Raskaaksi 2020

[Milalai]

Mulla ollu tänää outo päivä. Oksettava olo, maha sekaisin. Ja vilu. Valkovuotoa myös hurjasti. Nyt vasta dpo 3, eli ei oo raskausoireita tosiaan. Tuo valkovuoto on outo, koska yleensä on kuivaa tähän aikaan kierrosta. Alan kohta epäillä et joku hormoni mättää täs kierrossa ja piinailu olis ihan turhaa. Mut viikon päästä dpo 9 tai 10 testaan silti herkällä :D ihan koska pari herkkää testiä on ja esikoinen on torstain ja perjantain koulussa.

 

[Pingviiniemo]

Itsekin osallistun tähän laihdutuskeskusteluun. Mulla on ylipainoa reilusti (+50kg) ja tiedän mitkä riskit ja haasteet painon mukana tulee raskautta yrittäessä tai raskaana ollessa. Itsellä on ollut aina haasteita painon kanssa ja olen jättänyt paljon asioita sen takia tekemättä, siksi haluan kuitenkin yrittää raskautumista.

Miehelle sanoin, että mikäli raskautumista tästä kierrosta ei tule (nyt dpo 10) ja sellainen olo on, että kuukautiset alkaa ensi viikon alussa, niin sitten keskitytään enemmän painon pudotukseen. Onneksi mies on tukena myös laihdutuksessa, ja tehdään paljon asioita yhdessä sen eteen.

Onko täällä muita, joilla olisi reilusti ylipainoa? :)

Meillä on suurinpiirtein saman verran ylipainoa! Mulle tuli kilot vasta kun alotin masennuslääkkeet, mutta en aio lopettaa koskaan, kun en pärjää ilman. :) Laihtua yritän, mutta olen toisaalta tosi iloinen, kun jaksan touhuta vauvani kanssa normaalisti ja käydä pitkillä lenkeillä. Verenpaine mulla on suht matala ja diabetestä ei näkyvissä, mutta olenkin vielä nuori....

Syöminen on ainoa asia, missä mä ja mies ollaan erillaisia, kun mies on hoikka ja mä olen BMI:n mukaan sairaalloisen lihava, mikä on aina yhtä ihanaa lukea laskurista! Tulee vaan aina mieleen ne sairaalloisen ylipainoiset petipotilaat TLC:llä. Samassahan painokategoriassa mä sitten periaatteessa niiden kanssa painin.

 

[Juliet92]

Luulis että joku 1800-1900kcal riittäis ihan hyvin. Mulle ainaki viime vuonna neuvolassa sanottiin että paino saa pudota raskauden aikana jos on ylipainoa, kunhan ei mitään järkyttävää laihdutuskuuria kuitenkaan sillon pidä. :)

Niin olen itsekin ymmärtänyt. Tiputettavaa normipainoon olisi se huimat 35kg, et reilusti löytyy täältäkin:arghh:

Mulle annettiin neuvolassa 1600kcal ruokavalion ohje, kun oli raskaana. Toisaalta olen reilusti ylipainoinen niin sainkin syödä vähemmän.

oho! Yllätyin kyllä todella että noinkin vähillä saa vetää. Mutta katsovat varmaan juuri sen mukaan miten paljon sitä ylimääräistä on.

Täällä ootte puhunut painon pudottamisesta. Mun täytyy nyt ottaa myös itseäni niskasta kiinni ja yrittää pudottaa nämä ylimääräiset kilot ihan oikeasti. Kävin otattamassa muutamat labrat yksityisesti ilman lähetettä ja mulla oli maksa-arvo jnkv koholla. En itse keksi muuta syytä sille, kun ylipainon (BMI mulla 29). Nämä vauvavuosikilot (juu ei oo raskauskilot ) vaan on tullut ja pysyneet tiukasti ja sitten vielä muutama ruuhkavuosikilo päälle... Ferritiini mulla oli 28, mikä oli odotettua korkeampi ja muutenkin pääasiassa arvot kohdallaan. Täytyy toki vielä työterveyteen soittaa kyllä noista tuloksista ja pyytää kontrolleja.

