Tervehdys kaikille! Osan teistä tunnenkin Raskaaksi 2011 -ketjusta. Liityn suosiolla tähän ketjuun, koska vaikuttaa aika epätodennäköiseltä että olisin raskautunut aatonaaton ovulaatiosta.
Ollaan siipan kanssa 34-vuotiaita ja ollaan yritetty saada perheenlisäystä 1v 4kk ajan. Maaliskuussa tärppäsi yrityskierrosta numero 8, mutta raskaus meni kesken huhtikuussa viikolla 9. Siitä saakka ollaan yritetty uudestaan ja ajoitettu pupustelu tärppipäiville ovulaatiotestien avulla. Nyt on meneillään yk 9. Mulla on ollut jo usean kuukauden ajan tunne, että jotain on pielessä, koska kuukautiskierto on lyhentynyt ja keskenmenon jälkeen kuukautiset ovat olleet todella kivuliaat ja vuoto on useimmiten kestänyt vain 2 vrk. Hakeuduttiin siis tutkimuksiin. Koska kunnallisella puolella jopa gynekologisiin perustutkimuksiin pääsy kestää ja kestää, päätimme mennä yksityiselle.
Ensikäynnillä lapsettomuusklinikalla selvisi
ettei meitä julkisella puolella olisi varsinaisiin
lapsettomuustutkimuksiin otettukaan, koska keskenmenosta on alle vuosi
ja meillä on ikää vielä himpun verran alle 35 vuotta. Felicitaksella meidät kuitenkin otettiin
vakavasti ja käynnistettiin perustutkimukset. Ensikäynti oli kiertopäivänä 8
ja ajankohtaan nähden mulla oli ihan oikean paksuinen kohdun limakalvo.
Munasarjoissa oli kaikki kuten pitikin; oikealla pienempiä follikkeleja
ja vasemmalla kolme isompaa, joista yksi oikein komia johtofollikkeli.
Lekuri kuitenkin ilmaisi huolensa mun keskimääräistä lyhyemmästä
kierrostani, joka on 24-26 vrk. Ovulaation jälkeinen eli luteaalivaihe
on tarpeeksi pitkä, ollen yleensä 14-15 vrk, mutta ovista edeltävä
eli follikulaarivaihe jää yleensä vähän lyhyeksi kun ovis tuppaa
tapahtumaan kp 11. Tällöin irtoava munasolu saattaa kyllä olla kypsä,
mutta kohdun limakalvo ei välttämättä ole ihan tarpeeksi kehittynyt
jotta alkio voisi turvallisesti kiinnittyä ja raskaus edetä.
Googlettelin hieman ja löysin tietoa tutkimuksista, jotka osoittavat
että mikäli follikulaarivaihe on lyhyempi kuin 12 vuorokautta, raskauden
todennäköisyys pienenee ja mikäli raskaus alkaa, keskenmenoriski
kohoaa. Tässä englanninkielinen artikkeli:
http://www.ccivf.com/pdf_files/pdf%20articles/CATEG~18/038.PDF
Arvatkaas nyt korpeaako, ettei tällaisesta asiasta ole helposti saatavaa
tietoa? Jos olisin tiennyt tämän, olisin puuttunut asiaan heti kun olin
jättänyt pillerit pois ja huomannut kierron lyhentyneen aiemmasta 27-28
vuorokaudesta! Yksikään gynekologi, jota olen aiemmin
konsultoinut, ei kuitenkaan ole osannut varoittaa tästä asiasta! Eikä kertoa, että
asiaintila saattaa olla melko helposti korjattavissa esimerkiksi
estradiolilääkityksellä, kuten täällä kerrotaan in English:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14664409
Meillä on seuraava yhteinen käynti klinikalla tammikuun loppupuolella.
Siihen mennessä siipan uimarit on saatu analysoitua ja minulta ehditään
tutkia luteaalivaiheen progesteroniarvot sekä veren hyytymistekijät -
migreenitaipumuksen takia on aiheellista tutkia nämäkin siltä varalta,
että kohonnut verisuonitukosriski olisi ollut keskenmenon taustalla.
Jollen nyt ole tullut raskaaksi, seuraavan kierron alussa mitataan vielä FSH eli follikkeleja stimuloiva hormoni. Prolaktiinit, kilpirauhashormonit ja verensokerit mitattiin jo aikaisemmin terveyskeskuksen labrassa ja ne olivat normaalilla tasolla. Jollei siipan siimahännissä ole vikaa eikä noista verikokeista ilmene
mitään epänormaalia, katsotaan mikä lääkitys olisi sopiva ja josko meille sitten vihdoin saataisiin terve vauva.
Jaksamista ja plussatuulia meille kaikille!