Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voi kun hienoja uutisia Mixuliini. Täällä niin pidetään peukkuja teille. Ja *Fenix*in uutisia kanssa jo odotellaan. Muillekin voimia ja stemppauksia. (Niin kuin aina! emoticon )

On tosiaan hienoa, että on tällainen minne voi käydä purkamassa sydäntään ja tietää, että kukaan ei tuomitse eikä varsinkaan vähättele. Vaikka toivoisikin että kaikki aina raskautuisivat halutessaan helposti jne. niin on silti helpottavaa tietää ettei ole ainoa joka on tällainen "epäonnistuja". Joskus meinaan tuntuu siltä, että ehkä sitä ei sitten vaan ansaitse omaa nyyttiä. Sehän ei tietenkään ole totta, mutta kun maailma oikein murjoo, niin silloin ei oikein jaksa uskoa itseensäkään...

Oma tilanne on se, että eilen käväisin siellä gynellä ja hänen mukaansa kaikki näytti ihan normaalilta. Jo sen kuuleminen helpotti. Jostain syystä olin meinaan jo saanut päähäni, että vähintään munasarjoissa jotain pielessä... Ei pitäisi kuvitella itse kaikenlaista vaan hankkia reippaasti faktatietoa. emoticon Nyt sitten aletaan napsia teroluteja ja toivotaan että kierron epäsäännöllisyys saataisiin niillä kuriin. Sain kakistettua suustani myös sen, että kovasti jo vauvatoiveita olisi. Puolisen vuotta olisi tarkoitus kuitenkin vielä seurailla tilannetta ja jos ei sinä aikana tärppää niin sitten taitaa olla edessä lähete tutkimuksiin. Gyne lupasi pitää peukkuja meille. emoticon Meidän työtahtimme ja siitä johtuva puuhastelun vähyys on kuulemma yksi syy siihen ettei vielä ole mitään tapahtunut. Kun siis tuo mun kiertonikin on mitä on. No juu... Eipä tässä mitään neitseellistä raskautumista voikaan tulla tai siis kyllähän siihen vaaditaan sitä että miekkosen kanssa ollaan tekemisissä. emoticon Nyt siis nappeja naamaan ja lisää yritystä peliin. Eikä pieni elämäntaparemonttikaan olisi pahitteeksi... Kai sitä voisi jo alkaa vähän hellittää jos aikoo elämäänsä pienen ihmeenkin saada mahtumaan. Tai siis se ei kyllä tule olemaan mikään ongelma, koska siinä vaiheessa ei tule olemaan mitään epäselvää siinä mikä elämässä on tärkeintä. Kai tuo työ on tällä hetkellä osittain vain tapa yrittää välillä unohtaa tämä jatkuva, polttava vauvakuume.
   
 
Hei taas, yövuorosta kirjoittaa hän emoticon

Kiva että sulla Sleepwalker asiat edistyy. Ja totta se on että on parempi ottaa selvää asioista kuin että alkaa kuvittelemaan omia. Se mitä sitten saa selville tutkimuksissa on ihan eri juttu, sen jälkeen voi sitte alkaa suunnittelemaan asioita sen mukaan emoticon  Ja toivottavasti kierto niillä teroluteilla tulee säännölliseksi. Puoli vuotta voi tuntua pitkältä ajalta mutta sitten taas voi olla että menee nopeastikin. Pari vuotta itsellä tässä nyt hurahtanu aika nopeasti, nyt ainakin tuntuu siltä kun on alkanut tapahtua kaikkea tähän yrittämiseen liittyvää emoticon  Ei muuta kuin jatketaan tsemppamista! Ja kiitos kannustuksesta <3

Ja aina me täällä tsempataan toisiamme!!! <3

Saas nähdä miten pysyn hereillä pe punktiossa, mulla yksi yö vielä tämän jälkeen.... Ei ehkä tarvi niin paljon rauhoittavaa lääkettä kun on muutenkin vähä unenpöpperössä aamulla emoticon Eilen menin suoraan yövuoron jälkeen klinikalle sille viimeiselle seurantaultralle, olin tooooosi loppukuitti kun pääsin kotiin ja onneksi sain hyvin nukuttua päivällä että jaksais seuraavan yön. Tarttis varmaan kohta keittää kahvia niin jaksaa paremmin valvoa, jos nyt siitä jotai apua on..... Hyvää yötä kaikille ihanaisille! <3

Palaillaan!
 
