Pienet ärsytykset ja isommatkin murheet

Taas opin jotain uutta. Olin siis asennoitunut että saan mun veronpalautukset tänään, kuten veroilmoituksessa luki, enkä tehnyt mitään muutoksia.

No, ei näkynyt vielä nyt päivälläkään, ja OmaVerossa yllättäen lukee että mun ilmoitus on käsittelyssä. Vaikka siis tosiaan en tehnyt muutoksia. Niin selvisi että koska puoliso on tehnyt muutoksia, niin myös mun ilmoitus, tai siis palautukset, odottaa sitä hänen ilmoituksen tarkistusta.

En kyllä muista että aiempina vuosina olisi näin ollut, vaikka meillä on sama tilanne ollut silloin. En ymmärrä millä perusteella se vaikuttaa mun palautuksiin, kun toki joo, meillä on ruksattuna että voi käyttää palautuksia puolison hyväksi jos tarve, mutta miten se tähän vaikuttaa?

Onko se siis just siks että jos puolison muutokset olisikin sellaisia että saa mätkyjä niin pidätetään ne mun palautukset varuiksi? Ei siinäkään minusta mitään järkeä oikeen ole.

Ei oo iso murhe tämä, vähän harmittaa kun ollaan ens viikon lauantaina lähdössä lomareissuun, ja ylimääräiset rahat oli vähän niin kuin budjetoitu siihen. 🙄 Mutta minkäs teet, pitää nyt vaan pärjätä tällä mitä on
 
@Helinä84 Meillä ainakin on joka vuosi siirtynyt molempien palautukset, vaikka vain toinen olisi tehnyt muutoksia esitäytettyyn ilmoitukseen. Niin ja siis aina molemmille tullut vain palautuksia, ei mätkyjä.
 
@Foreverfever Joo, kävin nyt tutkimassa asiaa enemmän ja näköjään on ollut jo muutaman vuoden näin. En tajua miten en aiemmin oo huomannut, koska kyllä meillä viime vuonnakin oli sama tilanne 🤷‍♀️

Ja sekin näköjään oli muuttunut että veronpalautuksia voi suoraan käyttää puolison hyväksi, jos ymmärsin oikein
 
On ollut alakuloinen olo koko viikko. Mistähän edes aloittaisin... lopetin yhden koulun kesken (oman alan ylempi tutkinto). Koulutuksen sisältö poikkesi merkittävän paljon markkinoidusta, enkä kokenut hyötyväni siitä. Suoritin 10 op viime syksynä, samalla kun lohduttelin kipeää oloaan itkevää vauvaa. Joten vähän tuli myös sellainen olo, että nyt on tosi väärä aika keskittyä opiskeluun, ja on laitettava pieni ihminen etusijalle. Näistä kaikista perusteluista huolimatta tuntuu pahalta, kun en yleensä jätä mitään kesken ja nyt oli pakko antaa armoa itselleen ja luopua tuosta asiasta. Sit harmittaa nämä minipillerit, kun ne aiheuttaa vuotosekoiluja. Ja ihme alavatsanippaisujakin ollut minien käyttöaikana, mitä ei ikinä ollut ennen raskautta kun oli joko ehkäisytön tai e-pillerit. Seuraan nyt vielä seuraavan laatan loppuun, jos ei ala tämäkään merkki toimia niin varattava taas terkkariaikaa ja taas edessä ehkäisyn vaihtoa. Ja vielä viimeisenä asiana, kun tekis mieli jo kuumeilla ja yrittää uutta raskautta, mutta vielä ei ole oikein sen aika. Oma terveys tai jaksaminen ei ole vielä tarpeeksi hyvä, työkuviotkin vähän auki (tai siis just ilmoitin jatkavani kotihoitamassa ens kevääseen asti, kaikessa hiljaisuudessa katselen uutta työpaikkaa. Ja lisäksi on yksi yritysmahdollisuuskin, mikä vaatisi uskallusta jos siihen lähtisi, mutta voisi olla mielekästä). Ja ihan minivähän muuten harmittaa, että meillä on pussi fasupaloja jäänyt laatikkoon, ja oon kuolannut niitä koko illan ja pohtinut nakertaako niitä iltaherkuksi vai eikö - jos niitä ei olis niin ei tarvis taistella herkkuhimoa vastaan 😅 en nyt mitään ratkaisuja näihin pulmiin oo vailla, kunhan halusin vuodattaa ajatukset tekstiksi.
 
