
 
Mä oon luonnostaan hoikka ja vyötärö pysyy hyvänä mut turpoaa kovin ovuloidessa ja sit loppukierrossa myös. Nyt on karanteenis olo aikana paino noussut mutta huomasin ilokseni et se on kertynyt lihaksena takamukseen ja reisiin ja sit mitä noi rinnat on turvonnut... Eli lihaskunto on kunnossa täällä ja muutenkin terveellistä ruokaa on syöty...
 
Mä ajattelin kanssa yrittää lopetusta. Pitäiskö laittaa joku tsemppi ryhmä kasaan niin vois onnistuakin :laughing001 mulla on nyt vajaa maksi ja vielä tuota champix kuuria 2vko jäljellä. Jos alotan ne si suorilta tänään :excited001 prkl tää röökin lopetus on kyl sellanen työmaa

Muoks, onko mitään tietoa kuinka pian tupakan lopetus parantaa hedelmällisyyttä :):hilarious:

Joku tsemppiryhmä olis hyvä :grin
Käsittääkseni se kyl alkaa vaikuttaa melko nopeesti, ku pelkkä vähentäminenkin auttaa. Luin että tupakointi supistaa verisuonia, eli myös kohdussa, niin se kiinnittyminen vaikeutuu. Luin kans että punaviini vilkastuttaa verenkiertoa ni voishan sitä kokeilla et olis ainaki oviksen jälkeen polttamatta ja litkis sitä punkkua lasin päivässä :hilarious:
 
Joku tsemppiryhmä olis hyvä :grin
Käsittääkseni se kyl alkaa vaikuttaa melko nopeesti, ku pelkkä vähentäminenkin auttaa. Luin että tupakointi supistaa verisuonia, eli myös kohdussa, niin se kiinnittyminen vaikeutuu. Luin kans että punaviini vilkastuttaa verenkiertoa ni voishan sitä kokeilla et olis ainaki oviksen jälkeen polttamatta ja litkis sitä punkkua lasin päivässä :hilarious:
Mä oon yleensä oviksen aikana ilman ja juon punkkua aina luteaalissa ja muutenkin. Mul on hyvä limis mut nyt heräsi hiljattain epäily et ku mua on puukotettu alavatsaan (8 vuotta sitten ja hullu narsisti exä) niin sillon olis tullu joku haava esim ku mulla on raskaudet alkaneet mut päättyneet liki heti vaik oon ollu ilman röökiä.

Mutta kyl se jeesaa jos kaikki kannustaa ettei polteta niin paremmin ku et mitä sä nyt poltat prkle et ei hoitoihin pääse ku tupakoi. Mä sanoin että poltan ja hoidot alkoi ja lopetin heti ku sain lääkkeet. Toki ne ei hyödyttänyt mitään joten nykyään oma keho toimii hyvin
 
Joku tsemppiryhmä olis hyvä :grin
Käsittääkseni se kyl alkaa vaikuttaa melko nopeesti, ku pelkkä vähentäminenkin auttaa. Luin että tupakointi supistaa verisuonia, eli myös kohdussa, niin se kiinnittyminen vaikeutuu. Luin kans että punaviini vilkastuttaa verenkiertoa ni voishan sitä kokeilla et olis ainaki oviksen jälkeen polttamatta ja litkis sitä punkkua lasin päivässä :hilarious:


Juu jos edes vähentäisi sitä tupakointia, tosin haluisin kyllä kokonaan lopettaa :sour: helpommin sanottu kun tehty. Ja musta tuntuu että mulla ongelmana on vaan munasolun ja siittiön kohtaaminen :banghead: mutta kaippa se muullakin tapaa voi parantaa mahiksia, esim miehen siittiöt vois paremmin jos se lopettais kans :rolleyes:
 
Täällä 27v 3 lapsen äippä. Haaveillaan neljännestä. Jo 2 vuotta mietitty ja nyt sitten yritetään. Tänään sain vahvan ovisplussan ja toivotaan että tärppää :happy:
 