Sleepwalker, samat ajatukset täällä monessa suhteessa.

Tunnistin kovin itseäni tuosta lääkärikäyntikuvauksesta. Milloinkohan minä saan kakistettua asiani ulos selväsanaisesti. =)

Työ on mullekin ollut voimavara siinä mielessä, että elämä ja arki on ja jatkuu, se tuo tasapainoa. Toisaalta meilläkin välillä aika kiireinen tahti ja ihan samaa oon pohtinut, että sitten, kun se raskausuutinen ja vauva joskus tulee, niin alkaa täydellisen "itsekkyyden" aika, siinä mielessä, että silloin ei mietitä mikä on työn kannalta parasta.

Meillä kävi hauskasti: mainostin ovistani täällä ja miehen raahaamista vällyjen väliin. No, sain kyllä sinä iltana raahattua ja tehtiin vankka suunnitelma, että seuraavanakin. Mutta sitten seuraavana iltana molemmat tunnusti, että ei kyllä jaksais millään. Nauruksihan se meni. Vielä on siis se linja, että pikkasen pitää intoa ja haluja olla, että viitsii ruveta =). Neitseellistä raskautumista olen minäkin välillä odottanut. Mies on sitten palauttanut realiteetteihin, että jotain varmaan ois tarttennu tehdä.
Kuulumisiin ladyt!
 
Heipatirallaa ihanaiset! Nyt on kuulkaas tilanne se, että Clearblue näytti aamulla 'RASKAANA 2-3 viikkoa'!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! emoticon
Mä olen ollut tänään niin tärinässä, niin sekaisin, etten ole yksinkertaisesti saanut aikaiseksi yhtään mitään! Pahoittelen, että en ole alkuviikosta antanut kuulua itsestäni mitään, mutta olo on ollut niin ahdistunut ja epäuskoinen ihan tähän aamuun saakka. Menkkamainen jomotus alkoi jo tiistaina, joten usko on ollut todella koetuksella. Ainoa outo ilmiö ja normaalista poikkeavaa on tällä viikolla ollut se, että mua janottaa ihan jumalattomasti koko ajan. Tein siis r-testinkin vasta tänään, koska oli sovittu verikoekin tälle päivälle. Mut enhän mä olis pystyny odottamaan verikokeen tulosta ja lääkärin soittoa huomiseen asti, joten pakko oli aamulla sydän jyskyttäen uskaltautua testaamaan. Pidin hammaspesunkin ajan silmät tiukasti poissa pöydältä, jolla testi nökötti, ja viimein uskaltauduin kurkkaamaan. Ja pakkohan se on uskoa! Se yksi ainokainen alkio teki sitten tehtävänsä ja nyt vaan toivotaan, että myös ihan loppuun saakka. Toki tätä onnentunnetta varjostaa muistot vuoden takaisesta km:stä ja muutenkin tietty pelko persiissä edetään, mutta nyt...I'm in Heaven! emoticon

Mun Joululahja tuli siis jo ennakkoon, ja toivon sydämeni pohjasta teille kaikille muille samanlaista "pakettia"! Enkä toki mihinkään aio täältä hävitä pitkiin aikoihin...

mixuliinille mielettömät tsempit punktioon ja tervetuloa perässä! Samoin kaikille muille voimahaleja ja plussapuhureita! emoticon
 
*Fenix*: Ihanaa, mahtavaa!!!!!! <3  Mielettömästi onnea ja paljon tarrasukkia ja ihmisliimaa ja kaikkea mahdollista että pysyy matkassa loppuun asti!!!!!!!!!!!! emoticonemoticonemoticon Oot kyllä pitänyt meidät aikamoisessa jännityksessä, ihania uutisia!!!!!!! Kyllä aion tulla sun perässä emoticon
 
Mitä mitä!!! ONNEA ONNEA ONNEA FENIX!!!!!! Aivan mahtavaa!!!!!! :) Iso halaus sinulle!

Mixuliinille myös peukut pystyyn seuraaviin hoitoihin.

Olen vähän laiskasti taas ollu mukana enkä taida muistaa kaikille vastata, mutta kaikille tasapuolisesti jaksamisisa ja peukkuja :)

ON: Odotellaan taas seuraavia menkkoja, peitto heilui jonkin verran, riippuu kierron pituudesta sattuiko oikeaan aikaan vai ei. Eipä sitä muuta.