”Kiva” kuulla, että useeempi kilojen kanssa taisteleva. Pitäskö tuolla laihduttamalla kohti plussaa ketjussa vähän aktivoitua vaihtelemaan ajatuksis, niin ei muutu painokeskusteluksi tämä puoli?

Itsekin osallistun tähän laihdutuskeskusteluun. Mulla on ylipainoa reilusti (+50kg) ja tiedän mitkä riskit ja haasteet painon mukana tulee raskautta yrittäessä tai raskaana ollessa. Itsellä on ollut aina haasteita painon kanssa ja olen jättänyt paljon asioita sen takia tekemättä, siksi haluan kuitenkin yrittää raskautumista.

Miehelle sanoin, että mikäli raskautumista tästä kierrosta ei tule (nyt dpo 10) ja sellainen olo on, että kuukautiset alkaa ensi viikon alussa, niin sitten keskitytään enemmän painon pudotukseen. Onneksi mies on tukena myös laihdutuksessa, ja tehdään paljon asioita yhdessä sen eteen.

Onko täällä muita, joilla olisi reilusti ylipainoa? :)

Ylempänä kirjoitinkin, että itsellä se 35kg tiputettavaa. Ja itseni kohdalla en voi puhua vauvakiloista, kun esikoista tässä työstetään

Jep! Oon aika varma nyt, että ovulaatio on ollut myöhemmin. Kiitos vastauksista kaikille! Ei ole vuoto alkanut ja tosiaan ovulaatio-oireiden perusteella ois vasta Dpo 8. Katotaan mitä tuleman pitää.

sulla on kyl niin jännät päivät käsillä! Toivotaan parasta

 

[alinah]

Mä oon ite ollu nyt taas huhtikuusta asti vhh/keto. Oli helmi-maaliskuu välissä jolloin taas söin vähän miten sattuu.

Tammikuussa mua alkoi kuvottaa oma peilikuva, mulla on reilusti ylipainoa ja huomasin tammikuussa että 9kiloa oli tullu huomaamatta..

En päästä itseäni enää tämmöseen kuntoon, pyrin syömään vhh/keto. Kun tavoitepaino saavutettu, niin ylläpitoa. Uskon että tällä ruokavaliolla on myös positiiviset vaikutukset tähän säänölliseen kiertoon.

Kohta paukkuu -10kg. :)

Ehkä kesäkunto 2021! P.S 20 kiloa ainakin vielä saisi pudottaa painoa.

 

[Mamiii]

Jep! Oon aika varma nyt, että ovulaatio on ollut myöhemmin. Kiitos vastauksista kaikille! Ei ole vuoto alkanut ja tosiaan ovulaatio-oireiden perusteella ois vasta Dpo 8. Katotaan mitä tuleman pitää.

On se hyvinkin mahdollista. Näköjään se ovulaatio voi pitkässäkin kierrossa tapahtua, kuten itsellä nyt todistetusti. Sinuna kyllä luottaisin oireisiisi.

Mielenkiintoisia asioita. Yritin löytää tietoa siitä, että yrittääkö elimistö uudestaan saada ovulaation aikaan, jos ekalla yrityksellä hormonitasot eivät nouse tarpeeksi korkealle jotta ne laukaisisivat ovulaation. Löysin jo jostain tietoa, mutta kadotin sen Vai luovuttaako kroppa useammin ja tulee ovuloimaton kierto?

 

[Celaena]

Jee pääsin taas kirjautumaan. Eilen tosiaan vaaleanpunaista vuotoa. Tänään sitten alkoi vuoto kohti uutta yritystä! Olikin tatuointiaika varattuna vielä tälle kuukautta niin ei tarvitse perua sitä

 

[Juliet92]

Täällä vaivaa unettomuus tänä yönä näköjään. Dpo 4 nyt ja kostealta tuntuu paikat ja nenä tukossa. Muita unettomia?

