Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

[*Fenix*]

Komppaan Miikkaa,älä Tintti vielä heitä kirvestä kaivoon, vaan koita rauhoittaa mielesi ja odotella viikonlopun yli. Pidetään peukut pystyssä!!

Miikka, mikä teillä tilanne????

Vielä ihan pari sanaa ON:aa, niin ei näy ovista vaikka pitäis, alkaa jo ahdistaa... Mikäköhän nyt mättää...  Jollei huomenna näy, niin sitte on varmaa tästä kierrosta turha haaveilla mitää....

Jaksuja kaikille, ja koitetaan nauttia kevään koittamisesta!!!

 

[Miikka]

Fenix eilen meille siirrettiin se ainoa hedelmöittynyt mukaan. Oli kivasti jakautunut jo 6:n ja näytti kuulemma hyvältä, kuten limakalvokin joka taisi olla jo 17mm. Kiitos siis kysymästä, kaikki on tällä hetkellä niin hyvin kun voi olla
 

 

[*Fenix*]

Mahtavaa Miikka, nyt vaan hirmusti liimaa ja pitoa!!!!

 

[Nymeria]

Tintti, mikäs on tilanne siellä? Varovaiset onnittelut minultakin! Kuten muutkin ovat sanoneet, niin kyllä se vuoto voi olla ihan vaaratonta, mikä on aika tavallistakin alkuraskaudessa. Mutta tottakai se varmasti säikäyttää. Toivottavasti kaikki on hyvin siellä!

Miikka, huh, kun oli helpotus tuo sinun viimeksi kirjoittamasi viesti! Nyt siis kaikki peukut sinne ja pienelle kaikki voimat tarrata tiukasti kiinni ja pysyä mukana seuraavat 9 kuukautta. <3

Tikrulle voimahalit! Hemmetin täti taas... Välillä voi olla hyväkin ottaa hieman etäisyyttä koko puuhaan (jos vain pystyy siihen) ja kerätä vähän voimia takavasemmalla. Sulla on hyvä, kun on nuo koiruudet, jotka vaativat hoivaa ja huomiota, niin on sitten "pakko" välillä keskittyä muuhun.

Fenix, onkos siellä päästy bongaamaan? Hyvä, että sulle jäi positiiviset fiilikset klinikalla käynnistä! :)

pirjel, huomenna siis selviää teillä asioita! Tuuthan sitten kertomaan sotasuunnitelman! Toisaalta olisi hyvä, jos pääsisitte jo suoraan IVF:ään, ei tarviis enää "vatuloida", toisaalta taas jos lääkäri on sitä mieltä, että inssiä kannatata vielä kokeilla, niin hyvä sekin ja olkoon se sitten SE kerta, jolloin onnistuu eikä tarviis järeämpiä toimia enää edes miettiä! :)

Bandidalle edelleen jaksuja odotteluun! Ei sitä silti tiedä, vaikka jotain tapahtuiskin tässä 4 kk:n aikana, mutta ymmärrän toki, ettei jaksa itse uskoa. En miekään usko meidän kohdalla mihinkään luomuihmeeseen enää, ja kesällä kun poli on kiinni, on varmasti omatki kuulumiset aika vähissä. Halauksia! :)

Maikkie, meidän ensikäynti polilla meni niin, että ensin oltiin molemmat siinä ja lääkäri kertoi testitulokset (minun verikokeet ja miehen simpat), jotka mulla oli ok, mutta miehen simpoissa siis häikkää. Sitten mies poistui ja miut ultrattiin ja todettiin munarakkulan kypsyvän oikealla puolella. Sitten vaihdettiin toisinpäin ja mieskin oli ultrattu ja siellä oli ollu kaikki rakenteet ok. Sitten oltiin taas molemmat siinä ja sovittiin jatkosta eli sovittiin mulle munanjohdinten aukiolotutkimus seuraavalle viikolle ja inseminaatiosta samaan kiertoon. Mulle jäi ekasta kerrasta positiivinen ja toiveikas mieli kyllä, vaikka uutiset miehen osalta olivatkin huonoja.

ON: Mulla alkoi tuhrut torstaina ja kunnon vuoto seuraavana yönä/aamuna. Soitin siis perjantaiaamuna polille ja hoitajan mukaan miun kp 1 oli perjantai eli miun kierto jäi 22 päivään. Ei oo ikinä ollut noin lyhyttä kiertoa! Aloitin siis eilen ne Femarit ja keskiviikkoon asti pitää niitä ottaa. Torstaiksi varattiin ultra, jolloin siis katsotaan tilanne. Hoitosuunnitelmassa oli lukenut, että siitä sit alkaa joko Fostimonin tai Menopurin pistelyt, jos katsotaan aiheelliseksi. Nyt jää nähtäväksi mitä tapahtuu, kun tuo edellinen kierto oli noin lyhyt. Hoitaja epäili stressin vaikuttaneen tähän. Viimekshän ovis osui jo kp 9:ään ja nyt sitten kp 9-10 tulee olemaan la-su, eli jos ovis menee taas niille päiville niin tulee taas hutikierto. :( Pitäkää siis miulle peukkuja, että munis tai munikset ois tällä kertaa vähän malttavaisempia eikä niillä ois semmonen kiire kuin tässä nyt viime kierroissa on ollu. Tänään oon ollut ihan tajuttoman väsynyt. Hyvä että oon jaksanut seisoa. Aamulla en meinannut päästä sängystä ylös. En tiedä, onko nämä sivuoireita Femarista vai vaikuttaako huonosti nukuttu viikko.