Talven odotuksia kaikille ihanaisille :)
 
Mun toivo alkaa pikkuhiljaa hiipua.... Pe punktiossa saatiin 23 munasolua joista tosi suuri osa oli pieniä ja epäkypsiä mutta 5 kypsää siellä onneksi oli, ja niistä 4 hedelmöittyi. Tänään olin menossa alkoinsiirtoon mutta enpäs menekään.... Lääkäri soitti ja kertoi että ne 4 oli aluksi jakaantuneet hyvin mutta sitten olivat näköjään hidastaneet tahtia ja eivät ole enää siirtokelpoisia. 

Mun maailma romahti täysin, en jaksa enää mitään..... Miten tästä eteenpäin??! Joulukuussa uusi käynti ja katsellaan mitä sitten tehdään. Mä en halua luopua toivosta!!!!!! 

Tsemppiä ja jaksamisia teille muille <3
 
Hei Naiset! emoticon

Ensiksi Fenixille ihan hurjan paljon onnea!! Oi kun ihanaa!! Tämän palstan plussat tuntuu melkein omilta, kun niin pitkä tie yhdessä kuljetaan...! emoticon Onnellista oloa ja odotusta sulle ja miehellesi. 

Maailman isoin halirutistus mixuliinille. Olen ihan äärettömän pahoillani puolestasi. Hirmuisesti voimia sulle ja miehellesi, sekä tilaa ja aikaa surra ja itkeä pettymystä pois. Muistathan, että tänne saa purkaa mieltään, jos haluat. Ja sitten kun oikealta tuntuu, toivottavasti näiden kyynelten ja suuren pettymyksen jälkeen löydät sen sun ihanan positiivisen vaihteen, jota me kaikki tällä palstalla ollaan suuresti ihailleet. Paljon voimia, mixuliini.

Ja valtaisa Kiitos teille kaikille ihanille palstan Naisille saamastani tuesta! Olette korvaamattomia, ihan jokainen. 

Mun tosiaan piti pikkusen koota itseäni tuon negatiivisen tuloksen jälkeen....otti aika lujille. Pahoittelut poissaolostani. Mutta niin sitä aina kerää itsensä uuteen nousuun, kun on ensin aikansa vuodattanut kyyneliä ja ihmetellyt elämän epäreiluutta. Me miehen kanssa päätettiin jatkaa suoraan seuraavaan yritykseen. Eli olen ekasta kiertopäivästä syönyt Zumenon nimistä estrogeeniä sekä disperiiniä pakkasalkion siirtoa varten. Viikon päästä on sitten pienen huurunenän sulatus ja siirto. Kauheasti mietityttää ja jännittää selviääkö alkio sulatuksesta -- toivotaan siis parasta ja pelätään pahinta..

Hyvää viikkoa teille kaikille!
 
joopa joo... Täti saapui tänään päivän etuajassa kovien kipujen kanssa:( Elämä potkii eikä koskaan mitään muuta! Masentaa...
 
Pieni tunteenpurkaus.....emoticon

Mä en ole muuta tehnyt kun vaan itkenyt ja ollut pettynyt itseeni ja kaikkeen.... Oli pakko saada saikkua tän viikon, mä en jaksa nyt olla kunnon ja reipas työläinen ja kuvitella että kaikki on hyvin kun kaikki on niin syvältä!!!!!!!!! V***u yli kaksi vuotta jo tätä pettymysten aaltoa ja minkäänlaista onnistumisen takuuta ei ole! Mä tiedän että on heitäkin jotka yrittäneet monta, monta vuotta mutta mun mielestä tää sais nyt riittää, miksi me ei saada onnistua???!! Mua niin pelottaa ettei tästä tule yhtään mitään, hitto kun mä en halua luopua toivosta, mutta mitä me sitte tehdään jos tulee se päivä kun sanotaan että mitään ei ole tehtävissä!!! Väkisinkin tulee niitä ajatuksia päähän vaikken haluais. Miks tän pitää olla niin vaikeeta?! Entä jos ei päästä kolmanteen IVF:ään sen takia kun ne kaksi ensimmäistä epäonnistui? Miten kauan tätäkin voi tehdä ennenkuin tulee seinä vastaan? No joo, sitte kun talous ei enää anna myötä, mut ajattelin enemmän fyysisesti ja henkisesti? Nyt tuntuu siltä että kunhan tämä tästä menee ohi niin kyllä jaksan taas mennä uuteen yritykseen. Vai pitäisikö meidän pitää paussi ja yrittää joskus myöhemmin uudelleen? Mitä hittoa me tehdään??!!

