Beisla toivotaan että seuraava inssi tuo toivotun tuloksen!
Kaksi viivaa voi hyvinkin tulla vaikka ei olisikaan mikään early testi! Taas tämä sanottava, älkää niitä one stepsejä! Tein semmoisen dpo 15 eikä vieläkään kunnon viivaa, ei lähellekään sellainen kuin pc:llä jo dpo 10 ja 13.
Saa90 itsellä oli jo esikoisesta semmoinen olo että välillä ei jaksanut odottaa ja ei muuta ajatellutkaan. Välillä kuitenkin tuli olo että apua, haluanko sittenkään. Vastaus oli itselle kuitenkin selvä: kyllä haluan! Sama nyt tämän toisenkin kohdalla. Miten jaksan kahden pienen kanssa? Mitä jos raskausaika on samanlaista pahoinvointia kuin viimeksi ja pitäisi tuon ensimmäisen kanssa jaksaa? Kysymyksiä on paljon, mutta itse ainakin tiedän sisimmässäni että kaikesta selviää ja äideillä on ihmeellinen kyky jaksaa. Jaksaa valvoa yöt sairaan lapsen kanssa ja aamulla vielä huolehtia tästä, ruokkia, pestä ja hoivata. Ja täytyyhän se kotikin siinä välissä siistiä. Sisarukset ovat itselleni niin tärkeitä että haluan omalle lapselleni saman.
Eikö ole ihan normaalia jännittää uusia tilanteita ja ehkä vähän epäröidäkin? Oli kyse sitten perheen lisäyksestä tai työpaikan vaihdosta.
On. Täällä menossa rv öööö.... 4-5, tarkkaa en tiedä.... miks ei tästä osaa nauttia? Kokoajan pelkää että jotain käy. Jokainen vatsan vihlaisu ym. Välillä kun nousen, vihlaisee tai kun suoristan selän, alavatsaa ikään kuin kiristää. Äsken tuntui jonkin aikaa pientä kirvelyn tapaista. En muista että viime raskaudessa olisi ollut. Tiedän myös että on normaalia mutta silti huolestuttaa. Nyt mietin menisinkö ar ultraan. Sinne kuitenkin kannattaa mennä vasta joskus rv 7??? Samaa mietin viimeksikin enkä kuitenkaan koskaan mennyt.... nyt joudun kuitenkin omalle suvulleni kertomaan jo ennen nt ultraa siskon häiden takia, joten olisi kiva tarkistuttaa asia ennen sitä.....
Pitäkäähän taas plussa aalto aluilleen ja täyttäkää huhtikuu!