Eilen törmäsin aivan mahtavaan sarjakuvablogiin "Meinasin kaatua". En tiedä, onko siitä jo ollut puhetta täällä, mutta laitanpa linkin tähän. Kyllä oli niin tuttuakin tutumpia tunteita käsitelty siinä! http://meinasinkaatua.sarjakuvablogit.com/

 

[Tikru82]

Tintti81: voi mä pidän niin peukkuja täällä muiden kanssa, että kaikki kuitenkin on siellä hyvin! Koska saat tietää tarkemmin?

Miikka: ihana juttu! Nyt liimaa, tarrasukkia ja iloisia ajatuksia mukaan matkaan satatuhattakiloa!!

Pirjel: tänään on vissiin ns.tuomiopäivä jatkon suhteen.

Nymeria: harmi, että kierto nyt jäi jostain syystä noin lyhykäiseksi, toivotaan tästä nyt kuitenkin pidempää.

ON: mun on nyt pakko purkaa ulos ajatuksiani ja tunteitani. Yöllä mietin, että voikohan siihen vitutukseen kuolla!? Tämä ei siis liity mihinkään vaivoihin tai oletettuihin tuntemuksiin olla raskaana tai menkkojen alkavan vaan ihan silkkaa tunteiden purkua sen ihan jokaisessa sfäärissä. Pyydän valmiiksi anteeksi tunteiden purkaustani, enkä ole ihan varma onko tämä oikea paikka tätä edes julkaista, mutta nyt just en siitä välitä.. Viikonloppu siis meni kaikinpuolin tosi mukavasti. Oli paljon puuhaa ja ajatukset pysyi aika hyvin poissa tästä "yrityksestä". Noh, sitten mun maailma romahti. Täysin odottamatta, ihan puskista. Tiedättekö sen tunteen, että tiedät että jossain vaiheessa saatat saada kyseisen uutisen, mutta sillä hetkellä kun sen saat sitä et osannut odottaa YHTÄÄN! Mulle kävi juuri näin. Sain kuulla erään sukulaisen olevan raskaana 4kuulla. Sinänsä onnea heille, mutta tiedättekö senkin tunteen, että kun joku kertoo olevansa raskaana olet ihan että ihanaa ja olet vilpittömästi onnellinen ja sitten joku toinen kertoo saman uutisen, etkä olekaan niin vilpittömän onnellinen. Tietyllä tasolla tietysti olet onnellinen ja toivot vain hyvää, mutta silti haluat painaa sen vain pois mielestä. Minä koin juuri näin. Olin lähes sanaton. Tilanne kun oli ohi, itkin itkin ja itkin. Tunsin vihaa, surua, voimattomuutta, turhautuneisuutta, kaikkea negatiivista. En mitään positiivista. Nyt näytän viikon viinaa juoneelta punaisine turvonneine silmineni. En vaan voi käsittää miten joku joka vetää viinaa, röökiä, kahvia ja ylipainoa on ainakin 20kiloa ja elää muutenkin epäterveellisesti voi paukahtaa paksuksi, tuosta noin vain. Ja sitten toisaalta minä joka yritän edes muutaman hassun kilon pudottaa, jotta olisi edes hieman paremmat mahdollisuudet tulla raskaaksi, syön suhteellisen terveellisesti, en polta, en juo viinaa, viimeksi alkoholia juonut yli vuosi sitten, en juo edes kahvia enkä teetä, en voi tulla raskaaksi!? Mun ajatuksiin ei vaan mahdu tuo kuvio. Eikä suvussani ymmärretä sitä, että lasta jouduttaisiin muka jotenkin tekemään. Eihän kenelläkään ole koskaan mitään ongelmia ollut, "kyllä se sieltä tulee kun lakkaatte yrittämästä" ym.kliseet tulee juuri näiden ihmisten suusta. Ja kuinka se voikaan olla niin maailman rasittavin ja v****maisin lause ja niin loppuun kulunut, että sen voisi pyyhkiä suomenkielestä kokonaan pois. Ja kaiken tämän kruunaa se, että ko.nainen ei ole koskaan mitenkään riemusta kiljunut lapsien läsnäolosta, saati puhunut että hän joskus haluaisi omia lapsia. Ja nyt, nyt hän saa vauvan. Minä en.

 

[Tintti81]

Tikru: Voi miten tutulta tuo kuulostaa. n. 4 vuotta sitten kun oltiin vuosi yritetty tuloksetta niin mun lähipiiriin syntyi 7 lasta puolen vuoden sisällä, sukulaisille, kavereille, perheenjäsenille. Se oli mulle aivan älyttömän raskasta aikaa ja en todellakaan pystyny iloitsemaan kenenkään heidän onnesta vaan melkein tunsin vihaa heitä kohtaan ja halusin vältellä tapaamisia. Joten jaksamista sulle!!

Miikka: Täällä peukut pystyssä, että teillä menis kaikki hyvin!

Omista kuulumisista sen verran, että vuotoa ei ole tullut sen yhden kerran jälkeen ja lääkärikin sanoi, ettei kannata huolestua kun soitin ja kysyin. Keskiviikkona olisi sitten IVF:n jälkitarkastuksen aika, joten siellä varmaan sitten selviää, että onko tämä kaikki totta. Kun ei sitä tahdo millään uskoa :) Mutta tällä hetkellä kaikki tuntuu olevan hyvin.

