Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nuu_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Moikka kaikille!
 
Kjeev: Mulla on kans Terolutit käytössä ja ihan päin kettua nyt niiden kanssa menee. Viime keväänä mun pitkä kierto tasaantui 28-31 päivään, kolme kiertoa niitä söin ja sitten tulin raskaaksi. KEskenmenon jälkeen aloitin nyt kolme kiertoa sitten terot uudelleen ja nytpä niistä ei ole mitään apua. Eli aluksi kierrot lyheni 19-20 päivään ja menkat oli TOSI kivuliaat, siis alkamispäivänä. Nyt viime kierto oli taas se 39 päivää, eli ei mitään vaikutusta noilla hormoneilla. Yhden kierron vielä niitä napostelen ja sitten viskaan nuo hormonit nurkkaan. Kun eivät kerran auta.
 
Mä olen säännöllisesti kerran kuussa/kolmen viikon välein käynyt vyöhyketerapiassa ja uskon sen vaikutukseen enemmän. Silloin keväällä kun raskaannuin, olin juuri oletettuna ovisajankohtana vyöhyketerapiassa ja siitä kierrosta tärpps. Ens vuoden alusta kokeilen myös aromaterapiaa. En tiedä onko apua, mut haluan ajatella niin. Ja onpa menetelmä ainakin luonnonmukainen, ilman että hormoneja tyrkätään kroppaan lisää - omatkin tuntuu olevan jo riittävän sekaisin.
Käyttääkö joku muu teistä mitään luonnonmukaisia menetelmiä raskauden mahdollistamiseksi?
 
En ole vieläkään uskaltanut testata. Kp 39. Menkkoja ei ole kuulunut. Eilen taas oli aika koviakin menkkakivun tuntuisia tuntemuksia, mutta ei ne alkaneet kuitenkaan. Pisin kierto on ollut (kerran) sen 44 päivää, mulloin 37 tai alle. Testaan  viikonloppuna jos ei tätiä siihen mennessä näy. Oireita kuvittelen itselle jos jonkinlaista, nälkää, väsymystä, turvotusta. Jos olisin raskaana niin joulu tulisi heti ongelmaksi, kun en haluaisi kuitenkaan kertoa kummankaan vanhemmille heti, niin miten selittäisi ettei ota viiniä eikä kaloja/mätiä, kun varsinkin jälkimmäiset on mun suurta herkkua ja niitä mua varten erikseen ostetaan enemmän..  Mutta voihan olla etten ole raskaana. Jotenkin sitä miettii, et miksi nyt kun ei tähänkään mennessä.
 
Kiva kun aukaisin tän työkoneen, niin mun työhuoneessa oli pari muutakin henkilöä ja ensimmäisena avautui tää palsta (oli jäänyt päällimmäiseksi auki kotona) Toivottavasti kukaan ei katsonut mun ruutua.. työpaikalla olen jopa suoraan valehdellut kun on lapsisuunnitelmista kysytty (asia ei mielestäni kuulu heille, eikä varsinkaan suunnitelmat...) [:@]
 
Hei kaikki!

Olen tuonne joko nyt onnistaisi- palstalle kirjoitellut viime keväästä asti. Yritystä tulee nyt vuosi. Ikää pian 28v., mies on 30. Viime kierron lopussa kävin gynellä joka kehotti vielä vähän aikaa ottamaan rennosti ja stressaamatta. Helmikuun puolella lupasi ottaa meidät syyniin ja tehdä lapsettomuustutkimukset. Silloin päätin, että en kirjoita enää tännekään, että saisin ajatukset pois koko asiasta.
Mutta nyt on taas kierto lopuillaan. Viikon päästä pitäisi täti taas tulla kylään. Ja eiköhän taas ole ahdistus takaisin. Eilen vielä mietin, että onpas ihana kun ei ole tarvinnut stressata pitkään aikaan.
Mutta eikös tänään taas iskenyt järkyttävä paniikki asiasta. Kun siitä plussasta tulisi niin onnelliseksi, mutta silti ei uskalla toivoa kun se kuitenkin on nega. Eikä vielä ole mitään toivoa tietää, kun oviksesta on vasta vähän yli viikko aikaa..

