Tosta Mukkiksen synnytystarinasta ja törpöstä kätilöstä tuli mieleen meidän kakkosen syntymä; klo 1 yöllä meni vedet, klo 3 lähdettiin niinikään tunnin matkan päähän sairaalaan. Siellä klo 4 vastassa on maailman yrmyin kätilö, nainen kylläkin. Teki siinä heti mennessä alatutkimuksen, kohdunsuu 2cm auki ja kaula hävinnyt. Klo 6 sain ilokaasua, vaikka yritin siitä kieltäytyä siksi, että esikon synnytyksessä aloin oksentaa hulluna sen takia. Kätilö totes, että "ei siitä kaasusta mikään paha olo tule, kivun takia sillon oksensit" (en edes synnyttänyt ekaani samassa sairaalassa, joten mitään tietoa sillä ei voinut mun kiputasoistani olla). No, yrjösin pari pussillista siinä sitten heti, kun olin maskin saanut... Klo 7 kätilö tuli seuraavan kerran, mä sanoin, että olo alkaa olla jo sietämätön ja että kaasu ei enää auta, koska supistuksilla ei juurikaan enää taukoa ole ja pelkkää ilokaasuakaan ei oikein voi hengittää. Kätilö tiuskasi, että "sä et sitten vaan hengitä sitä oikein. Se pitää alottaa jo vähän ennen kun supistus tulee, että se vaikuttaa. Eikä nyt sitäpaitsi ole lääkäreitä vapaana minkään muun kivunlievityksen laittoon, kun meillä on vuoronvaihtoraportti." Lähtiessään sanoi vielä puoli-ivallisesti, että "en nyt ala sitä kohdunsuutakaan kattoa, kun en minä sillä tiedolla mitään kotona tee. Seuraavat ehtii ihan hyvin." Toivotin kätilön mielessäni alimpaan helvettiin ja jatkoin keinutuolin kahvojen puristamista rystyset valkosina. En enää kaikkien supistusten aikana tiennyt, oliko se pelkkä supistus vai ponnistinko samalla, kun paine oli niin jäätävä. Päätin, että odotan sen aikaa, että vuoro on varmasti vaihtunut, sillä en tod synnytä sen idiootin kanssa. Kysyin mieheltä sitten yhdessä vaiheessa mitä kello on. "7.20" Huusin miehelle sen kuultuani suoraa huutoa, että "nyt paina kelloa, tää tulee NYT!!!" Aamuvuoron kätilö tuli, autto mut tuolista sänkyyn ja totesi, että "ei se mikään ihme ole, jos sulla on tarve ponnistaa, tää on ihan auki". Mut kiitos sen edellisen mulkun, joka ei voinut sitä alatutkimusta lähtiessään tehdä, ei mitään tavaroita ollut kätilöllä valmiina... "Älä vielä ponnista"...vasta 7.45 pääsin tositoimiin, vaikka olen ihan varma, että oisin sillon jo klo 7 sen yrmyn kätilön käydessä ollut valmis, mut se kun ei viitsinyt tutkia..... Jos nyt kolmannella kerralla se sattuu olemaan vastassa, kun mennään, niin varmaan mäjäytän sitä suoraan turpaan :D :D
Olet ihan älyttömän vahva nainen kun olet päässyt eteenpäin ja kertomalla omista kokemuksistasi voit auttaa myös muita,jotka eivät uskalla/pysty avautumaan!
Mun ystävä sai 2 vuotta sitten ihanan pikkuisen pojan etelä-afrikasta,ja sitten vihdoin kun heidän odotuksensa loppui, ovat niiiiiin onnellisia!!!!
Onneksi tuo kätilö oli vain työvaihdossa toisesta kaupungista, olen kuitenkin seuraavissa synnytyksissä varmistanut ettei noin käy enää... Ei mitään mies-kätilöitä vastaan, mutta he eivät varmaan ole kokeneet synnytystä 
pahoittelut kokemastasi ja tervetuloa tänne kirjoittelemaan !