 

[Bandida]

Tintti, hienoa että nyt kaikki on hyvin. Säikäyttäähän tuollainen pakostakin, kun on niin tottunut pettymään, mutta hyvä että lääkärikin oli tuota mieltä. Aika tavallistahan se kai on että alkuraskaudessa tulee pientä vuotoa. Peukkuja ja liimaa että jatkuu myös hyvin, ja tsemiä tarkastukseen.
Miikalle niin paljon peukkuja ettei ikinä! NYT se onnistuu, loppuun asti.   Tarrasukkaa ja enkeleitä mukaan...
Tikru, tuo on mullekin niin tutun kuuloista. Eihän kukaan niitä vauvauutisia tarkoituksella läjäytä päin naamaa, mutta toisinaan niitä ei vaan kestä yhtään :(
Nymeria, kiitos. Peukkuja pidetään sullekin, jospa se ajoitus tällä kertaa onnistuisi paremmin! Hyvä sarjisblogi muuten, kiitos linkistä.
Pirjel, mites teille 'kävi', miten edetään?
Fenix, voihan se olla vaan että stressin tai muun takia ovis myöhästyy vain?

ON: Mulla tuntuu taas olevan joko myöhäinen ovis tai sit ei ovista ollenkaan. kp17 ja ei merkkejä oviksesta. En tässä kierrossa testaile, ja jos maltan niin en seuraavassakaan. Jätetään nämä seurailut ja stressailut nyt sitten pari kiertoa vähemmälle (saahan sitä ainakin yrittää), ja sitten pitäiskin koittaa tähtäillä seuraavaa kiertoa niiden lääkkeitten aloituksen mukaan sopivaksi.

 

[Tikru82]

Tintti81: voi kun ihania uutisia! Nyt tosiaan vaan niitä tarrasukkia ja liimaa matkaan!

Niin ja kiitos Tintti81 ja Bandida komppaamisesta!! Lohduttavaa lukea, että muillakin on ollut/on samat fiilikset. Vaikka kyllähän mä sen tiesin etten ainoa näiden tunteideni kanssa ole, mutta silti on se mukavampi saada lukea konkreettisesti samansuuntaisia ajatuksia. Ja nyt todella on sellainen tunne, etten kestä edes kohdata ko.pariskuntaa. Parin viikon päästä on pakko, mutta tällä hetkellä mietin keinoa, jolla voisin senkin välttää. Koska tiedän, että seuraavaksi kyselyt kohdistuvat meihin ja sitä en ehkä kestä.

 

[pirjel]

Heippa Naiset!

Tintti, hienoja uutisia! Nyt vaan lunkisti ja tsemppiä keskiviikon lääkärireissuun. Varmasti säikähdit, mutta toivottavasti pääset pian siihen vaiheeseen, että voit vaan nauttia odotuksesta.

Miikalle myös edelleen lähetän hirmuiset tsempit! Enkeleitä ja liimaa ja tarraa ja ihan kaikkea muuta positiivista ja hyvää sinne teidän perheeseen. 

Tutut fiilikset Tikru... voimahali sulle. Juuri tänä viikonloppuna sain myös uutisia tuttavastani, joka ei todellakaan ole suunnitellut perheenlisäystä ja katsos, h u p s kun kerrasta taas tuli "vahinko"... kyllä se sielua syö, ei voi mitään. Mutta kyllä se oma onnikin teille ja meille kaikille vielä tulee, pakko vaan jaksaa uskoa. Ehkäpä sitä omaa onnea osaa arvostaa ja vaalia erilailla, kun se ei ole helpoimman kautta tullut.

Nymeria -- aikas samoilla aikatauluilla taas mennään, mulle osui kp1 lauantaille. Pidän täällä kaikki varpaat ja sormet solmussa, että sun munikset ei pitäis tällä kertaa niin kiirettä. Toivottavasti torstain ultrareissulla saat hyviä uutisia.

Bandidalle mukavaa ja stressitöntä kiertoa...!

Me lääkärin kanssa juteltuamme päätettiin vielä kerran siis kokeilla kolmas inssi. Clomifenit alkoivat tänään ja ensi maanantaina on ultra. Pääsiäinen tulee hieman uhkaavasti kohdilleen, mutta sitten tehdään omat inssit himassa, jos noi pyhät sekoittaa suunnitelmat. IVF on sitten tarvittaessa seuraava askel, ja ehkäpä jo ennen kesää...

Mukavaa päivää kaikille!! 

 

[Maikkie]

Tintti: onpa ihanaa, että kaikki on kuitenkin hyvin. Pientä vuotoahan saattaa olla alkuraskaudessa ja se on ihan normaalia. Paljon tsemppiä sinne ja pikkuiselle tarrasukkia ja liimaa matkalle mukaan.

Miikkalle:  hurjasti peukkuja myös täältä. Toivotaan, että kaikki menee hyvin loppuun saakka!

Tikru: kuule, et tosiaankaan ole ainoa, joka noiden samojen tuntemusten kanssa painiskelee. Minulla hyvälle ystävälle tehtiin vähän aikaa sitten inseminaatio, josta tuloksena hän nyt odottaa toista lastaan. Tiesin, että niin siinä tulee käymään, hän saa sen plussan ja minä en! Kyllä oli katkera pala nieltäväksi, vaikka tottakai olen onnellinen ystäväni puolesta.