Millä ihmeellä te, jotka olette kestäneet tätä kidutusta paljon pidempäänkin olette säilyttäneet mielenterveytenne? Kaipaisin kovasti neuvoja, mitä olette tehneet, kun ahdistus iskee (vai iskeekö?)? Tiedän, ettei tässä vaiheessa voi muuta tehdä, kuin odottaa. Mutta kun tuntuu siltä, että juuri tietämättömyys on se pahin juttu..[&:]

Toisaalta olen varsin tietoinen omasta kehostani ja tunnistan oviksen lähes joka kuukausi. siinä mielessä tietysti olen onnekas kun voin sanoa ovuloivani, kun tiedän että kaikilla ei ole niinkään hyvin. Mutta silti yhtään oikeata plussaa en ole lähes vuoden aikana saanut ja se saa pelkäämään, että onkin kyseessä jokin asia jota ei koskaan ehkä saada selville.. Noh, turhaa tietysti mennä asioiden edelle. Mutta eihän sitä voi olla näitä asioitakaan miettimättä..
Luotan siihen, että tällä palstalla ymmärretään näitäkin tunteita.

Anteeksi tämä vuodatus ja omaan napaan tuijottaminen, mutta teki todella hyvää saada purkaa ajatukset johonkin juuri nyt.

Tsemppiä paljon teille kaikille jotka jaksatte yrittää!
Ja hienoa, että tällä palstalla on jo saatu plussakin aikaiseksi!![:)]


Lila, tsemppiä myös sinulle odotteluun ja toivomiseen!!
 
Kiitokset vastauksistanne Angervo ja Paipapu! [:)]
Meinaan nyt muutaman kierron ajan kokeilla vielä noita Teroja, vaikka ajatus ylimääräisistä hormoneista kropassa ei tunnukaan kovin miellyttävältä. [&:] Kaksi gyneä mut on ultrannut kuluneen syksyn aikana. Toinen oli paikallisen keskussairaalan lääkäri ja toinen oma lääkärini. Kumpikin on ollut sitä mieltä, että mitään poikkeavaa ei näy. Toivottavasti kolmas kerta ei muuta diagnoosia toiseksi. Siskoni on kyllä kärsinyt tosta PCO:sta, joten toivottavasti ei ole sukuvikakaan. [:'(]

Nää vauvauutiset sitten on luku sinänsä. Ehkä pahin paikka mulla oli siinä vaihessa kun sain km:n viime kesänä, niin siskoni vauva oli tuolloin muutaman viikon ikäinen. Se oli aika syvältä oleva tilanne, en vaan pystynyt ottamaan vauvaa syliini. Itku meinasi tulla pelkästä vauvan näkemisestä. Tunnetila oli niiiin ristiriitainen!

Täältä täti on poistunut sopivasti joululoman alkamisen kunniaksi! [;)]

Tervetuloa hh83, muistankin sut tuolta kuumeilijoiden puolelta. [:D]
Joo kyllä ajatukset raskautumisen vaikeudesta ahdistaa ja välillä melko paljonkin. Etenkin kun tota ikääkin on ehtinyt jo kertyä!Ahdistuksen hetkellä on parasta keksiä ihan jotain muuta tekemistä, mä lähden yleensä johonkin hikitreeniin. Tai sitten purkaa ajatuksiaan johonkin, esimerkiksi tänne! [;)] Mä olen tietty siinä mielessä erilaisessa asemassa kun mulla on jo ennestään noita lapsukaisia, niin ei olisi aivan maailmanloppu jos lasta ei enää tulisikaan. Mutta on tää ollut erittäin kasvattava kokemus... Plussauutisia toivon siis erityisesti teille vielä lapsettomille yrittäjille.