 

[piglet]

Ei mullakaa ollut ennen esikoista mitään Ovis kipuja tms. Nyt vasta esikoisen jälkeen kun pillerit lopetin niin voi luoja. Ja varsinkin keskenmenon jälkeen tuntenut munasolun kasvukipuja ja si ovulaation aikaan kipuja. Ne on niin yksilöllisiä. Hienoa et kaikki hyvin, mäkin tuhlasin just viime kierrossa 250 gynelle mut oli kiva kuulla et kaikki kunnossa

Niinhän se on, ollaan kaikki erilaisia sitä vaan niin kovin helposti alkaa vertailla omia oireitaan muihin. Ja kyllähän niistä oireista puhutaan enemmän kun siitä ettei ole oireita Luottavaisin mielin vaan eteenpäin.
Joo kyllä tuosta tiedosta ihan mielellään maksaa

 

[5apila]

Tuohon painokeskusteluun piti vielä lisätä, että tuo 1600kcal on raskausdiabetes-dieetti, eikä ymmärtääkseni ole sidonnainen painoon (tai sitä voi siis noudattaa vaikka olisi enemmänkin ylipainoa). Itsellä ei onneksi raskausdiabetesta ihan ollut, mutta ajattelin ettei radi-dieetin noudattaminen voi olla epäterveellistä, jos sellainen erikseen on kehitelty. Tärkeämpää silti on varmastikin syödä terveellisesti ja kasvispainotteisesti, kuin orjallisesti 1600 kaloria. Söin super-terveellisesti odotusajan ja paino tippui odotusaikana 10 kg ja synnytyksen jälkeen vielä lisää, mutta nyt imetysaikana pääsin vähän huomaamatta pullahtamaan ja mullakin kävi kuten alinah kirjoitti, että tammikuussa tajusin että apua, nyt on peilikuva muuttunut ja paino luikerrellut huimasti ylös.

Ei se ylipaino automaattisesti tarkoita että olisi mitään ongelmia raskaudessa, itekin tosiaan laihduttelen siksi, ettei raskausdiabetes pääsisi pamahtamaan viimeisessä raskaudessa, kuopuksen sokerirasituksessa 1h arvo oli melko lähellä sitä radi-rajaa (aiemmissa raskauksissa ei ole ollut lähelläkään). Muuten vointi raskausaikoina ollut hyvä ja muut arvot (verenpaineet yms) erinomaisia. Välillä tuntuu että vähän liikaakin syyllistetään ylipainoisia odottajia, ei kaikki vaivat tule automaattisesti silloinkaan. Mulla esimerkiksi viime raskaudessa pysyi verenpaineet melkein samoissa koko raskauden ja mulla alhainen verenpaine luonnostaan muutenkin.

 

[västäräkkinen]

Sympatiaa kaikille! Minua ihmetyttää, kun eilen oli kp15, eikä hailuraakaan viivaa ovis-testissä. Aina välillä mietin, voisinko olla raskaana. En kuitenkaan halua laittaa hirveästi rahaa kaikkiin testeihin, kun muitakin rahareikiä on.

Viime kuussa oli kp13:sta alkaen niin ikävät ovis-oireet, että käytin 16 euroa typerään Cuplaton-lääkkeeseen, jota ei sitten kannattaisi edes käyttää, jos yrittää tulla raskaaksi.

 

[Pingviiniemo]

Tuohon painokeskusteluun piti vielä lisätä, että tuo 1600kcal on raskausdiabetes-dieetti, eikä ymmärtääkseni ole sidonnainen painoon (tai sitä voi siis noudattaa vaikka olisi enemmänkin ylipainoa). Itsellä ei onneksi raskausdiabetesta ihan ollut, mutta ajattelin ettei radi-dieetin noudattaminen voi olla epäterveellistä, jos sellainen erikseen on kehitelty. Tärkeämpää silti on varmastikin syödä terveellisesti ja kasvispainotteisesti, kuin orjallisesti 1600 kaloria. Söin super-terveellisesti odotusajan ja paino tippui odotusaikana 10 kg ja synnytyksen jälkeen vielä lisää, mutta nyt imetysaikana pääsin vähän huomaamatta pullahtamaan ja mullakin kävi kuten alinah kirjoitti, että tammikuussa tajusin että apua, nyt on peilikuva muuttunut ja paino luikerrellut huimasti ylös.