Nymeria: Pidän peukkuja sulle, että munikset malttaisivat hieman eikä pitäis niin kovaa kiirettä. Itselläkin edellinen kierto oli suht. lyhyt. 25 päivää. Toivottavasti tää seuraava ois pikkaisen pitempi. Kiitos tiedoista hoitojen suhteen. Meillä on miehelle tehty jo simppatutkimus, jonka tulokset olivat ihan normaalit. Mulle ei ole tehty aukiolotutkimusta, enkä ole varma edes tehdäänkökään, kun kerran olen jo raskaana ollut. Verikokeet varmaan otetaan ainakin, vaikka minusta jo jotain kokeita viime vuonna otettiinkin.

Pirjel: Huuurjasti tsemppiä kolmanteen inssiin. Jospa se nyt toisi toivotun lopputuloksen eikä tarttis ollenkaan tuota IVF:ää.

Omaa: Täällä täti on juuri poistumassa talosta ja toivottavasti tällä kertaa myös jäädäkseen. Menkööt mun puolestani sinne, missä pippuri kasvaa ja pysyköön siellä. Tämän kierron osalta toiveita ei oikeastaan ole. Odotan vaan ensi viikon polilla käyntiä ja katsotaan sitten sen jälkeen, mille aletaan.
Aion kovasti yrittää unohtaa nämä lapsentekohommat hetkeksi ja heitän kaikki talon kalenterit tulvavesien vietäviksi. En tikuta ovista, enkä laske päiviä. Heh... noinkohan mahtanee onnistua. Yrittää aion jokatapauksessa. Enkä nyt tarkoita tuolla unohtamisella sitä, että lopettaisimme yrityksen. Koitetaan nyt vaan keskittyä nauttimaan toisistamme silloin, kun siltä tuntuu, eikä kytätä kalentereita. Pitänee keksiä jotain muuta hommaa siihen tilalle. Jos vaikka kaivelis ompelukoneen talviteloiltaan ja alkais suunnittelemaan jotain kivaa kesämekkoa itselle.

 

[Nymeria]

Tintti, olipa mukava kuulla! Tänään sulla siis tarkastus? Täällä jännäillään, mitä siellä näkyy. Ja uskotaan, että siellä on pieni papunen ihan oikeassa paikassa.

Tikru, toistan samaa mitä muutkin, että kyllä on tuttuakin tutumpia nuo tuntemukset! Ja todellakin suosittelen tuota sarjakuvaa, johon aiemmin laitoin linkin. Mie itse asiassa tilasin sen kirjankin itselleni, luulen, että se on tarpeen tässä matkan varrella. Sarjakuvaterapiaa Miun paras ystävä on raskaana, ja hänen puolestaan olen vilpittömän onnellinen. Ehdittiin yhdessä toivoa reilun vuoden ajan, heillä siis oli myös ongelmia tässä asiassa. He kuitenkin onnistuivat heti kun pääsivät tutkimuksiin ja ovulaatiota pistoksilla jelpattiin. Mie niin toivoin, että meillekin olis käynyt samalla tavalla, mutta ei noin "helpolla" päästy. Mutta siis, ystäväni kyllä ymmärtää minua ihan eri tavalla kuin kukaan muu ystävä, koska on itsekin joutunut odottamaan sitä raskautta niin pitkään ja menemään tutkimuksiin. Tässä meidän kokemassa tilanteessa ei sit ookaan lähipiirissä sellaisia, joilla ois omaa kokemusta. Siksi onkin niin kiva jakaa ajatuksia teidän kanssa! Kenenkään muun raskausjuytuja en nyt halua kuulla (paitsi tietysti teidän!!) ja oon katkera kaikille vauvamahaisille, jotka tulevat kadulla vastaan. Inhottava tunne, mutta niin se vain on. Mistäs mie tiedän, että minkälaiset kokemukset itse kullakin on takanaan, mutta miks se ei voi osua meidän kohdalle???

Bandida, Ihana tunne varmasti, jos pystyy olemaan edes yhden kierron stressaamatta ja olemaan ajattelematta tätä liikaa.   Kyllä miekin kesällä yritän.

pirjel, kiva kuulla, että sielläkin tapahtuu! Toivottavasti tuo katala pääsiäinen ei sotke kuvioita. Ja jos sotkee, niin sitten ahkeraa koti-insseilyä! Ai että pääsisitte jo ehkä nyt keväällä IVF:ään! No sehän ois hienoa sekin, mutta tehtäiskö se sit siis lyhyellä kaavalla? Vai onko se klinikka, jossa käytte, ihan normaalisti kesäaikaankin toiminnassa? Joka tapauksessa, nyt kuitenkin sovitaan niin, ettei moisia edes tarvi miettiä, kun te onnistutte nyt tässä kierrossa. Niinhän!