Edelleen tsempittelen Lilaa! ++++++++++++ [:)]
 
Tänään kp38.. Parin viime viikon ajan on ollut koko ajan lämpöä 37, eilen jouduin lähtemään töistä käymään työterveyteen kesken päivän. Vilutti, väsytti (vaikka olin nukkunut ihan kunnon yöunet), pää oli kipeä ja tuota pientä lämpöäkin löytyi. Hoitaja laittoi saikulle kotiin loppu viikoksi, arveli että olisi flunssa tulossa. Tänä aamuna tein piruuttani testin, en sinänsä edes ajatellut mitään muuta kuin että tarkistetaan se nega, jotta voin lääkitä itseäni. Kierrot kun on ollut niin epäsäännöllisiä ja pitkiä, joten ei vielä ollut ajatusta että menkat olisivat myöhässä. Kädet vapisten ja unohtaen hengittää sitten tuijotin kun testiin tuli kaksi viivaa, KAKSI. Mielessä vaan pyöri, ei se voi olla plussa ei se voi. On alkanut tuntua siltä että ei se koskaan tärppää ja nyt.. Itse testi viiva oli vahvempi kuin kontrolli viiva, mietin että jos testi oli viallinen ja oli pakko tehdä vielä toinen testi, sama tulos.. En voi uskoa tätä, jospa testit olivatkin kuitenkin viallisia.. Oli pakko käydä hakemassa sellainen digitaalinen, joka kertoo suoraan raskaana tai ei raskaana. Huomenna aamulla teen sen, jos se vielä näyttää positiivista niin sitten se on varmaan pakko uskoa[:D] Nyt on kyllä ajatukset aivan sekaisin[:D]
 
gaia mahtavaa upeeta !!!! onnea sylikaupalla ja tarrasukkia matkaan !
ihanaa kun alkaa tännekin tulla plussia, toivo säilyy [:)]

hh83 no meillä alko nyt joulukuussa 17 yrityskuukausi,
välissä on ihan hirveen ahdistavaa ja välissä ei.
Se on niin kiinni siitä kuinka paljon asiaa ajattelee.
Mä olen ainakin huomannut itessä sen että jos tikuttelen,
tulee älyttömät paineet, tai jos päätän jonku "joka toinen päivä peitot heiluu"
jutun,niin ahdistun liikaa ja ei tee yhtään mieli.
Muutenkin tää yrittäminen on tappanut meidän seksielämää.
Siitä on tullut liikaa sitä lapsen tekemistä.
Täällä menee kierto näin: menkat-kauhea pettymys ja suru,sitten parit päivät ja helpotttaa,
sitten alkaa ovis lähetä ja alkaa ahdistaa, sitten ovis menee-ei oikein edes ajattele asiaa mutta kun on viikko menkkoihin alan sekopäisenä miettiä joko nyt.
Näin joka ikinen kerta. Mutta kyllä tää toisaalta on helpottanutki mulla ajan kanssa,
ei ole se pettymys niin suuri enää kun siihen on jo tottunut.
Pahin aika oli keskenmenon jälkeen, jaksanut uskoa onnistumiseen yhtään.
Mutta nyt kun katson esimerkiksi siskoni ensimmäistä ja onnistunutta raskautta, ei keskenmenoja tai muita, jaksan uskoa taas että kyllä mullekin joskus. Siskolla oli vielä hirveästi kaikkia juttuja taustalla jotka haittaa raskaaksi tuloa ja silti suht nopeasti raskautui. Kyllä se siitä helpottaa.

