Joku tuolla "viimeisessä kolmanneksessa", muistaakseni, kertoi, että pelottaa että vauvalle käy jotain. No, niin muakin. Ja siksi mä sainkin neuvolasta lähetteen pelkopolille: kävin siellä eilen. Ja se oli ehottomasti hyvä juttu!! Eli jos niitä mietteitä mielessä on, niin kannattaa neuvolassa niistä sanoa: tuo pelkopoli ei oo turha juttu..
Ihan ekana päästiin käyrille: saatiin nähdä Huldan sykkeet ja liikkeet tietokoneella. Se rauhotti jo hirveesti. Näki, että siellä se on ja voi hyvin. Sykkeet vaihteli, kuten pitikin jne. [:)] Sit päästiin juttelemaan kätilön kanssa ja mä sain tuntea olevani tärkeä: mua kuunneltiin ja mun toivelista luettiin ja laitettiin mun papereihin!! Oikeasti! Mun peloista puhuttiin jne. Ja me molemmat; minä ja mieheni, saatiin kysellä IHAN kaikkea. Puolitoista tuntia siellä vietimme, olisimme saaneet olla pidempäänkin :sellainen olo tuli. MIhinkään ei ollut kiire. Mä ymmärrän, ettei mulle voi kukaan luvata, että kaikki menee hyvin jne. Mutta sen kuuleminen tekee silti hyvää.. ja sen, että konkreettisesti ihminen, joka on omassa sairaalassa kätilönä ja sitä tekee, kertoo mulle asioista. Tuli ähän nyyhkittyäkin, mutta sekin helpotti. Ehkä se kuulkaa tästä!! [;)] Ja se on ihmeellistä, että nyt ollaan viikoilla, jolloin lapsi saa tulla jos niin haluaa.. [:-] Enää ei estellä.
Supisteluista muuten sanoi, että mun ei tarvi niitä enää stressata. Vahvistavat vauvan keuhkoja ja en kuulemma voi saada sitä liikkumisella ulos. Ja nyt ollaan "jo" näillä viikoilla. Sekin tieto rauhoitti. [:D]