Maikkie, kiitos peukuista! Miun kierto on yleensäkin aika lyhyt, noin 25-27 päivää oli viime vuonna kierrot muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mutta tää 22 oli kyllä ihan enkka. Mut edellinen olikin 29 päivää, mie luulen että siinä kierrossa luget pidensi sitä ja siksi seuraava (ilman lugeja) oli lyhyempi. Tai jotain. Tsemppiä polikäyntiin! Joo, kesämekon suunnittelu kuulostaa mukavalta tekemiseltä, jolla varmasti ajatuksetkin saa vähän muualle. Mie niin kadehdin teitä, jotka osaatte itse tehdä vaatteita. Mie en osaa. Seiskalla kun piti käsityötunnilla (mie vihasin käsitöitä) paita tehdä, leikkasin melkein valmiista paidasta saumurilla hihan irti! Että se siitä! :D

Mie nappailin tämän kierron viimeisen femarin tänä aamuna. Huomenna sitten ultra ja kyllä jännittää, että mitä siellä näkyy. Onko kehittynyt useampia folleja (toivottavasti ei montaa, ettei inssiä peruta) ja minkä kokoisia. Sen oviksen pitäis malttaa odottaa ainakin maanantaihin, koska poli on kiinni perjantaina ja sit tietty viikonloppu. MIE HALUUN OLLA RASKAANA!! Sori, oli pakko. :D

 

[Tikru82]

Huhuuu.. Missäs kaikki on uutistensa kanssa!? Toivottavasti kuitenkin hyviä uutisia kaikilla.

 

[Miikka]

Terve Tikru, justiinsa ajattelin kysellä ihmisten kuulumisia, kun pistit tuon omasi

Meillä ei siis yhtään mitään uutisia. Piinapäivät etenee ja mitään oireita ei ole... ei edes lugeista. Ensimmäisessä ICSIssä vuoto alkoi pp8 ja kakkosICSIssä ensimmäinen uskottava haamu tuli pp8. Nyt taitaa olla pp7 menossa ja ei ole tietoa kummastakaan. Ootellaan siis. Tuun päivittämään parin päivän päästä nämä olotilat sitten . Joo, ja vaikka kuinka kielletään IVF/ICSIn jälkeen testaamasta ennen pp14, niin kyllä mä haluun tietää tuleeko missään vaiheessa ees haamua mittariin.

 

[Artemis]

Heipä hei kaikille! :)

Mä tunnustan, että koska mulla kasvo aikoinaan se metrin mittainen k**pä tohon otsaan kaikkine kierron laskuineen ja muineen, niin en ole niitä pahemmin enää seuraillut enkä oikein osaa kommentoida mitään muidenkaan kierto vaiheisiin, eli anteeksi jo etukäteen tästä ;)

Mutta hyvä jos ihmisillä on tädit kaikkoamassa ja Tintille tarrasukkia ja tsemppiä, kun meitä on täällä niin monta sulle peukkuja pitämässä niin toivotaan että kaikki menee hyvin :)

Itse viime aikoina paininut enemmän samanlaisten tuntemuksien kanssa kuin Tikru82, viime viikolla syntyi 2(!) tyttö ja nyt olis hilkulla odotettavissa vielä yksi bebe lisää lähipäivinä (kaiken kukkuraksi sellaiselle ihmiselle jonka esikoisen odotus aiheutti mussa maailman suuuurimman ketutuksen ja epäreiluuden tunteen).
Muutenkin ollut vähän sellainen olo, ettei tässä viitsi kauheesti leukojaan louskuttaa tuosta vauva-aiheesta kun kaikki joiden kanssa siitä puhun (paitsi, luojallle kiitos, paras ystäväni joka on ehkä ainoa joka osaa suhtautua asiaan normaalisti. Hän vain asuu niin kaukana Italiassa, että yhteisiä kahvihetkiä ei ole ollut sitten joulun) niin yrittävät jotenkin lohduttaa ja keskustelut päättyvät siihen että en jaksa puhua koska mulle tulee tunne että mä en saisi tuntea niinkuin mä tunnen ja mun tunteet on ihan väärin.

Miksi meillä raskautta yrittävillä ei ole oikeutta tuntea välillä surua, katkeruutta ja epäreiluuden tunnetta!?! Ei ne tee meistä yhtään sen huonompia tai pahempia ihmisiä. Kateuskin on luonnollinen tunne ja jos negatiiviset fiilikset eivät hallitse ihmistä koko ajan niin silloin tällöin tapahtuva ketutus on ihan jokaisen oikeus, prkl!

Ja jokainen vuva on lahja <3 :) En mä niitä vauvaoja ja vanhempia oikeasti vihaa, mutta joskus tekee mieli hyppiä seinille omaa turhatumistaan :DD

Koittakaa leidit jaksaa (mulle ei vieläkään ole selvinny että onko Miikka nainen vai mies?? :D) kyllä se siitä, kyllä se siitä. Hakataan vähän päätä seinään ja näytetään maailmalle keskisormea ja muistetaan että sitten jos ja kun itsellä tärppää ja päättyy hyvin, niin ei ikinä sanota kenellekkään, että "kyllä se tulee kun on tullakseen" tai "pitää lakata yrittämästä niin sitten onnistuu", ok?

Mä olen päättänyt jo ajat sitten, että jos joku tulee meidän laspi-suunnitelmista ksymään tai utelemaan niin vastaan ihan rehellisesti, että yritetty on. Saas nähdä oppivatko suomalaiset nokkansa joka paikkaan työntäjät kerrankin miettimään mitä sammakoita suustaan päästävät.

 

[Nymeria]

Täällä ollaan!

Miikka, tosiaan alkaa olla teillä jännäpäivät käsillä. Kyllä ymmärrän, että ei malttais olla testaamatta. Mie oon edellisissä insseissä kyllä malttanu sinne pp12-14 vaiheille, mutta oisko se sitten eri asia tuon ICSIn kanssa... Ei ois enää montaa päivää odotettevana! Plussaplussaplussa sinne!!

