Puolison suhtautuminen raskauteen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Rita29
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä mies urheilee tavoitteellisesti joten treenaa tunteja lähes päivittäin. Haluan ehdottomasti ettei raskaus tai vauva estä häntä harrastamasta, kun tiedän miten tärkeää se hänelle on. Toki hätätapauksissa saa treenit jäädä.
 
Muokattu viimeksi:
Me ollaan aika paita ja peppu niin monet asiat tehdään yhdessä kuten urheilu, kokkailu ja retkeily. Mies on tosi huomaavainen (enempi kuin itse osaan olla häntä kohtaan). Kysyy aina miten menee, antaa hyvän yön pusut mulle ja "vauvalle", käskee ottaan rauhallisesti, hieroo niskaa ja tekee kotitöitä. En vois kyllä parempaa toivoa enkä aina osaa arvostaa tarpeeksi. Saattaa osan korvaan kuulostaa ällöltä mutta ollaan molemmat tosi perhekeskeisiä, tykätään hommailla juttuja keskenään ja kotona viihdytään hyvin. Se on kyllä jännä miten helposti tällaisiakin asioita pitää itsestään selvyytenä vaikka eivät todellakaan ole.
 
TK sanoi:
OT mutta onpa täällä paljon salibandy-populaa :D meillä myös mies pelaa sekä valmentaa :)
Click to expand...

Mäkin pelasin nuorena :) polvi ei vaan kestäny ni lopetin. Sillon tällön käyn miehen mukana pallottelemassa!
Valmensin myös ihan pikkusia yhden kauden aikanaan!
Tykkään kyllä lajista:joyful:

Vaikka muuten en erityisen urheilullinen olekaan ni salibandy on ollu mun juttu:grin
 
  • Tykkään
Reaktiot: TK
On kyl ihanaa ku mies on innostunut raskaudesta! Hyvä ettei itkeä pillitä, kun ei pääse neuvoloihin, eikä ultriin, kun on 450km päässä töissä viikot. Hän nyt on muutenkin tollainen hempeiliä ja liikkis, toisin ku ite:) kyl aina kotona ollessa on mahab kimpussa, niin et saa kauemmas potkia:) mut hyvä tietty näin päin, voi olla et menis hermot, jollei olis yhtään innoissaan tai kiinnostunut.
 
:Heartred Säbä !! :Heartred
Meillä tosin ainoastaan minä pelaan. Tai no nyt kun tulin raskaaksi niin pesin tuon toolbagin ja sisäpelikengät ja ne lähti ens kevääseen naftaliineihin :joyful:

Me harrastetaan miehen kanssa yhdessä maantie- ja maastopyöräilyä ja sit retkeilyä/pitkiä kävelylenkkejä. Esim kaikki ulkomaanmatkat on menty niin et voi pyöräillä/kävellä, ei osata ja haluta maata rannalla.

Ainakin fillareilla ollaan aina menty peräsuoli ojossa pitkiä kovia lenkkejä ja nyt on noi yhteiset harrastukset jääneetkin sitten vähemmälle. On kyllä välillä käyty rauhallisilla pyörälenkeillä tai vähän metsässä tallailemassa.
 
Hauskaa kuinka miehen huomio masua kohti on muuttunut tässä muutama viikko takaperin. Päivittäin silitellään useampaankin kertaan. :Heartred Näyttävästi vatsan kasvettua rantapallon kokoiseksi sitä ei voi olla huomioimatta. :hilarious: Muissa asioissa mies on taas se , joka tuntuu huomioivan raskautta vähiten. Hämmentää aina välillä kavereiden ja sukulaisten kanssa, kun kassit kannetaan miun puolesta yms. kun ei oo kotona siihen tottunut. :rolleyes:
 
Ei meillä ainakaan mies huomioi raskauttani mitenkään, sama juttu oli viime raskaudessakin. Ei koske vatsaan, ei helli, tms. Yhtä lailla käyn yksin/muksujen kanssa kaupassa ja kannan kaikki romut sisään. Välillä tulee aivan itku ja kiukku ku näen miten lempeästi pariskunnat koskevat toisiaan ja kulkevat yhdessä. Muutenkin ollut yksinäinen olo viime päivinä ku ukko on joko mettällä tai sit istuu hiplaamassa vaan puhelinta eikä pukahda minulle mitään.
 
Hmm, kyl meil kans mies on masun kimpussa ku on kotona, mut tiedä sitä sit et onks se sit kans vähän uutuudenviehätystä vai mitä:) et jos joskus on uudestaa raskaana, ni noinkohan on ukkelikaan enää nii kiinnostunu asiasta:) toivottavasti...
 
Ei meilläkään hellu huomioi mahaa mitenkään (toisin kuin esikoisemme aikaan) mutta huomioi kyllä mun olon ja muistuttaa ettei rehki liikaa ja kantaa kaikki ostokset yms sisään. Laittoi mulle jopa verhot paikalleen :)
 
Itse en myöskään odota tai toivo, että mies noteeraisi mahaa jotenkin. En ehkä ole sen tyylinen muutenkaan. Mutta kyllä hän auttaa tooooooodella paljon muuten. En selviäisi arjesta muuten, sillä tosiaan on esikoinen kotihoidossa ja siihen ne opinnot päälle. Tietty perus kotihommat ja muut mahtavat. Niin kun minun työlle ei ole erillistä aikaa järjestetty ni pakko ottaa se kun muut nukkuu tms. Mutta sitten saa kyllä mies siivota, hoitaa lasta ja tehdä ruokaa ihan yhtälailla. Tilanne ois varmaan eri jos en olisi täysipäiväisesti myös opiskelemassa. Mutta mielestäni jos on kaksi täyspäiväistä opiskelijaa tai työssäkäyvää lapsiperheessä niin ainakin omassa taloudessa vaadin, että on ainostaan kohtuullista, että molemmat hoitaa näitä. Eri asia ois jos toinen ois vaan kotona
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top