Liitteet

  • 56E71CA0-9EBF-4807-BA15-3411913717AF.jpeg
    56E71CA0-9EBF-4807-BA15-3411913717AF.jpeg
    26.8 KB · Katsottu: 224
Juu jos edes vähentäisi sitä tupakointia, tosin haluisin kyllä kokonaan lopettaa :sour: helpommin sanottu kun tehty. Ja musta tuntuu että mulla ongelmana on vaan munasolun ja siittiön kohtaaminen :banghead: mutta kaippa se muullakin tapaa voi parantaa mahiksia, esim miehen siittiöt vois paremmin jos se lopettais kans :rolleyes:

Joo varmasti vaikuttaa muillakin tavoin hedelmällisyyteen, toi oli vaan yks esimerkki. Miehillä ainakin vähentää siittiöiden määrää ja liikkuvuutta?
Ajattelin jos huomenna lähtis uus yritys. Oot tervetullut liittymään seuraan sit ku oot valmis :dance011
 
Joo varmasti vaikuttaa muillakin tavoin hedelmällisyyteen, toi oli vaan yks esimerkki. Miehillä ainakin vähentää siittiöiden määrää ja liikkuvuutta?
Ajattelin jos huomenna lähtis uus yritys. Oot tervetullut liittymään seuraan sit ku oot valmis :dance011


Ajattelin nyt jo vähentää mut tuun mukaan heti kun kp1 starttaa, toivottavasti mahd pian. Tuntuu ettei edes oo menkkoja lähimaillakaan :banghead: alkaispa vaan nyt. Pitää yrittää houkutella mies mukaan tähän lopetus rumbaan :wacky:
 
Täällä ei mitään uutta oikein kiertoon liittyen. Vähän käväsi mielessä, että olisinko tikutellut ovista, mut ei oo testejä enkä taida ostaakaan, kun eihän meillä nyt yritystäkään oikein ole ja sit saan siitäkin jonkin neuroosin, kun jos ovis ei jää kiinni. Eli parempi nyt vaan olla rauhassa asian suhteen ja ajatella, että kaikki aikanaan.

Mun allergialääkitys laskettiin 20mg paniikki oireiden vuoksi ja kutsu labroihinkin tuli 3 vkon päähän. Ahdistaa sekin, mut yritän olla ajattelematta.
Oikeestaan nyt on sellanen olo, että oon tosi väsynyt, melkein koomassa, mutta otan mieluummin tämän olon, kun sen sekavan, hikoilevan, turpoilevan ja itkuisen paniikin, joka kestää päivä tolkulla. Nää allergian hoitoon käytetyt lääkkeet on siitä jänniä, et vaikuttaa keskushermostoon rauhoittavan tavalla samoin kuin myös mielialalääkkeet, minkä vuoksi osaa vahvimmista lääkkeistä käytetään ahdistustilojen hoitoon. Allergiaoireet on pysyneet nyt hallinnassa, nokkosihottumaa esiintyy toisinaan, mut turpoilu kohtauksia ei ole esiintynyt. Mitä nyt kauhea akne puhkesi naamaan, rinnalle ja olkapäille, välillä on tän lääkkeen aiheuttamaa nesteturvotusta ja sit päänsärkyjä, mut ne on niin pieniä verrattuna siihen kaoottiseen oloon, että huh. Enkä oo ihan varma, et onko akne nyt vaan yksinkertaisesti muuttuneesta hormonitoiminnasta johtuvaa, itse ajattelen, että todennäköisesti. Ja päänsärkykin voi olla väsymyksineen tän henkisen sekoilun jälkioiretta, onhan tässä tosi rankkaa ollut. :oops:

Eli oon tullut kyllä siihen tulokseen, että mun psyykkinen kapasiteetti on tulvinut yli, sillä moni oire katosi tämän lääkityksenkin myötä, varmaankin siksi, että mun hermosto on ollut vaan niin ylikierroksilla ja tuo allergialääke ikään kun lamaa sitä. Mulle se kertoo siitä, että keskenmeno on laukaissut mun elämässä nyt jonkin muunkin käsittelemättömän asian, jota mun mieli suojaa tekemällä siitä eriytymättömän eli saan kyllä fyysiset oireet, jotka johtuu henkisestä kivusta, mutta en kykene yhdistämään sitä siihen alkuperäiseen aiheuttajaan. Tämä on tosi yleistä traumataustaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Mä oon alkanut saamaan sellaisia todella ahdistavia, toistuvia muistoja lapsuudesta, ja ne liittyy vahvasti mun omaan kehooni, mutta en vaan pysty yhdistämään tai muistamaan niitä tarkasti taikka kokonaan. Mutta kivun muistan.:sad001

No joka tapauksessa, ensi keskiviikkona on sairaanhoitajalle jutteluaika ja tänään ollaan oltu miehen kanssa vaan kotona. Ollaan nautittu paljon läheisyydestä, sillä se on ainoa asia, mikä mut rauhoittaa. Mikään mindfullness, jooga tai muu retriitti ei saa mua rauhoittumaan, mutta mies kyllä saa. Mä epäilen, että tässäkin on kyse mun perusturvallisuuden tunteen puutteesta. En tavallaan osaa olla itteni kanssa yksin, kun mussa herää se avuton ja itkuinen lapsukainen, joka on niin usein lapsena jätetty pärjäämään yksin tai jota on muulla tavalla kaltoinkohdeltu. Elän sitä hetkeä nykyisyydessä aina uudelleen ja uudelleen, ihmetellen lopulta kun elämä on mennyt ohi ja mistään ei ole tullut mitään.

Terapia voisi auttaa mua varmasti eteenpäin, mutta oon mä orientoitunut jo siihenkin, että jonkin lääkkeen saan tähän akuuttiin vaiheeseen. Eihän siitä mitään tule, jos hypin seinille jatkuvasti tai sitten olen kävelevä muumio. Varmasti helpottaa miestäkin.

Ja oon mä alkanut hyväksyä senkin, että mun fyysisessä toipumisessa menee varmasti aikaa. Että en tule kuntoon millään tee se itse -hengitysharjoituksella taikka parin viikon saikulla. Tarvitaan varmaan aika pitkä matka, että asiat lopulta loksahtelee paikalleen.

Tämmöistä tänään. Onnea plussanneille :angel7
 
Paljon viestejä taas tullu sitten mun viime viestin, mutta kaikki luettu. Mä oon nyt tehnyt niin, että käynyt silleen nopeasti kirjautumatta selailemassa niin en ole päässyt reagoimaan mutta ei myöskään ole kertyny sitten kauheeta määrää kerralla selattavaksi :angelic:
Flo arvioi kp 1 tälle päivälle ja tässä nyt muutaman päivän sisään varmasti alkavatkin. Sitten päästään taas kunnolla yrityshommiin, kun tämä kierto nyt meni vähän ohi :lurking:
 
Minäkin olen lueskellut täällä kirjoituksia ja jotain sepustellut tonne "yritystä odottavat" puolelle. Yritän vielä karistaa muutamia kiloja ennen vitosen yrityksen alkua, vaikken millään malttaisi odottaa. Nelosta odottaessa läpäsin juuri ja juuri sokerirasituksen, aika lähellä rajaa oli joku arvo (en muista enää mikä) ja siksi mittailin silloin tällöin sokereita varsinkin loppuraskaudessa (mittarin sain käyttööni siitäkin huolimatta, vaikka sokerirasituksen läpäisinkin). Vähän jouduin miettimään syömisiä, mutta ylityksiä ei tullut kuin kaksi kertaa kun söin aamulla jonkun kauhean kaloripommi-aamiaisen/brunssin... Mutta nyt haluan saada lähtöpainon vähän alemmas, niin jospa se vaikuttaisi sokereihin positiivisesti, vaikka ikää onkin enemmän. Kuopus kylläkin vasta 8 kk.