Artemis, joo on se kumma, kun jotenkin tuntuu, että joidenkin mielestä ei saisi tuntea katkeruutta ja muita negatiivisia tunteita. Ja VIHAAN sitä kun sanotaan, että "ei se muiden onni ole teiltä pois". No ei ole ei, mutta anteeks vaan, jos nyt ei ihan hirveesti hihkututa onnesta, kun toiset saa lapsia ja me ei... Meillä itse asiassa mieskään ei oikein tajua minun kateellisuutta ja katkeruutta. Ei ainakaan vielä. Minuu vähän jännittää, kun ollaan pääsiäiseksi menossa kylään ystävien luo, joilla on 8 kk:n ikäinen tyttö, että miten miun mieli reagoi (ollaan kuitenkin 3 yötä siellä). Ihanaa nähdä tyttöä pitkästä aikaa ja päästä ystävän kanssa kunnolla kälättämään, mutta kyllä varmasti sattuukin katsoa sitä perheonnea. Juu kyllä minäkin kerron ihmisille ihan avoimesti tästä, jos kysytään. Ja oon kertonu vaikkei kysyttäiskään sellaisille, joiden kanssa oon tekemisissä paljon. Miusta on helpompaa, kun ihmiset tietää, ni ei tuu niitä ärsyttäviä uteluita ja ehkä huonotkin päivät ymmärretään vähän paremmin, kuin jos ei olisi mitään tietoa, mikä mättää. Niin ja kyllä se Miikka ihan nainen on. :) Tai ainakin mie oon ihan siinä uskossa!

Ja sit niitä uutisia. Eli eilen oli seurantaultra (kp 7) ja mie olin ihan kauheessa jännityksessä koko aamun. Pelkäsin niin, että taas siellä oottaa joku jättifolli valmiina lähtöön ja pieleen menee taas. Mutta eipä ollutkaan, nyt oli molemmilla puolilla 1 kpl 11-12 millisiä kasvamassa. Sain Menopur-reseptin ja pistotarvikkeet sitä pitää nyt pistellä iltaisin sunnuntai-iltaan asti. Eilen siis aloitin. Maanantaina on kontrolliultra. Pitää myös testata ovista ja jos plussa tulee viikonlopun aikana, inssi tehdään jo maanantaina sit saman tien. Nyt sain mukaan sellaisen hoitokortinkin, missä näkyy follien ja limakalvon koot ja päivät, milloin mitäkin lääkettä käytetään tässä kierrossa sun muita tietoja. Mie niin toivon, että en sitä plussaa saa ainakaan ennen sunnuntaita. Sen verran pikkuiset nuo vielä oli, tosin se Menopur vissiin vauhdittaa sitä kasvua. Tänään jos plussa tulee, niin sit ainakin voi varmuudella sanoa, ettei kaikki voi olla kunnossa, kun niin ennen aikojaan irtoilee. Aamulla testissä näkyi vaalea testiviiva, eli ei onneksi ainakaan vielä plussaa. On se kummallista: toiset toivoo, että se ovisplussa tulis ja mie toivon (nyt) ettei vaan liian aikaisin! Tulis jo maanantai, niin ois taas vähän viisaampi. Mut nyt oon ekaa kertaa inssikierrossa ainakin vielä positiivisella mielellä, että josko nyt viimein tällä 3. kerralla se ajoitus menisi oikein. Please, pitäkää peukkuja! Meinaan kipuiluja on, kun eivät vaan liian nopeesti nyt kasvais.

Mittees muille?

 

[pirjel]

Perjantaita Leidit..

Nymeria, täällä on kuule peukut sulle niin pystyssä, että kramppaa kohta.. Hyvältä kuulosti ultrauutiset -- nyt vaan toivotellaan sille ovikselle pientä malttia. Rauhaisaa piikittely-viikonloppua ja fiilistelyä ja sitten maanantaina tositoimia, jei! Mun lääkärin mukaan, jos meille se IVF tulee, niin se tulee sitten tosiaan sillä lyhyellä kaavalla, eli piikitykset -- olikos se pidempi kaava sitten nenäsuihkeet sun muut..? Eli mahdollisesti pystyttäis ajoittamaan se sinne touko-kesäkuun paikkeille. Heinäkuun meidän klinikka on suljettu, joten sit jää syksylle, jos nuo ajoitukset ei natsaa. Mutta toivottavasti tää kolmas kerta toden sanoo meille kummallekin; niin taas samoilla aikatauluilla mennään.

Miikalle tsempit piinapäiviin! + + + + + +

Omia kuulumisia sen verran, että viimeiset clomit huitasin huiviini tänä aamuna ja pitkin päivää onkin sitten alavatsaa viillellyt...toivottavasti siellä vaan munikset kasvaa hyvää vauhtia, muistaakseni aikaisemmillakin kerroilla nuo clomit ovat jotain alavatsa kipuilua mulle aiheuttaneet. Samoin kuin Nymerialla, mullakin on ultra maanantaina -- sitten nähdään, mikä sen inssin tilanne tulee olemaan, se pääsiäinen kun siinä tosiaan kolkuttelee pelottavan likellä. Viimeksi mulle taidettiin se inssi tehdä kp13, mikä nyt olisi just torstai ennen pyhiä. Mutta yritän parhaani myös varautua siihen, että koti-insseillään vaan ahkerasti, kun mukavasti on siinä pitkä viikonloppukin....romantiikkaa ja mökkeilyä.