Ystävätkin yrittää lohduttaa parhaalla näkemällään tavalla mutta ne ei ymmärrä yhtään mitään miltä meistä tuntuu. Joo, kyllä he kuuntelee mutta voiko he tehdä asialle jotai että me saatais lapsi?? Eihän kukaan voi sille asialle tehdä mitään muuta kuin me...

Miten mä tällä kertaa jaksan jatkaa, mistä mä tällä kertaa saan uutta voimaa? Jaksetaanko me miehen kanssa uudestaan lohduttaa toisiamme? Mitä jos hän aikoo luovuttaa, miten mä saan hänet jatkamaan jos vaikka onnistutaankin sitte joskus? Ja milloin on sitte joskus?? 

Mä tiedän että nousen vielä, enhän mä muuta olekaan pariin vuoteen tehnyt, miks vajoaisin tälläkään kertaa? Mun täytyy luottaa rakkauden voimaan että se antaa meille uutta voimaa jaksaa eteenpäin <3
 
*Fenix*ille valtavasti onnea! Ihana uutinen.

Mixuliinille pahoittelut. Voi kun pystyisi jotain tekemään... Jos edes se helpottaa, että tänne käyt purkamassa tuntoja niin käytä se hyväksesi. Luovuttaa et saa! Kyllä tuntuu ihan käsittämättömän epäreilulta... Osaiskin vastata sun kysymyksiisi. Mä toivon teille valtavasti voimia. Vielä ei ole aika luovuttaa. Hyvä että sait saikkua. Teillä on oikeus nyt surra mutta toivottavasti löydätte taas voimia uuteen yritykseen. Ihania noi sun kaksi viimeistä lausetta. Vaikka ootte joutunu kokemaan kovia niin oot kyllä ihan huippu... Ihailen sun asennetta. Mutta kyllä vahvoillakin on oikeus surra ja näyttää heikkoutensa. Mä kyllä haluan uskoa että teidän vuoro vielä tulee. Voi kun osaisin vielä kertoa koska... Valtavan iso voimahali sinne!
 
Voi mixuliini, pahoittelut. 
Valtavan avuttomuuden tunteen kanssa joudutte varmasti painimaan. Onhan se käsittämätöntä että MIKSI ja kun kenelläkään ei ole vastausta. Ehkä täytyy antaa itselleen lupa ajatella ja kohdata myös ne pahimmat pelot, että jaksaa taas eteenpäin. Ihan älyttömästi voimia ja jaksamista teille. Ja saat vajota. Vajoa ja nouse. Ei kai tätä matkaa kukaan jaksa ilman niitä itkupotkuraivareita ja tipahtamisia.
 
Hei taas kaikille ihanaisille! <3

Kiitos teille kaikille kun jaksatte tukea ja kuunnella kun elämä potkii meikäläistä ja meitä jokaista tavalla tai toisella. Kuten pirjelkin mainitsi, olette kaikki korvaamattomia <3 

Ajattelin ensin että pysyisin poissa täältä jonkun aikaa että saan ajatukset kasaan, mutta en mä teitä voi jättää. Ja tiedän että kuitenkin piipahdan väkisinkin täällä kurkkimassa, niin parempi vaan että ilmoittelen itsestänikin vähän väliä. Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa taas muutu hyväksi.... Eikä sitä voi jäädä katkeroimaan ikuisiksi ajoiksi, siitä ei ole mitään apua. Muutaman päivän kun saa päästellä höyryjä ja itkupotkuraivareita niin johan se aurinko alkaa paistamaan risukasaankin emoticon

Mua alkoi ärsyttää entistä enemmän kun ystäväni, joka taannoin kertoi olevansa raskaana, sanoi että hän oli laksenut viikkoja että meillä olisi ollut 5 viikon ero raskauksissamme, jos nyt olisin tullut raskaaksi. Kiitos siitä tiedosta! Yritän parhaani mukaan olla onnellinen hänen puolestaan mutta juuri nyt en pysty siihen.