Ei se ylipaino automaattisesti tarkoita että olisi mitään ongelmia raskaudessa, itekin tosiaan laihduttelen siksi, ettei raskausdiabetes pääsisi pamahtamaan viimeisessä raskaudessa, kuopuksen sokerirasituksessa 1h arvo oli melko lähellä sitä radi-rajaa (aiemmissa raskauksissa ei ole ollut lähelläkään). Muuten vointi raskausaikoina ollut hyvä ja muut arvot (verenpaineet yms) erinomaisia. Välillä tuntuu että vähän liikaakin syyllistetään ylipainoisia odottajia, ei kaikki vaivat tule automaattisesti silloinkaan. Mulla esimerkiksi viime raskaudessa pysyi verenpaineet melkein samoissa koko raskauden ja mulla alhainen verenpaine luonnostaan muutenkin.

Samaa mieltä! Mäkin kävelin pitkiä lenkkejä vielä loppuraskaudessa, toki piti pysähtyä piipahtamaan vessassa silloin tällöin. Vointi oli mitä mainioin ja lattiallahan sitä konttailtiin kaverin lapsen kanssa. Toi syyllistäminen on ärsyttävää ja painosta valittaminen, kun muutenkin ahistaa kun se raskaana ainakin mulla tuppas nousemaan. Lopputulos oli kuitenkin se, että kaikki raskauskilot jäi synnärille.

Sitten ruettiin ylimääräisen ravitsemuskäynnin aikana puhumaan miten lapselle pitää opastaa terveellinen ruokavalio. Mä olen mun sisaruksista ainoa ylipainoinen ja kaikki muut hoikkia vaikka samaa ruokaa syöty lapsesta asti. Mun ruokavalio ei vaikuta mieheenkään, kun se osaa syödä oikealla tavalla vaikka mulla on ongelmia. Tottakai mä lapselleni pyrin näyttämään miten syödään terveellisesti, enkä kauho karkkia suuhun vaikka siltä näytän!

Sitten oli vielä se hampaiden pesu keskustelukin. Tottakai mä pesen lapseni hampaat, kun itse aina huolehtinu hyvin! Hammaslääkärikin sanoi, että et varmaan juo limuja ollenkaan kun hampaat niin hyvässä kunnossa.

Tällainen purkautuminen...anteeksi

 

[Sofia2016m]

Painosta tuli mieleen, luin jostain et jos miehellä on lihavuutta niin seksiä kannattais harrastaa vähemmän kun joka päivä? Mistähän mä sen luin.. Mutta itsellä siis se tilanne että oon just ja just normaali painoinen etten ihan lievästi alipainoinen. Miehellä lievä lihavuus. Mulla on sellanen ongelma kun painoa on tosi vaikea saada. Nyt viime kesästä on tullut onneksi edes se n. 4kg

 

[Sofia2016m]

Sympatiaa kaikille! Minua ihmetyttää, kun eilen oli kp15, eikä hailuraakaan viivaa ovis-testissä. Aina välillä mietin, voisinko olla raskaana. En kuitenkaan halua laittaa hirveästi rahaa kaikkiin testeihin, kun muitakin rahareikiä on.

Viime kuussa oli kp13:sta alkaen niin ikävät ovis-oireet, että käytin 16 euroa typerään Cuplaton-lääkkeeseen, jota ei sitten kannattaisi edes käyttää, jos yrittää tulla raskaaksi.

Ehkä se Ovis on kuitenkin vielä tulossa mutta myöhemmin? :)

 

[5apila]

Pingviiniemo, samaa mieltä :). Vauva alkaa onneksi tervehtymään ja viime yön nukuin makeasti. Kävin illalla hölkkäämässä, vaikken ois jaksanu millään lähteä. Se kuitenkin piristi et pääsin hetkeksi eroon tohinasta ja tuli raukea olo. Mun viivat on ollu tämmöset jo pari päivää, ehkä se ovis vielä tulee lähipäivinä :

 

[Marcipa]

Täällä vaivaa unettomuus tänä yönä näköjään. Dpo 4 nyt ja kostealta tuntuu paikat ja nenä tukossa. Muita unettomia?

