Joo pojalla on synnynnäisesti ahtaat nenäontelot. Taikka nenäontelot ei sisänsä vaan hänellä on nenäluut vähän liian lähellä toisiaan josta tulee ahtautta nenään. Hänellä oli pitkään happiviiksissä, myös täällä kotona ollessa. Oli ahistavaa kun ei voitu käydä missään kun konetta ei saanu autoilun ajaks päälle ja syöminen oli hänelle hankalaa. Päästiin sitten leikkaukseen, jossa käsiteltiin nenän seinämiä radioaktiivisella säteellä pienemmiksi ja nenässä olevia kuorikoita siirrettiin jotta henki kulkee. Luita ei tarvinnu onneks siirtää. Nyt hänellä ei ole enää happiviiksiä ja hengitys sujuu. Tosin vielä on sellasia arkisia asioita joissa tuo hengitys otettava huomioon. Esim päikkärit ja ylipäätään nukkuminen. Pitää olla pystyasennossa, koska heti kun nenään nousee vähäänkään limaa niin ukko on tukkonen kun mikä. Ärsyttää myös joskus kun lääkärissä käy niin lääkäri kysyy "voi onko hänelle nuha tullut" saa aina vastata että ei ole, se kuuluu hänelle luontaisesti. Hän siis kuulostaa melkein koko ajan kun olisi nuha. Mutta hän itse on oppinut sen kanssa elämään. Yölläkin jos nenä menee tukkoon, niin hän ei kyllä apua siihen pyydä vaan saa itse sen selviteltyä. :)