Mies oli aivan ihana eilen, antoi minun itkeä ja raivoa rauhassa ja oli koko ajan lähelläni. Tiedän että tämä ottaa koville hänelle myös vaikka hän ei tunteitaan näytä samalla tavalla kuin minä. Hän lohdutteli ja sanoi että mennään uuteen yritykseen sitten kun on mahdollista ja kyselikin että milloin seuraava koitos olisi. Sanoin että tammikuussa pitäisi olla, jos ei lääkäri sitte sano jotai muuta. Hän sanoi myös että kyllä me tästä selvitään ja täysillä vaan eteenpäin! <3 

Ei kai siinä muu auta kuin täysillä vaan eteenpäin!!!!! Kunhan tästä tokenen niin kyllä, periksi en jumalauta anna!!!!!!

Haleja ja tsemppiä kaikille <3
 
Iltaa ihanaiset!

Alkuun mixuliinille iiiiiiso halirutistus! Tosi kurja homma, ettei tuo tän kierron IVF onnistunu, vaikka alku näytti positiiviselle. Mutta komppaan jo aiempia kommentteja, SINÄHÄN ET LUOVUTA, eikös niin! Mä tiedän tasan tarkkaan sun fiilikset, miltä tuntuu jatkuva pettymysten aalto. Mut fakta vaan on, että luovuttaa ei saa, se ei ole edes vaihtoehto, ainakaan vielä tässä vaiheessa. Meillä meni se reilu 2,5 vuotta tähän tilanteeseen, eikä silti oo mikään vielä saletti. Mutta itket ja raivoot, kun tuntuu siltä, ja aivan ihana mies sulla kuitenkin on tukemassa. Sitä itsellenikin aina yritin päässäni toistella, että vaikeaa tämä taival on miehellenikin ollut, mutta silti hän ei itke eikä raivoa vaan jaksaa aina tukea minua. Olkaamme siis ylpeitä puolisoistamme, ja itse olen aina välillä yrittänyt muistaa sanoakin jonkin kiitoksen hänen jaksamisestaan. Sua mixuliini on taidettu ennenkin ihailla ja kiitellä sun asenteesta, ja tuo "periksi en jumalauta anna", on just se, mitä nyt tarvitaan. emoticon 

Pirjelillä on jännät paikat ens viikolla, peukut on täällä kovasti pystyssä, että sulatus ja siirto menee putkeen!

Maria79, pahoittelut tädistä! :(

Omaa napaa sen verran, että odottelu jatkuu, ekaan ultraan kaks viikkoa aikaa. Tunnelmat on vielä aika epäuskoiset ja melkoisia vatsakramppeja on välillä ollut, tiedä sitten, mistä johtuu. Mutta toivossa eletään koko ajan, että homma jatkuu hyvin ja pikku "putkari" pitää sinnikkäästi kiinni. emoticon 

Nyt hyvät yöt kaikille, palaamisiin!

 
 
Keskiviikkoista, viime perjantaina lekuri teki sisätutkimuksen ja totes kaiken olevan ok. Lähete labraan jossa juuri kävin ja jotain hormooniarvoja kuulemma ottivat ainenkin... rautakuurin sain kolmeksi kuuksi ...anemiaa veikkaa... Ukolla treffit kupin kanssa 19.12 ja vuoden lopulla vielä lääkäriaika häällä joka kertoo sitten tuomion... Nyt vaan mietitään että niin...kai se pitää kupittaa sielä paikan päällä??? Meiän terkkarilabrassa osanneet mitään sanoa... pitää soittaa huomenna urolle ja kysellä tarkempia ohjeita...

*Fenix*!!!! ihanaaaa!!!! Ei helvetti, tulihan sieltä taas tällekin palstalle plussa <3
emoticon !!!!

Eih... Mixuliiini <3 en voi kuvitellakkaan miltä susta tuntuu... toivottavasti jaksat nousta taas ylös <3 Onko teille tarjottu terapiaa? Siis kun kysyin joltain, en muista keneltä (kun yks kierto olin taas down kun tuli kp1) että koska saa parisuhdeterapiaa sillä onhan tuollanen hoitojen odotus, hormoonitoiminta yms erittäin rankkaa kaikille... Että jos sieltä saisit jotain toivonrippeitä tai uutta tuulta, uskon että puhun jokaisen puolesta täällä palstalla että puhalletaan kaikki niin kovia plussatuulia mitä pystytään mutta... Jaksamisia niin paljon <3

