Moikka pitkästä aikaa, en tiedä muistaako kukaan enää mua, mutta aattelin tulla kertomaan kuulumisia. Heinäkuista siis odotin, mutta saatiin elokuinen :)
Eli täälä ollaan jakauduttu! 7.8. Poika syntyi rytinällä. 21.30 eka supistus ja siitä 45 min niin alkoi lapsivettä tihkua ja supistuksista katos lähes täysin väli. Kiireellä esikoinen hoitoon ja itse sairaalaan, jossa oltiin perillä klo 23 jälkeen. Poika syntyi klo 1.30. Painaen 3200g.
Itse koin taas 1,5 litran verenhukan, kuten pari vuotta sitten keskenmenossa. Tää oli pelottava Kokemus kun verenpaineet laski todella nopeasti ja ihan rimaa hipoen vältin nukutuksen ja kaavinnan. Tällä kertaa hemoglobiini ei laskenut ihan alle sadan(km se laski 140- alle 90), mutta mulle luvattiin punasolutankkaus osastolle, että toipuisin nopeammin, mutta osastolla sainkin vaan todella huonoa kohtelua. En pysynyt tolpillani, mutta mut jätettiin yksin vauvan kanssa ja käskettiin hakea ruoka ajoissa keittiöltä. Kukaan ei auttanut vaikka sanoin että jalat ei oikein kanna ja pyörryttää.
Hortoilin n. 8 tunnin kuluttua synnytyksestä hakemaan jäähtynyttä ruokaani viimeisillä hetkillä, ennen kuin keittiö olisi sen noutanut pois. Jouduin ottamaan istumataukoja matkan varrella, kun silmissä vaan musteni.
Halusin nopeata kotiutusta, koska vauvalla oli kaikki hyvin, ja mun mielestä hoitajat oli tosi töykeitä. Kotona olisi ollut enemmän hoitajia(mies ja esikoinen) . En saanut lähteä , syynä että vauvan sokereita haluttiin seurata 2 päivää, koska en käynyt sokerirasituksessa, vaikka olin mittaillut paasto ym arvoja itsekseni, ja yhtään vikaa ei missään vaiheessa ollut. Ja sen piti riittää nopeaan kotiutumiseen,kutrn raskausaikana oltiin keskusteltu neuvolassa ym.
Sitten vielä illasta keksivät alkaa kerätä vielä vauvan kakkaa, eli mekonium näytteet(huumeseula) kun olin kertonut etten haluaisi olla osastolla montaa päivää, jos vauvalla on kaikki hyvin, ja vetosin paniikkihäiriööni ja että kotona pärjään paremmin eikä sielä tarvi pelätä paniikkikohtauksia. Näin ollen pitivät meitä sielä 3 päivää. Missasivat vielä tärkeimmän näytteet sillä vauva kakkas jo salissa jossa kätilö heitti tietysti kakkavaipan roskiin. Ja missään vauvan tiedoissa ei ole tästä mekonium keräyksestä!? Vaikka pitäisi olla. Ja vielä ennen kotiinlähtöä halusivat tarkistaa vauvan sokerit vaikka 2 päivän seuranta oli jo ohi ja kaikki arvot ollu priimaa. Vauvan jalan pohjat ollu tämän 2 viikkoa aivan haavoilla. Ottivat bilirubiini takin 2 kertaan vaikka arvot oli ekallakin jo priimaa. Tuntui että halusivat syyn pitää meitä sielä tosi pitkään. Kunnon piinaavat päivät. Olin niin onnellinen kun pääsin kotiin, vaikka oma kunto oli aika tutiseva ja korvissa vaan humisi. En enää ikinä mene tuonne synnyttäneiden osastolle. Esikoisen aikaan kaikki oli toisin, ja sielä oli tosi ihania hoitajia.
Mutta ollaan nyt oltu pian 2viikkoa kotona ja vauva on maailman ihanin vauva.
Meillä ei tämä poitsu halunnut ultrassa näyttää sukupuolta, joten meille tuli ihan yllärinä toinen poika.
Toivottavasti te kaikki loputkin pian plussaatte ja saatte sen oman ihanan pienen käärön, tai vaikka kaksi :)