Mulla isoin helpote tähän vauva kuumeeseen on ollut siskon raskaus,
päässyt sitä seuraamaan ja ihastelemaan ja hössöttämään.
Aluksi se oli mulle maailman ahdistavin asia,omasta KM vain noin 4kk ja toinen on raskaana, siinä vaiheessa me oltiin yritetty kauemmin kuin mitä sisko ja hänen miehensä olivat olleet edes yhdessä.
Mutta kyllä sekin iloksi ja riemuksi muuttui.

Tulipas kauheet romaanit taas[:D]
Nyt ovis on mennyt täällä varmasti ohi,
ei ole pahemmin peittoja heiluteltu,
kun ei mieli tehnyt niin nyt en alkanut itseäni "pakottamaan".
toisaalta niin rauhallinen tunne ja mieli jos vaikka se odottamisen stressi olis poissa
tämän kierron kun mahkut aika surkeat.
Ei aina pidäkkään jaksaa ihan täysillä,ei edes tätä hommaa.
Toivon että ei mitään hirveitä stressejä iskis kun kierto lähenee loppuaan,
nyt kp.20.
Normaali kiertoni on 32pvä,mutta viime kierto pomppasi jostain syystä 27 päiväiseksi.
Että tiedän että täti tulee viimeistään vuoden vaihteessa, siihen luulen sen tulevankin
kun oletin tikuttavani oviksen tuossa noin. En noista tikuista oikein ota selvää[:D]

paaaaljon plussatuulia ![;)]
 
Yökukkuja täällä jälleen!
 
Ja voi onnea Gaia!Upeaa,ihanaa,mahtavaa!Tuli niin iloinen mieli!!!Nyt vaan pieni kyydissä loppuun asti!Nauti!
 
Alkaahan niitä plussia siis tännekin tippua!Antaa uskoa meille kaikille,vaikka se oma alkaakin taas rakoilla...
Nyt Lila vaan testiä kehiin,jos saatais toinenkin plussa perään!Pidän peukkuja!!! 
 
Wastis,eihän sitä koskaan tiedä,usein asiat tapahtuu juuri silloin kun ei odota!Mutta nauti joulusta nyt,ja uudenvuoden lupauksena yritetään koko porukka siirtyä tuonne odottajiin![:)]
 
hh83,tervetuloa!Ikävää,että täällä ollaan,mutta täällä onneksi on niin ihanan ymmärtävää porukkaa!Ja voi tiedän  mistä puhut...Mä oon ollu itteeni niin tyytyväinen koko alkukierron,kun ei tullu aivan hirveää itkua tädin kyläillessä,alkukierron nautin elämästä ja ovulaationkin ajan pystyin nauttimaan aidosti makuuhuone-elämästä.Nyt
täällä alkaa taas murehtiminen nostaa päätään,vaikka yritän kovasti hokea että eieieie...Ovulaatio ohi ja piiiiitkät päivät alkaa odottamisen kanssa.Koko ajan kuulostelee itseään.Nyt sattuu tuolta,mites oli viime kierrossa näillä main,oksettaisko...Hitto tätä psyykettä!Ja murhetta,että no nyt se ei kiinnity,kun stressaan...Rasittavaa!!!Onneksi näin joulun alla on hieman muutakin ajateltavaa!
 
Kuten Wastis ja Kjeev sanoi,nuo vauvauutiset osaa olla raastavia.Loppujen lopuksi kuitenkin pääsee yli ja osaa ajatella,ettei se oo iteltä pois.Ja onhan se kiva,että pääsee vähän hössöttämään lähellä olevien pikkuisten kanssa!
 