Mulla on nyt ikää 37 ja välillä tulee masis olo kun monessa paikassa lukee että 35 ja hedelmällisyys laskee jyrkästi. Toki kuopuksesta tärppäsi heti ekasta kierrosta, mutta epäilyttää että voiko niin hyvä tuuri olla toista kertaa :D. Kolmosta yrittäessä treenasin tavoitteellisesti ja olin hoikassa kunnossa, mutta raskautuminen kesti kolme vuotta. En kylläkään tikutellut oviksia enkä mitään sellaisia, odotin raskautta kyllä kovasti ja raskauduin vasta siinä kuussa kun olin luopunut toivosta ja ajattelin ettei meille sitä kolmatta sitten varmaan suoda. Mutta päädyin siihen että sekään ei ole hyvä jos treenaa liian kovaa, voi vaikeuttaa raskautumista, pieni rehevyys voi olla hyväksi (mikäli se henkilölle on ominaista siis, en usko että kenenkään kannaa itseään lihottaa).
Minullakin ikää on 36 joten i feel you. Tervetuloa mukaan ❤️

Uusi äitiyspakkaus on julkistettu: https://www.kela.fi/aitiyspakkaus-2020/-/blogs/vuodelaatikko-ja-kansi
 
Uus äitiyspakkaus on muuten ihana, just mun makuun olisi :dummy: Ei tule 2020 vauvaa, mutta jos ehtisi saada edes 2020 pakkauksen :rolleyes::grin

Oi, vitsi. Oon vallan unohtanut, et tänään kela julkaisi uuden pakkauksen. Kiitos muistutuksesta, täytyykin heti tsekata.


P.s. Roikun tällä puolella vielä hetken, täytyy mun ainakin se toinen testi tehdä, ennen kuin siirryn odottaja ryhmään....
 
Tsemppiä kaikille jotka on lopettamassa tupakointia! Ite en onnistunut siinä vasta sitten,kun plussasin esikoisesta, onneks en oo sortunut sen jälkeen :happy: (vaikka edelleen välillä tekee mieli kun vituttaa tai pääsee töistä 2,5v jo ilman)

Täällä yritän edelleen olla zen vauva asian suhteen, kiva lukea teidän kuulumisia silti! Itellä tää dietti jo tuottanu tulosta sen verran että nesteet jo lähtenyt 2kg pois! Tarkotus ois 5kg ehkä noin tiputtaa vielä tai kiinteytyä kun ei mulla sinänsä ylipainoa ole, mutta esikoisen raskaudesta johtuen vielä oli 10kg ylimäärästä kun turposin kun pullataikina ja sit tuli kilpirauhasen vajaatoiminta mikä oli pitkään hoitamaton, siks ei paino tippunu :wtf: olis kiva päästä ihannepainoonsa o_O ja sit tulla raskaaksi ja saada kiloja vähemmän kun esikoisesta :salut

Hyvää viikonloppua kaikille :Heartbigred
 
Mä kyselin tässä taannoin noista ovulaatiotesteistä. En liuskoilla saanut tasavahvoja ja flon mukaan oli ovis myös mennyt jo. Toissapäivänä tein liuskan joka oli niin puhtaan valkoinen kun olla voi ja viimeinen paketista. Tänään mulla on kp 16 ja tein vähän vitsillä oikeestaan digitestin, ei oo mitään oireita, aiemmat ovisoireet ollu joskus kp 10 tienoilla. Mutta digiin tuli hymynaama!!! Oon aivan puulla päähän lyöty. Ajattelin että ovis olis ollut sit viime viikonloppuna jo, tai sitten sitä ei olis ollu laisinkaan. Nyt alkoi jännittää jotenkin ihan uudella tavalla tää kierto :D pahoittelut sekavasta tekstistä
 
Takaisin
Top