Rentouttavaa viikonloppua, ihanaiset.

 

[*Fenix*]

Lauantaita arvon naiset!



Paljon olette ehtineet päivittää viikon mittaan! Mä olen ollut niin busy duunien kanssa, ettei oo ehtiny ees vilaseen teidän kuulumisia...

Mutta siis Tikru82, mä NIIN tiedän sun tunteet, niinku me kaikki varmaan jossain mittakaavassa, kuten Artemiskin tuossa kirjotteli. Kyllä se vitutus ja vihantunne ottaa joskus valtansa, ja mä oon sen tyyppinen ihminen, että jälkikäteen tunnen siitä syyllisyyttä. Mun erittäin hyvä ystävä sai eilen toisen lapsensa, ja vaikka kuinka yritän oikeesti olla onnellinen heidän puolestaan, ja olenkin, niin kyllä on ihan helvetin vaikeeta elää heidän onnensa mukana.   Ei sille vaan minkään mahda, ja kai meillä on oikeus näihin tuntemuksiin. Se vaan jotenkin tuntuu niin väärältä ja epäoikeudenmukaiselta kaveria kohtaa, kun pakkohan hänen on vaistota mun fiilikset, koska en osaa niitä peitelläkään. Toki hän tietää meidän tilanteen ja uskon että ymmärtää edes joltain osin, etten niin innosta kirkuen ole mukana heidän perhetapahtumassaan. Olen monesti itselleni luvannut, että sitte kun mulla on se bebe vihdoin sylissä, niin sitten mä korvaan ystävilleni tän mun "poissaolon"... jos siihen on sitte aikaa



Miikka, edelleen täällä on peukut pystyssä!!! Ja Tintille tsempit myös, että kaikki buenosti!



Vielä sen verran omaa napaa, että testeri näytti ovista kp 16 ja 17, eli tuo 17 se varmaan sitte on tapahtunu. Aika myöhään kyllä, joten hirveitä odotuksia ei oo, lyhyt kiertoni tuntien. Pe kävin loppukierron verikokeessa ja alotin nyt ne Luget, joten saa nähdä, onko tässä kierrossa vaikutusta mihinkään suuntaan. Eilen juimi vähän oikeelta puolelta munasarjan kohdilta, joten voipi olla, että se täti valmistelee tuloaan tai mitä lie vihlomista on, mut hassusti vaan oikeelta puolelta vihlo... Mies menee ens viikolla omiin tarkempiin tutkimuksiinsa, joten kun noi mun arvot ja hänen tulokst selviää, niin katotaan, josko jo toukokuussa kokeiltas IUI... 



Näissä tunnelmissa siis mennään täällä! Aurinko paistaa ja kevät koittaa, toivottavasti ahdistus vähän helpottaisi ja tuloksia tulis itse kullekin! Kuulemisiin ja tsempit kaikille!

 

[Miikka]

Huomenia arvon leidit,
Tein tänään rohkeat ja soitin itseni saikulle täksi päiväksi.Päätä on särkenyt koko viikonlopun ja ihan sellanen olo kun olis pitkäkestonen krapula. Normaalisti olisin tietenkin vääntäytynyt töihin, mutta mies käski opetella vähän itsekkyyttä ja miettiä mikä olisi parasta minulle ja mahdolliselle lapselle. Joten tämäkin työnarkomaani on nyt sitten aamukahvipöydässä pääkipuineen miettmässä että "voivoi, miten ne voi pärjätä ilman mua"

Fenix, toivotaan että lugeista olisi sulle apu! Se juiminen on inhottavaa, kun ei tiedä johtuuko tädistä, lugeista vaiko limakalvoon uppoavasta munasolusta. Kiva kun ehdit kuitenkin vähän kirjottelemaan kuulumisia työkiireiden keskeltä.

Nymeria, loistava tilanne. Nyt toivotaan että ajoitus meni oikein!!!! Hirmusti peukkuja täälläkin pystyssä. IVF ei ole pelottava, mutta jotenkin "lopullinen" olo siitä tulee, kun kerta kerran jälkeen joutuu jännittämään onko munasoluista yksikään kelvollnen ja jne.

Pirjel, koti-insseilyt pääsiäisen yli ei olis yhtään pahempi tilanne sekään   hehee. Toivotaan kuitenkin, että saatte sen "kliinisen" inssin ennen pyhiä tehtyä. Saako muuten olla törkeä ja kysyä, että saako inssin jälkeenkin vielä koti-insseillä? Tietääkö kukaan? Tai voiko siitä ees olla haittaa. ICSIn jälkeenhän toivotaan, että olis pieni tauko (ei kaikki suosittele sitä kuitenkaan), että munasolu sais rauhassa kiinnittyä.

Tikru ja Artemis, mä oon kanssa ihmetellyt miksi lapsettomien pitäs olla jotenkin onnellisia toisten lasten puolesta?? Siis kaikki me varmasti ollaan onnellisia niistä lapsista ja onhan ne ihania, mutta joskus ihan suoraan sanottuna mua ainakin vtuttaa että just sellanen pari, joka muutenkin kaiken saa annettuna saa sitten vielä sen lapsenkin. Tai vaihtoehtoisesti just niin, että lähipiirissä tää lapsettomuuden sattuminen pitäs vielä jotenkin kieltää kaikilta. Paskanmarjat, mä oon ainakin sanonut ihan suoraan, että ei tartte tulla mulle avautumaan lapsien hoitamisen rankkuudesta tai siitä, miten ei pääse koskaan mihinkään kun on niitä lapsia.