Mutta siis kannustan noihin tutkimuksiin.Itseäni ainakin helpottaa kun tiedän,ettei toistaiseksi ole mitään vikaa löytynyt ja apua on saatavilla.Miehen simppa-tutkimukset on nyt maanantaina.Kannattaa myös hankkia gynekologi,joka ottaa tosissaan ja elää mukana.Mulle tuli luottavainen olo,kun sain tietoa,mahdollisuuksia jne.Lisäksi tää palsta on ainakin mua helpottanut,saa purkaa kunnolla jossain.Myös se,että mun mies on täysin mukana ja koitetaan piristää seksielämää kylvyillä,kynttilöillä,reissuilla jne. on auttanut...Ja puhutaan paljon!Mä myös yritän koko ajan muistaa elämäni tämän hetkisiä ihania asioita,kuten miestäni,perhettäni,työtäni,ystäviäni,matkailua,ulkona syömistä jne. ja olla niistä kiitollinen.Lisäksi koitan uskoa,että kaikelle on tarkoituksensa ja meille tulee lapsi -tavalla tai toisella.
 
Fiilis täällä kuitenkin kaikenkaikkiaan hyvä.Jouluista mieltä vaan!¨
Kuten myös kaikille tänne!Ja sitten niitä plussia!!!Lämmitelkää toisianne vällyjen välissä![:D]
 
Oikein paljon onnea Gaia! Tarrasukkia matkaan! [:)][:)][:)] ... ja Lila imussa perässä! [:)]

Joo, kyllä ne kierron fiilikset menee mullakin noin Wastiksen kuvaamalla tavalla, pettymyksestä ja epätoivosta uuteen toivoon ja odotteluun sekä itsensä tarkkailuun. Mulla on nyt onneksi menossa se kierron helpoin ja stressittömin vaihe, menkkojen ja oviksen välillä. Ja meillä se on mies joka stressaa näitä asioita vielä enemmän, niinpä en sille kerro mitään yksityiskohtia kierron vaiheesta. Toki se sen huomaa, koska meillä on täti kylässä! [;)]

Mä suosittelen myös tutkimuksia kaikille pidempään yrittäneille. Epätietoisuus on kaikista raastavinta ja aikas monenlaisin ongelmiin on kuitenkin saatavilla apua.

Mukavaa alkavaa viikonloppua, pidetään itsestämme ja miehistämme hyvää huolta! [:D]
 
GAIA: Voi miten ihanaa!! Onnea ihan älyttömästi!!! Sinäkin pitkään haaveillut ja oottanut - olet taatusti tämän ansainnut! Tarrasukkia mukaan!
 
Mulla on taas jotenkin tosi vaikee vaihe menossa tän vauva-asian kanssa; pienemmätkin asiat itkettää, mikä liittyy lapsiin ja koko ajan tunnen valtavaa huonoimmuutta kun ei tää homma ota onnistuakseen. No, jos jotain hyvää haluaa etsiä, niin päivä päivältä vahvistuu vahvemmaksi tunne, että tämä on todella sitä mitä haluan; vauvan!
 
GAIA, onnea [:D]

Niin vain minullekin Clearbluen digitaalinen testi näytti Raskaana 1-2 viikkoa... [:)] Vähän on pöllämystynyt olo, kun ei tähän mennessä ole koskaan saanut plussaa. En vielä oikein osaa iloita, niin pitkä matka vielä siihen että saa tietää onko kaikki hyvin. Vaun laskurin mukaan laskettu aika olisi 26.8

Tämä oli yrityskierto 11, yritys aloitettiin 1/09. Ekat kierrot olivat lyhyitä (26-28), kesän jälkeen pitenivät lähes 40 päivään (edellinen 37 päivää, jota käytin laskurissakin). Tässä kierrossa ei kai tehty oikein mitään eri tavalla, tai ei tule mieleen. Harmittaa että olen käyttänyt normaalia monivitamiinivalmistetta, jossa on a-vitamiinia ollut, nyt täytyy ostaa jotain toista. Raskausoireita on ollut nälkä ja lievä etova olo ja väsymys sekä painon tunne vatsassa ja satunnaiset kk-kipujen tapaiset kivut.
 