Mäkin valvoin yöllä. Levottomat jalat vaivasi. Pitkään aikaan ei olekaan tuota ongelmaa ollut, mutta nyt sitten parina yönä. Tänään vissiin dpo1/kp20.

 

[Dooris]

Painokeskusteluun. Mullakin olis pudotettavaa n. 30kg et ois painoindeksin mukaan normaalipainonen. Olin ollu koko elämäni ylipainonen, 18-vuotiaana rupesin laihduttamaan ja lopulta laihduin 35 kiloa vuoden aikana, jossain kohtaa siinä matkan varrella menin sairastumaa anoreksiaan. En syöny ku joku 200-300kcal päivässä ja liikuin tosi paljon, vaatekokokin tippu 42:sta 32:teen. Lopulta sit 24-vuotiaana mul kävi niinku pingviiniemolle, vaihdettiin mielialalääkitystä ja rupesin lihomaan 10kg/6kk vauhdilla. Se lääkitys on onneks vaihdettu mut en oo saanu niitä kiloja enää pois, vaik onneks se lihominen pysähty. Nyt oonkin sitte 12 kiloa painavampi ku sillon 18 vuotiaana.. Mutjoo kun on taipumusta syömishäiriöön niin en voi alottaa mitään dieettiä, ku mul käy väkisinki sit niin et vedän sen ihan yli. Karpatessakin mua rupes ne hiilarit ahdistaa niin et söin vaan10g/vrk, lopulta alko ahdistaa rasvat ja rupesin tiputtaa niitäkin ja sit kun laskeskeli jo niitä hiilareita ja rasvoja ni väkisinki rupes laskee kaloreita ja nekin piti saada jonneki alle 600kcal/pv. Siks on vähän hankala tää kun pitäs miettiä "terveellistä elämänmuutosta" eikä "laihdutuskuuria" mut se menee väkisinki stressaamiseks ja kaloreiden laskemiseks ainaku huomaan et paino alkaa pudota.... :arghh:

 

[Pingviiniemo]

Painokeskusteluun. Mullakin olis pudotettavaa n. 30kg et ois painoindeksin mukaan normaalipainonen. Olin ollu koko elämäni ylipainonen, 18-vuotiaana rupesin laihduttamaan ja lopulta laihduin 35 kiloa vuoden aikana, jossain kohtaa siinä matkan varrella menin sairastumaa anoreksiaan. En syöny ku joku 200-300kcal päivässä ja liikuin tosi paljon, vaatekokokin tippu 42:sta 32:teen. Lopulta sit 24-vuotiaana mul kävi niinku pingviiniemolle, vaihdettiin mielialalääkitystä ja rupesin lihomaan 10kg/6kk vauhdilla. Se lääkitys on onneks vaihdettu mut en oo saanu niitä kiloja enää pois, vaik onneks se lihominen pysähty. Nyt oonkin sitte 12 kiloa painavampi ku sillon 18 vuotiaana.. Mutjoo kun on taipumusta syömishäiriöön niin en voi alottaa mitään dieettiä, ku mul käy väkisinki sit niin et vedän sen ihan yli. Karpatessakin mua rupes ne hiilarit ahdistaa niin et söin vaan10g/vrk, lopulta alko ahdistaa rasvat ja rupesin tiputtaa niitäkin ja sit kun laskeskeli jo niitä hiilareita ja rasvoja ni väkisinki rupes laskee kaloreita ja nekin piti saada jonneki alle 600kcal/pv. Siks on vähän hankala tää kun pitäs miettiä "terveellistä elämänmuutosta" eikä "laihdutuskuuria" mut se menee väkisinki stressaamiseks ja kaloreiden laskemiseks ainaku huomaan et paino alkaa pudota.... :arghh:

Mun siskolla on ollut syömishäiriö kanssa ja se oli todella raskasta seurata sivusta. Ihana, että olet toipunut siitä! Se on jännä, että monet lääkärit ei tajua, kuinka merkittävä lihottava vaikutus masennus/psykoosilääkkeillä on. Mullakin aina puhutaan ruokavalion aiheuttamasta ylipainosta, mikä on kyllä totta, mutta tuntuu, ettei koskaan puhuta lääkkeiden vaikutuksesta, vaikka joka ikisessä lääkkeessä mitä syön lukee että haittavaikutuksena lihominen. Olinhan mä nuorena ennen lääkkeitä hoikka ja hyvä kuntonen, mutta olin tosi onneton ja kamalaa seuraa. Nyt oon onnellinen, mutta lihava. Silti en palais edelliseen vaikka saisin hoikkuuden takas.

Toi ylivetäminen on niin tuttua. En pysty vieläkään ottaa juoksu-askeltakaan kun tulee paniikki kohtaus. On jääny niin valtava ahdistus ja trauma siitä pakkomielteisestä juoksemisesta nuorena.

 

[Juliet92]

Samaa mieltä! Mäkin kävelin pitkiä lenkkejä vielä loppuraskaudessa, toki piti pysähtyä piipahtamaan vessassa silloin tällöin. Vointi oli mitä mainioin ja lattiallahan sitä konttailtiin kaverin lapsen kanssa. Toi syyllistäminen on ärsyttävää ja painosta valittaminen, kun muutenkin ahistaa kun se raskaana ainakin mulla tuppas nousemaan. Lopputulos oli kuitenkin se, että kaikki raskauskilot jäi synnärille.

Sitten ruettiin ylimääräisen ravitsemuskäynnin aikana puhumaan miten lapselle pitää opastaa terveellinen ruokavalio. Mä olen mun sisaruksista ainoa ylipainoinen ja kaikki muut hoikkia vaikka samaa ruokaa syöty lapsesta asti. Mun ruokavalio ei vaikuta mieheenkään, kun se osaa syödä oikealla tavalla vaikka mulla on ongelmia. Tottakai mä lapselleni pyrin näyttämään miten syödään terveellisesti, enkä kauho karkkia suuhun vaikka siltä näytän!

Sitten oli vielä se hampaiden pesu keskustelukin. Tottakai mä pesen lapseni hampaat, kun itse aina huolehtinu hyvin! Hammaslääkärikin sanoi, että et varmaan juo limuja ollenkaan kun hampaat niin hyvässä kunnossa.

Tällainen purkautuminen...anteeksi

Painosyyllistäminen on niin helkutin perseestä! Oli lääkärissäkäynnin syy mikä hyvänsä niin tuntuu usein, että kaikki pistetään ylipainon piikkiin ja mainitaan ylipaino joka hoitokertomuksessa. Orln itse hoitaja ja tiedän toki ylipainon haitat yms. Mutta silti!

Painokeskusteluun. Mullakin olis pudotettavaa n. 30kg et ois painoindeksin mukaan normaalipainonen. Olin ollu koko elämäni ylipainonen, 18-vuotiaana rupesin laihduttamaan ja lopulta laihduin 35 kiloa vuoden aikana, jossain kohtaa siinä matkan varrella menin sairastumaa anoreksiaan. En syöny ku joku 200-300kcal päivässä ja liikuin tosi paljon, vaatekokokin tippu 42:sta 32:teen. Lopulta sit 24-vuotiaana mul kävi niinku pingviiniemolle, vaihdettiin mielialalääkitystä ja rupesin lihomaan 10kg/6kk vauhdilla. Se lääkitys on onneks vaihdettu mut en oo saanu niitä kiloja enää pois, vaik onneks se lihominen pysähty. Nyt oonkin sitte 12 kiloa painavampi ku sillon 18 vuotiaana.. Mutjoo kun on taipumusta syömishäiriöön niin en voi alottaa mitään dieettiä, ku mul käy väkisinki sit niin et vedän sen ihan yli. Karpatessakin mua rupes ne hiilarit ahdistaa niin et söin vaan10g/vrk, lopulta alko ahdistaa rasvat ja rupesin tiputtaa niitäkin ja sit kun laskeskeli jo niitä hiilareita ja rasvoja ni väkisinki rupes laskee kaloreita ja nekin piti saada jonneki alle 600kcal/pv. Siks on vähän hankala tää kun pitäs miettiä "terveellistä elämänmuutosta" eikä "laihdutuskuuria" mut se menee väkisinki stressaamiseks ja kaloreiden laskemiseks ainaku huomaan et paino alkaa pudota.... :arghh:

Hurja painotarina sulla! Sopisko sulle semmonen, ettet kyttäis niin niitä makroja ja kaloreita vaan sillee, et kaikki ylimääräset herkut pois ja esim. Leipä pois? Mulla tippu viime kesänä ihan noilla se n. 14kg. Omalla kohdallani en usko et menis liian tarkaks kaloreiden nyppäämiseks ni ainakin nyt oon innostunu fatsecretin käytöstä ja kyttää noita hiilareita. Oon semmonen hiilaripuputtaja et hyvä vierottaa niistä

Mun siskolla on ollut syömishäiriö kanssa ja se oli todella raskasta seurata sivusta. Ihana, että olet toipunut siitä! Se on jännä, että monet lääkärit ei tajua, kuinka merkittävä lihottava vaikutus masennus/psykoosilääkkeillä on. Mullakin aina puhutaan ruokavalion aiheuttamasta ylipainosta, mikä on kyllä totta, mutta tuntuu, ettei koskaan puhuta lääkkeiden vaikutuksesta, vaikka joka ikisessä lääkkeessä mitä syön lukee että haittavaikutuksena lihominen. Olinhan mä nuorena ennen lääkkeitä hoikka ja hyvä kuntonen, mutta olin tosi onneton ja kamalaa seuraa. Nyt oon onnellinen, mutta lihava. Silti en palais edelliseen vaikka saisin hoikkuuden takas.

Toi ylivetäminen on niin tuttua. En pysty vieläkään ottaa juoksu-askeltakaan kun tulee paniikki kohtaus. On jääny niin valtava ahdistus ja trauma siitä pakkomielteisestä juoksemisesta nuorena.

mä olin lapsena ja teininä siinä normaali bmi:in sisällä mutta koin huonon itsetunnon takia olevani lihava ja vertasin itseäni aina hoikempiin kavereihin. 16 v otin hormoonikapselin enkä pariin vuoteen muuttanut mitään ruokailu/liikuntatottumuksia, mutta aloin silti lihomaan. Puntarilla en käynyt siinä moneen vuoteen. 19 v aloitin vasta ( nyt jo menneen talven lumia) 7,5 v kestäneen parisuhteen ja siinä vähän yli parikymppisenä uskaltauduin vaa’alle ja painoa oli tullut yhteensä se 40kg vs. Ennen kapselin ottoa. Tuona aikana tuli toki oltua vähemmän liikenteessä ja syötyä raskaammin ja epäterveellisemmin (himoliikkuja en ole koskaan ollut). Sain välillä tiputettua melkein 20kg pois mutta juoksivat sitten äkkiå takaisin kun lipsui tiukemmasta kurista. Vuosi sittten erosin tästä pitkästä parisuhteesta minkä jälkeen laihduin parissa kuukaudessa suhteellisen pienillä muutoksilla 14kg. Niistä tullu puolet takas tän uuden parisuhteen myötä:banghead: nyt alotin taas ottaa itteeni kunnolla niskasta ja 5kg olisi siihen mitä alkusyksyst painoin.

Muttta mutta. Mielestäni oma lihomiseni alkoi selvästi hormonikapselin laitoin jälkeen. Lääkärithän ei tätä myönnä vaan pistävät vakiintuneen parisuhteen piikkiin kertyvät kilot. Omalla kohdallani kaksi ensimmäistä vuotta olin ihan sinkku ja niinkuin yllå mainitsin, ei elintapani muuttuneet kahden vuoden aikana.