@Foreverfever Joo, kävin nyt tutkimassa asiaa enemmän ja näköjään on ollut jo muutaman vuoden näin. En tajua miten en aiemmin oo huomannut, koska kyllä meillä viime vuonnakin oli sama tilanne 🤷‍♀️

Ja sekin näköjään oli muuttunut että veronpalautuksia voi suoraan käyttää puolison hyväksi, jos ymmärsin oikein
On ollut jo pitkään näin - eli jos toinen tekee muutoksia omaverossa tai muualla, siirtyy myös toisen veronpalautuspäivä. ( meillä ollut joka vuosi näin)
Veronpalautuksen siirtämisestä en ole kokeillut.
 
On ollut alakuloinen olo koko viikko. Mistähän edes aloittaisin... lopetin yhden koulun kesken (oman alan ylempi tutkinto). Koulutuksen sisältö poikkesi merkittävän paljon markkinoidusta, enkä kokenut hyötyväni siitä. Suoritin 10 op viime syksynä, samalla kun lohduttelin kipeää oloaan itkevää vauvaa. Joten vähän tuli myös sellainen olo, että nyt on tosi väärä aika keskittyä opiskeluun, ja on laitettava pieni ihminen etusijalle. Näistä kaikista perusteluista huolimatta tuntuu pahalta, kun en yleensä jätä mitään kesken ja nyt oli pakko antaa armoa itselleen ja luopua tuosta asiasta. Sit harmittaa nämä minipillerit, kun ne aiheuttaa vuotosekoiluja. Ja ihme alavatsanippaisujakin ollut minien käyttöaikana, mitä ei ikinä ollut ennen raskautta kun oli joko ehkäisytön tai e-pillerit. Seuraan nyt vielä seuraavan laatan loppuun, jos ei ala tämäkään merkki toimia niin varattava taas terkkariaikaa ja taas edessä ehkäisyn vaihtoa. Ja vielä viimeisenä asiana, kun tekis mieli jo kuumeilla ja yrittää uutta raskautta, mutta vielä ei ole oikein sen aika. Oma terveys tai jaksaminen ei ole vielä tarpeeksi hyvä, työkuviotkin vähän auki (tai siis just ilmoitin jatkavani kotihoitamassa ens kevääseen asti, kaikessa hiljaisuudessa katselen uutta työpaikkaa. Ja lisäksi on yksi yritysmahdollisuuskin, mikä vaatisi uskallusta jos siihen lähtisi, mutta voisi olla mielekästä). Ja ihan minivähän muuten harmittaa, että meillä on pussi fasupaloja jäänyt laatikkoon, ja oon kuolannut niitä koko illan ja pohtinut nakertaako niitä iltaherkuksi vai eikö - jos niitä ei olis niin ei tarvis taistella herkkuhimoa vastaan 😅 en nyt mitään ratkaisuja näihin pulmiin oo vailla, kunhan halusin vuodattaa ajatukset tekstiksi.
Noi fasupalat ois oikeesti paha!!
Tsemppiä kaikkeen muuhunkin!
 
On ollut alakuloinen olo koko viikko. Mistähän edes aloittaisin... lopetin yhden koulun kesken (oman alan ylempi tutkinto). Koulutuksen sisältö poikkesi merkittävän paljon markkinoidusta, enkä kokenut hyötyväni siitä. Suoritin 10 op viime syksynä, samalla kun lohduttelin kipeää oloaan itkevää vauvaa. Joten vähän tuli myös sellainen olo, että nyt on tosi väärä aika keskittyä opiskeluun, ja on laitettava pieni ihminen etusijalle. Näistä kaikista perusteluista huolimatta tuntuu pahalta, kun en yleensä jätä mitään kesken ja nyt oli pakko antaa armoa itselleen ja luopua tuosta asiasta. Sit harmittaa nämä minipillerit, kun ne aiheuttaa vuotosekoiluja. Ja ihme alavatsanippaisujakin ollut minien käyttöaikana, mitä ei ikinä ollut ennen raskautta kun oli joko ehkäisytön tai e-pillerit. Seuraan nyt vielä seuraavan laatan loppuun, jos ei ala tämäkään merkki toimia niin varattava taas terkkariaikaa ja taas edessä ehkäisyn vaihtoa. Ja vielä viimeisenä asiana, kun tekis mieli jo kuumeilla ja yrittää uutta raskautta, mutta vielä ei ole oikein sen aika. Oma terveys tai jaksaminen ei ole vielä tarpeeksi hyvä, työkuviotkin vähän auki (tai siis just ilmoitin jatkavani kotihoitamassa ens kevääseen asti, kaikessa hiljaisuudessa katselen uutta työpaikkaa. Ja lisäksi on yksi yritysmahdollisuuskin, mikä vaatisi uskallusta jos siihen lähtisi, mutta voisi olla mielekästä). Ja ihan minivähän muuten harmittaa, että meillä on pussi fasupaloja jäänyt laatikkoon, ja oon kuolannut niitä koko illan ja pohtinut nakertaako niitä iltaherkuksi vai eikö - jos niitä ei olis niin ei tarvis taistella herkkuhimoa vastaan 😅 en nyt mitään ratkaisuja näihin pulmiin oo vailla, kunhan halusin vuodattaa ajatukset tekstiksi.