Pirjelille onnea koitokseen bd

Sleepwalker ja Annuli: jaksuja myös sinne yrityksiin

Maria79: haleja

omasta navasta vielä sen verran että verikokeiden tulokset tulee sitten maanantaina hoitajan kautta joiden perusteella sitten tulee mulle lähete jatkotutkimuksiin tai sitten ei... Mutta aika neutraalilla mielentilalla täällä... jotenkin toi pimeys ja kaikki joulunodotukset yms vieny ajatuksia (mukamas) pois... ja oon yrittäny täältä olla poies mutta nyt oli taas pakko. Jaksamisia kaikille... ja ehkä palstan ohi aiheen mutta tiedä onko se tämä pimeys vai mikä , no aihekaan ei ole mikään mieltä ylentävä... kuitenkin, kuulin radiosta tämä uutisen äidistä jota epäillään... repesin niin kovaan itkuun että meinasin ojaan ajaa... Ei vaan mene jakeluun itselle... Mutta tuetaan me toisiamme, vielä sittenkin kun kaikki ollaan plussattu ja saatetaan kärsiä synnytyksenjälkeisistä oloista, tuki on aina tarpeen <3
 
Mixuliinille rutistukset! Muista et sulla on oikeus olla just niin surullinen kuin tuntuu - eikä ajattelemattomia kavereita oo pakko kuunnella silloin kun ei jaksa :) Sulla on loistoasenne ja selkeesti ihana mies, niiden avulla sä kyllä kiipeet sieltä kuopasta ja lähdette uuden vuoden alun kunniaksi uuteen yritykseen - ja toivottavasti aloitatte vuoden parhailla mahdollisilla uutisilla. Julmaa kyllä kun kaikki kuulosti vielä punktion jälkeen niin hyvältä.

Fenixille julmetun isot onnittelut ja erikeepperiä pienelle näppeihin... Ihanaa odotuksen alkua teille molemmille.

Pirjelille tsemppiä piinapäiviin ja poikaselle jatkotutkimuksiin (ja miehelle purkkitreffeille, heh). Meillä on aina purkkia lemmitty klinikalla näytettä jättäessä, mutta jos asuu suht lähellä labraa, voi suorituksen tehdä kotonakin ja kiikuttaa pikapuoliin (alle tunnin?) sitten tutkittavaksi. Tärkeintä taisi olla pitää näyte n. ruumiinlämpöisenä.
 
Hei taas ihanaiset! emoticon

En olekaan kommenntoinut teidän muiden päivityksiä vähään aikaan, ajattelin tällä kertaa omistaa tämän hetken siihen emoticon En jaksa omaa kurjuutta miettiä koko ajan.....

Elikkäs....

Maria79: Pahoittelut minunkin puolesta <3 Kyllä meidän täytyy jotenkin saada se täti häädettyä sinunkin luota. Jaksamisia sinullekin <3


Annuli: Toivotaan että peittojen heilutus kuitenkin osui nappiin vaikka suunnitelma ei sujunut emoticon Ja onhan se paljon mukavempaa kun pystyy huumorin piikkiin laittaa tämmöset jutut, kaikkea ei kannata ottaa niin pirun vakavasti emoticon Tsemppihalit sinne <3


Kuusityttö: Peukkuja sinnekin että peittojen heilutus osui nappiin! <3

Sleepwalker: Napsit niitä teroluteja?? Ja lisää yritystä kehiin vaan, ei siitä haittaa ole emoticonJaksamisia sinnekin <3


*Fenix*: Ja siellä kaikki hyvin? Peukkuja pidetään että teidän pikku "putkari" porautuu syvemmälle ja pitää sinnikkäästi kiinni <3 Lähetän lisää vauvaliimaa ja tarrasukkia ja paljon haleja!!! <3


pirjel: Paljon tsemppiä teille uuteen koitokseen <3 Onneksi et sentään tarvi mennä uuteen punktioon, omalla kohdallani meni pikkusen paremmin tämä toinen kerta vaikka jälkeenpäin lieviä kipuja pari-kolme päivää, mutta selvisin siitäkin ihan kunnialla.... Toivotaan parasta että teidän huurunenä kestää sulatuksen <3 Paljon haleja sinnekin! <3


Poikanen?: Kiitos <3 Ei ole vielä tarjottu mitään parisuhdeterapiaa, tiedä sitte mitä tulee kun mennään taas joulukuussa klinikalle suunnittelemaan jatkoa. Mistään ei vielä ole ainakaan ollut puhetta, ei kyllä olis pahitteeksi saada purkaa sydäntä jollekin ammattihenkilölle. Mutta tsemppiä ja jaksamisia teillekin tulosten odotteluun! <3 emoticon  Jaaa, siitä simppakokeesta vielä, onko teillä pitkä matka sinne minne se pitää viedä? Mun mies piti mennä paikan päälle antaa se näyte kun meillä matkaa reilu 100 kilsaa sinne labraan minne se näyte piti viedä eikä sitä tunnissa olisi ehtinyt viedä sinne. Muuten se on niin että tunnin sisällä näyte pitäisi olla siellä labrassa missä se tutkitaan. Saat kyllä tarkemmat ohjeet jos soitat huomenna urolle. 