Ja kiitokset Paipapu, kjeev ja hh83 tsemppaamisesta. Nythän meillä on tämän ketjun perustamisen jälkeen saatu jo kolme plussaa, nyt te muut vain perässä! En oikein enää uskaltanut edes toivoa raskautumista monien pettymyksien jälkeen, nyt olo on lähinnä hölmistynyt.
 
Lila upeeta! Oikein paljon onnea ja tarrasukkia teille! [:)][:)][:)] 
 
Täällähän on oikein plussa-aalto! [;)] 
 
Meillä on päivä sujunut joulusiivouksen merkeissä. Nyt saunaan! [:D]
 
Oikein paljon onnea plussista, Gaia ja Lila! Ja tarrasukkia pikkuisille.. <3 Toivoisin teille kaikille muillekin yrittäjille pikaisesti plussia, kuten Lilakin tuossa sanoi, niin ketjun perustamisen jälkeen kolme plussaa antaa hyviä viitteitä tulevasta. [;)]
 
onnea onnea ihan kamalasti plussista !
ehkä se sitten voisi laajeta meihin muihinkin [;)]
 
Paljon Onnea Gaia ja Lila!!

Täällä ei mitään uutta ovista odotellaan, joulun välipäivinä olisi kai sitten tarkoitus heilutella peittoja.

hh83, kysyit miten jaksetaan kuukaudesta toiseen. Mä en tiedä... mutta jotenkin mulle ainakin on tullut niin kyyninen olo, että tää raskautuminen on niin vaikeaa että ei sit varmaan oo mun kohdalla tarkoitettu. Tästä yrittämisestä on vähän tullut sellasta lottoamista, että osallitustaan nyt ihan vaan hyvikseen jos vaikka sattuiskin sellanen ihme että nappaiskin. Oon nyt yrittänyt saada ajatuksia pois koko vauvan teosta ja keskittyä itseeni. Tän reilun vuoden aikana kiloja on tullut tosi paljon lisää ku on vaan vauva on pyöriny mielessä. Nyt ajattelin heittää vauva pakkomielteet roskiin ja aloittaa kuntoilun parissa ja nauttia tästä vapaa-ajasta ja yhdessäolosta miehen kanssa.

mutta silti [;)] KAIKILLE PALJON +++++++tuulia!!!!
 
Onnea Gaia ja Lila! Ja teille muille paljon uskoa, että kyllä teilläkin vielä tärppää, vaikka välillä taatusti tuntuukin ettei tästä mitään tuu... Uskaltauduin tulla tänne teidän palstalle kommentoimaan, sillä vaikka nyt olen tuolla odottajien puolella niin yritystä ja välillä epätoivoa ehti olla takana 13 kk ennen kuin tärppäsi. Eli pystyn hyvin eläytymään teidän tuntemuksiinne. Tsemppiä!
 
 
 
Kiitos Satsu73 tsemppauksesta! [:)] Muistan kun säkin vasta plussasit ja nyt on jo 10+ viikkoa kasassa, kylläpä se aika rientää! [;)] Onnellista odotusaikaa sulle!
 
Miss Piggy, ollaankin sitten aivan samassa kierron vaiheessa. Toivottavasti päästään yhdessä jännittelemään loppiaisen jälkeen! [:D]
 
Täällä jouluvalmistelut sujuvat aikataulussa. Lumitöitä joutuu kyllä tekemään välissä ahkerasti. Valkoinen joulu tulossa! Lapset alkavat olla jo aivan joulutäpinöissä, jännitys aiheuttaa tietynlaista levottomuutta... [8D]
 
Onnea tosiaan minunkin puolesta sekä Gaialle että Lilalle! Aivan mahtavaa että teillä on nyt tärpännyt!

Itse ollut hetken täältä pois kun sattunut kaikenlaista...
Nyt menossa itsellä kp 23/24-31 eli joulun aikaan saa nähdä miten on käynyt.. Toiveet taas korkealla [:)]

Mukavaa joulun odotusta kaikille ja +tuulia!!
 
Takaisin
Top