Mielialalääkkeitä olen itsekin joutunut syömään vuosia. Ensin seronilia, lakkasi teho joten sain venlafaxinin ja voxtran. En kokenut mitään hyötyä jälkimmäisestä ja sitä en vuotta pidempään syönyt. Venlasta olen kevään aikana itseni vieroittanut (ei saa lopettaa seinään) ja nyt en ole kohta kk syönyt enää ollenkaan.

 

[Alcyone]

Taisin alkuvuodesta jotain kirjoitella tässä ketjussa, mutta sitten se jäi. Olen nyt rv 6+3 raskaana ja kovasti jännittää, mikä tilanne tuolla kohdussa on. Alkuraskauden ultraan olen menossa rv 7+0. Taustalla kkm viime elokuussa ja 20+ -vuotias lapsi edellisestä liitosta.

Hei tuli mieleen, että kuinka myöhään ovulaatio voi tulla ennenkuin menkkojen kuuluisi alkaa. Onhan tää omituista, että synnytyksen jälkeen säännöllinen kierto yhtäkkiä loppuisi kokonaan. Mietin, että oisko voinut käydä niin, että ovulaatio tapahtui esim. vaan pari päivää ennen menkkoja. Jotenkin mun logiikalla silloin tosi lyhyen luteaalivaiheen olisi pitänyt estää munasolun kiinnittyminen ja vuodon tulla? Onko kellään kokemusta yms vastaavaa? Tää on niin jännää.

Ihan oikeassa sinun logiikkasi on! Liian lyhyt luteaalivaihe todella estää alkion kunnollisen kiinnittymisen. Jos luteaalivaihe on liian lyhyt, on kohdun limakalvo on jo hajoamassa silloin, kun alkio yrittää kiinnittyä, ja kaikki tulee menkkavuodon mukana ulos.

Aloin kkm:n jälkeen tikuttaa ovulaatiota, jolloin selvisi, että mulla on aivan liian lyhyt luteaali. Ovis mulla tulee normaalisti kp 17-19. Tiputtelu alkoi yleensä jo dpo 8-9 ja kunnon vuoto dpo 9-10. Sain gyneltä maaliskuussa Terolut-keltarauhashormonia luteaalivaiheen tueksi, mikä omalla kohdalla auttoikin raskautumaan. Gynen mielestä luteaali oli saatava kestämään ihan vähintään dpo 12 saakka, mutta mielellään dpo 14, jotta raskaus voisi onnistua. Ekasta Terolut-kierrosta mulla oli kemiallinen, ja tokasta alkoi nyt meneillään oleva raskaus. Sitähän ei vielä tiedä, tuleeko taas km, mutta pitää vaan toivoa parasta.

 

[Laakeripuu]

Rankkoja kokemuksia teillä takana, kovasti tsemppiä jengille sen sopivimman painon ja hyvän olotilan saavuttamiseen!

Itselläni on n. 20 kiloa ylimääräistä ihannepainoon, mutta en ole siitä kovin stressaantunut, koska minulla on ihan mukavasti lihasta ja olen semityytyväinen ulkonäkööni näinkin. Vaikka kyllähän se harmittaa, etteivät vielä jokunen vuosi sitten ostetut vaatteet enää mahdu päälle. Vatsa- ja selkämakkaroista voisin myös luopua

Olen myös vanha ketoilija, mutta en valitettavasti voi sitä ruokavaliota noudattaa, sillä saan siitä aivan järkyttävän ihottuman. Niin kutsuttu "keto rash" eli prurigo pigmentosa aktivoitui minulla kun ekan kerran olin ketoillut 2-3 kk. Siihen auttaa ainoastaan hiilareiden määrän nostaminen. Myöhemmin yritin uudestaan, ja ihottuma tuli parissa viikossa. Nykyään jos syön vähän hiilareita vain muutamana päivänä putkeen, tuo ihottuma alkaa kutkuttaa niskassa. Se on todella kutiava ja inhottava ihottuma, joten olen mieluummin ylipainoinen kuin kestän sitä