Artemis, joo kyllä mä omasta mielestäni ihan naispuoleinen olen, tai siis hyvin nopsasti olis meidän lapsettomuuteen löytynyt syy jos kaksi miestä oliskin ollut hääräämässä ICSIä  . Mun entinen nimimerkki oli toi MK81, mutta sen uudistuksen jälkeen ei ole toiminut, joten tein tällasen Miikka nicin, jonka oli tarkoitus olla tribuutti kaikille niille negatiivisille testeille, joita oon tän kolmen vuoden aikana tehny.... en siis nähny ennalta että täähän on ihan miehen nimi.

OMAA NAVAN ALUSTAA: Noniin, tässä vaiheessa edellisessä plussassa se plussa näkyi jo komeasti ja taasen sen ensimmäisen ICSIn jälkeen tässä vaiheessa vuodettiin jo katkerasti. Luettavissa on siis, että ehkäpä jotain kiinnittymistä on yrittänyt tapahtua, koska eilen testissä oli testiajan jälkeinen haamu ja tänään sitten testiajalla sellanen haamujenhaamujenhaamu, joka näkyikin vaan yhdessä valaistuksessa. Täti siis ei ole vielä rynninyt paikalle, mutta pyyhe on kyllä melkeestään heitetty kehään. Kai sen plussan pitäs siis jo vahvempana haamuna herkässä testissä näkyä tänään? Nyt saa sitten olla ihan realisti.

Lisäksi piti kertoa, että miehellä aloitettiin nyt nuo hormonit, joilla kokeillaan, että päästäiskö syksyllä sitten inssiin (eli hoidoissa vähän takapakkia), kun nämä mun munasolut ei nähtävästi tykkää siitä että niitä yritetään kasvattaa... siitä johtuen kaikissa kolmessa ICSIssä saaliina aina vaan se yksi hyvä ja hedelmöittynyt munasolu.

 

[RouvaS]

Heipä vaan pitkästä aikaa!

Taustalla olen majaillut ja teidän kaikkien tilanteita seuraillut, mutta nyt piti tulla jättämään tsempit Miikkalle ja teille muillekkin jännäilijöille!

Meillä tilanne pysyy samana. Mä vedän clomeja enkä silti ovuloi (kp21 eikä oviksesta vihiäkään), kunnallinen ei ota meitä asiakkaaksi ennen syksyä, mies menee nyt sit itsenäisesti terkkulan kautta yrittämään uutta lähetettä ja mua vaan ketuttaa tää koko tilanne.. Onneksi tulee edes kesä.

Mutta Nymeria, Fenix, Bandida, Artemis, Pirjel, Tikru, Maikkie, Miikka + kaikki muut Mä niin toivon, että joku (miel. kaikki) teistä pääsee pian kiljumaan riemusta ja kertomaan ilouutisia!

-RS
p.s. mitä ihmettä tää meinaa   ??!

 

[pirjel]

Heippa Naiset!

Miikka -- täällä edelleen kovasti toivon ja tsemppaan sitä plussaa mittariin...jospa se arvo vaan nyt nousee hitaasti, mutta varmasti? Hirmuiset plussapuhurit sinne suunnalle, ettei teidän tarviskaan miettiä mitään muita jatkoja kun pinnasängyn ostoa ja mammafarkkujen sovittamista... <3 Siitä koti-insseilystä; meidän lääkäri on kummallakin kerralla itseasiassa kehoittanut varmistelemaan kotona inssistä seuraavana päivänä ihan niin paljon kun sielu sietää. Kuulemma mahdollisimman paljon simppalastia odottamassa on hyvä juttu,kun meidän inssit on osuneet hienosti aina ennen ovista (ajoitukset pelanneet, vaikka tulokset eivät olekaan olleet toivottuja). 

RouvaS, mukava kun kirjoittelit pitkästä aikaa. Kiitokset toivotuksista ja samaa toivotaan tietty sinne myös! Kurjaa, että joudutte odottelemaan syksyyn asti, jospa sun miestäsi onnistaisi uuden lähetteen kanssa.


Täällä oli siis ultra aamulla, ja sielläpä kävi ilmi, että folleja on tulollaan, mutta pari isointa olivat vasta 12 millisiä. Lääkäri määräsi sitten Menopur-pistokset vauhdittamaan niiden kasvua; torstaina aamulla ultrataan uudestaan ja sitten selviää tehdäänkö samana päivänä inssi vai onko edessä sangen munaisa pääsiäinen mökillä...  Nojoo, pakko yrittää ottaa nää jutut huumorilla (vaikkei aina tosiaan  nauratakaan) -- taannoin kun sen ekan inssin kohdille osui Itsenäisyyspäivä; meikäläinen tykkää ovuloida vissiin lähinnä juhlapyhinä...

Kovasti tsemppejä ja komppeja kaikille. Kevät alkaa olla vauhdissa ja valo ilmeisesti lisää hedelmällisyyttä jonkin verran -- plussia olisi ihanaa saada lisää tälle palstalle.