On siinä jo monta syytä alakuloon. Eikä ihme jos opiskelujen keskeytys kirpaisee, vaikka oikea päätös varmasti olikin. Se voi kuitenkin herättää monenlaisia tunteita. Voimia! Toivottavasti olo siitä parantuu. ❤️
 
Omakin kokemus noista minipillereistä oli sama, eli ihan kaikki meni sekaisin. Koska meidän lapsiluku on täynnä, niin palasin takaisin yhdistelmä-pillereihin, niin kierto on taas normalisoitunut, eikä mitään ongelmaa enää ole. ( tai no, menkat ovat tosi niukat, mutta ne ovat olleet sitä jo pari vuotta)
 
Kolmannet menkkarunsaat vuodot elokuulle. Kyllä, kolmannet. Kerrallaan oon vuotanut aina 5-7 päivää, sit viikko tai alle taukoa ja uudestaan. Onneksi on nyt selvittelyssä lääkärissä, verikokeet ym ensi viikolla syiden ja rautatasojen selvittämiseksi. Ja käskystä lopetin minipillerien syönnin kokonaan, sohlataan nyt sit kumeilla niin kauan kun tilanne vaatii. Eipä noita pupuilumahdollisuuksia kyllä näillä vuodoilla ja pikkulapsiarjella liian usein ole, että tuskinpa kovin äkkiä kuluu paketti tyhjäksi. Äitiyspakkauskortsujakin löytyis vielä, onkohan niissä yhä päiväystä 😝 Täytyy myöntää että välillä on aikamoiset huolestuneet ajatukset ollut mielenpäällä kipujen ja vuotojen takia, mutta toivotaan että syy on ollut vain nuo pillerit.
 
Tää on nyt enempi murhe ja pelko kuin ärsytys. Mulla on olo ettei yhteen mun ystävään kannata luottaa, mutta kerron silti hälle arkaluonteisia asioita. Pelkään että kertoo muille koska kertoo muiden asioita minulle. Lisäksi jos hänen mielenterveytensä huononee niin hänellä saattaa jo sairautensa myötä estot vähetä että mitä jos silloin lavertelisi silloin minun asioita. Itsellä ei oo vaan mahdollisuutta kovin henkilökohtaisia asioita kovin monille kertoa. Minulla toki on muitakin ystäviä, mutta heillä ei ole aikaa niin usein pitää minun kanssa yhteyttä, että pääsisin purkamaan ajatuksiani. Siksi jotenkin turvaudun tähän ystävään ja kerron hänelle asioita vaikka mietityttää kannattaisiko.
 
Päivän pieni ärsytyksen aihe: Taudit. Kuopus on ollut joululoman jälkeen alle viikon päiväkodissa, kun jäi jo tänään kotiin. En kyllä tiedä, mikä varsinaisesti on. Mitään flunssaoireita ei ole, mutta lämpö on koholla. Ärsyttää myös, kun oltiin ajateltu mennä koko porukalla uimaan huomenna. Ei sitten mennäkään.
 
Rupeaa pikkuhiljaa ottamaan aivoon nämä ”poliittiset lakot” ( joita ennen kutsuttiin laittomiksi lakoiksi).

En ole todellakaan suurituloinen, enkä kaikista hallituksen toimista todellakaan pidä, mutta en myöskään arvosta tiettyjen liittojen mukamas-oikeutta yrittää kaataa ”vääränlainen” hallitus.

Mitä virkaa äänestämisellä on, jos tietyt ammattiliitot yrittävät nostaa itsensä ”väärän eduskunnan ja hallituksen” yläpuolelle?
 
Mua ei lakot haittaa. Oon ihan yleisesti lakkojen kannattaja, mut mua kyl kiinnostaisi tietää mikä näiden kaikkien lakkojen oikee vaikutus on. 🤔 Siis vaikuttaako nää yhtään mihinkään? Mun on ainaki ollu hankala nähdä yhtään mitään mihin tää vaikuttaisi. Jos joku ymmärtää paremmin niin voi selventää ja rautalangasta vääntää tämmöselle sivistymättömälle 🙈
 
Eipä taida vaikuttaa yhtään mitään.
Vaikeuttaa vain työssäkäyvien perheellisten elämää turhaan. :(

Onneksi sentään koulut pyörivät, kun viranhaltijat eivät saa osallistua poliittisiin mielenosoituksiin.
 