Niin, tuosta parisuhdeterapiasta tai terapiasta yleensäkin..... Olen kyllä ajatellu että ottaisin yhteyttä esim. työterveydenhuoltoon jos sinne pääsis juttusille, ainakin ensi alkuun työterveyslääkärille mutta en vielä ole jaksanut sinne soittaa kun on itku aika herkässä vielä näiden juttujen kanssa enkä jaksaisi vielä selittää koko tarinaa sinne lääkärille, mutta ehkä tässä joku päivä saan otettua itseäni niskasta kiinni ja jos alan vollottaa niin sit alan, en ole semmonen joka yrittää pidätellä kyyneleitä, jos tulee niin sit tulee! Enkä häpeä näyttää tunteitani!emoticon

Kyllä tämä tästä päivä kerrallaan! Nyt aion mennä ulos tekemään vähän pihahommia ja illalla olis kävelylenkki aika kova sana. Salillekin vois tietty mennä hakkaa jotai nyrkkeilysäkkiä mutta jos lapiolla kaivaa maata niin onhan se aika lähellä samaa aggressiota lieventävää hommaa emoticon

Paljon tsemppiä ja haleja joka ikiselle palstan naiselle!!! <3 Kiitos että olette olemassa! <3emoticon


 
Heissuli kaikille:)

Flunssan kourissa viidettä päivää ja menkkoja odotellaan kuudetta päivää PRKL...

Elikkä lauantaina kp 17 alkoi hennon vaalenapunainen valkovuoto tiputtelu, jota tulee n. 1-3 kertaa päivässä. Lauantain ja sunnuntain rinnat arat, ei sen enempää. Tiputtelu jatkuu edelleen, väriltään nyt vaaleanruskean v-punaista ja valkovuotoon sekoittunutta. rinnat normaalit, vatsakipuilua hyvin vähän. Nyt kp 22. Eilen tein oman mielenrauhan vuoksi testin, nega, ei tuonut mielenrauhaa. Alkais nyt kunnolla jos alkaakseen, ei tarviis jota v***n kierto kiusata ja antaa turhaa toivoa!!!


Pahoittelut Maria79:lle tädistä ja Mixuliinille voimahalit yleiseen kurjaan oloon. Poikaselle tsemppiä tuleviin koitoksiin.
 
Hei vaan kaikille!

Inhottavan kurja ilma meinasi pilata päiväni..... Mutta kävin yhden kaverin luona kahvilla katsomassa hänen 4kk nuorta vauvaa :) Piristi päivääni ja synkkä ilma ei enää haittaa :) Juteltiin niitä näitä ja hän kyseli vointiani, pystyin jopa puhumaan kaikesta ilman että aloin vollottaa :) Alan itsekin uskoa siihen että kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu emoticon

Bandida: Kyllä tästä pikkuhiljaa ollaan nousemassa :) Oli se aika kova kolahdus, kovempi kuin ekalla kerralla, ja sit kun haluu tietty ajatella että tällä kertaa varmasti onnistuu ja kun ei siitä tullutkaan mitään niin aika kova rysähdys oli tulla alas.... Menee oma aikansa kerätä rippeet ja jatkaa taas kovaa vauhtia eteenpäin :) Ja sulla näyttää kohta loppu häämöttävän :D Tai no, on sinne vielä monta viikkoa, mutta kuitenkin :) Jaksamisia loppuodotukseen <3

Kuusityttö: Tää on just tätä! Helppo sanoo et odota pari päivää ja testaa uudestaan, älä ajattele sitä.....tiedän, niin kuin kaikki muutkin täällä, ei noin vaan voi olla ajattelematta sitä. Voimarutistukset sinullekin! <3 Pidetään peukkuja ja toivotaan että täti pysyy poissa!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top