Mun mielestä meidän ammattiliitto kiteytti tän aika hyvin:

Lakkotoimilla ei vastusteta maan hallitusta eikä julkisen talouden tasapainottamista, vaan hallituksen suunnittelemia, jäsenillemme erityisen haitallisia työelämäheikennyksiä. Erityisesti vientivetoinen työmarkkinamalli, määräaikaisten aseman heikentäminen, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus huolettavat jäseniämme, joten niitä emme voi hyväksyä. Jäsenemme ansaitsevat paitsi arvostusta myös oikeudenmukaisen palkkakehityksen, jonka lakiin maan hallituksen tavoittelema vientimalli vaarantaisi. Meillä on edelleen vahva tahto neuvotella asioista, ja kannustamme vahvasti siihen myös muita keskeisiä työmarkkinatoimijoita. Jatkamme myös vahvaa ja aktiivista vaikuttamistyötä, sekä pyrimme löytämään ratkaisuja työmarkkinoilla vallitsevaan umpikujaan.

Hallituksen ajamat uudistuksethan heikentävät pääsääntöisesti kaikkien meidän tavallisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Työmarkkinajärjestöt yrittävät päästä lakoilla hallituksen kanssa neuvotteluyhteyteen, jotta kaikkia työelämäheikennyksiä ei vietäisi läpi. Nythän työntekijäosapuolia ei juurikaan ole kuultu vaan todella nopealla aikataululla ajettu läpi lakimuutoksia, jotka ovat työnantajalle hyviä, mutta tavalliselle tallaajalle pääsääntöisesti ei. Hallitus myös perustelee näitä uudistuksia "työllisyyden lisäämisellä", mutta todellisuudessahan näillä työelämäheikennyksillä ei vaikutusta työllisyyslukuihin juurikaan ole. Meidän liitollakin lähes 90% jäsenistä oli valmis näihin poliittisiin lakkoihin, joten ei tämä ole vain ay-pomojen ja - liikkeiden kovistelua vaan oikeasti tavallisten työssäkäyvien suomalaisten huolenaihe. En sitten tiedä, onko näillä lakoilla mitään vaikutusta mihinkään, kun hallitus on päättänyt tässä asiassa olla se jääräpäinen pikkulapsi, joka haluaa pitää oman päänsä ilman, että voisi reilusti kuunnella kaikkia osapuolia ja oikeasti ja aidosti ymmärtää työssäkäyvien ihmistenkin näkökulmaa.
 
Täältäkin kaikki tuki lakoille. Semmonen lakko joka ei vaikuttaisi mitenkään mihinkään eikä hankaloittaisi kenenkään arkea olisi aika p*ska lakko, sillä niiden tarkoituskin on ikäänkuin kiristää tässä tapauksessa hallitusta perumaan edes joitain työelämän heikennyksiä. Vaalilupauksiahan ei tarvitse pitää, joten sikälikin se, että äänestämisen ja vaalien jälkeen vaikuttamistoiminta loppuisi kaikilta muilta paitsi kansanedustajilta on itselleni vieras ajatus.

Suomessa päivähoidot, tuntemamme työ ja loma-ajat, sairasloma käytännöt yms on aktiivisen järjestäytyneen työväenliikkeen aikanaan aikaan saamaa.

Sori ränttäys koska ärsyyntyminen lakoists johtuen on minusta aivan ymmärrettävää, koska hankaloittaahan se, jos päiväkoti yhtäkkiä onkin kiinni, mutta ite pitäis töihin mennä.
 
Onhan se ”kiva” kun lapsi ei pääse kouluun/koulusta pois mitenkään ( junat, metrot ja bussit eivät kulje.) Itse voin jäädä etätöihin, mutta lapsi ei voi.

Joku sanoi meillä töissä osuvasti, että liitot voisivat keskittyä tekemään paremmat TES:it, jossa noita hallituksen tiukennuksia ei ole. Sitähän varten liitot ovat.
Eivät perheiden kiusaamista varten.

Omalta liitoltani kysyttiin, isallistutaanko vai ei. Suurin osa vastasi ”ei”, joten liittoni ei osallistu poliittisiin lakkoihin. Henkilöt saavat kyllä osallistua oman omantuntonsa ( ja oman talouden kestäessä) mukaan, mutta lakkoavustusta ei saa.
 
Mä ainakin luin kaupungin sivuilta, että jos lapsi ei pääse kouluun lakon takia niin sitten vanhemmat vaan ilmoittaa lapsensa normaaliin tapaan poissaolevaksi. Eli itse ainakin ottaisin lapsen vapaapäivälle kotiin, jos lakko vaikeuttaisi liikkumista eikä muuta mahdollisuutta kouluun tulemiselle ole.
 
Takaisin
Top