Itse taas en voi olla "murehtimatta" (lainausmerkeissä siksi koska ehkä hieman väärä ilmaus) painostani, eli siis toisinsanoen itselleni ei ole ihan sama, paljonko painoni nousee.
Lähtöpainoindeksillä 28.7, noin 10 kiloa ylipainoisena mulle on siis erittäin tärkeää, ettei paino nouse mitään mittavia määriä. Mulla on nyt rv 18, ja paino oli noussut 2.9 kiloa eli piirun alle 200g viikossa. Omasta mielestäni olisi voinut nousta vähemmän, mutta hyvä silti ettei ole noussut enempää.
Mulla on joskus painoindeksi lähennellyt neljääkymmentä, ja kovalla työllä oon saanut itteni välillä melkein normaalimittoihin, mutta yleisesti oon aina keikkunu yli 25ssa, alle 30ssa. Mä en usko, että kukaan voi tuntea itsensä terveeksi ja hyvinvoivaksi, jos ylipainoa on yksinkertaisesti liikaa.
Syön terveellisesti, eikä paljon puhuttuja mielihaluja ole mulla ollut epäterveelliseen ruokaan ollenkaaan. Siitä oon erittäin iloinen, koska yli satakiloisena mä söin joka päivä useita herkkuja, suolaisia ja makeita, eri muodoissa. Toivon myös, että geenit ois ees jotenkin mulle onnekkaita - äitini painoi synnäriltä lähtiessä vähemmän, kuin ennen raskautta. Se olis ihan sopivanmukavankivaa jos itsellenikin niin kävisi ^^ Jos mun kuitenkin jotain hyvää tekee mieli, niin en mä itteeni siitä rankaise, kunhan se pysyy sellaisena säädyllisenä herkutteluna, eli kerran viikkoon joku herkkupala/-paloja (muttei kuitenkaan päivän herkuttelufestaria)!
Liikunta mulla on jäänyt tosi minimiin, sillä oon voinut hieman huonosti. Kotona jo sohvalla asennon vaihtaminen sattuu, sekä myös nauraminen ja yskiminen ja aivastelu jne.. Kasvukivut ovat kovat. Se mua harmittaa hirveesti. Mutta kovasti toivon kuitenkin, että jossain vaiheessa, ehkä puolivälin tultua, olo jotenkin helpottaisi ja pääsisin taas nauttimaan liikunnasta. Nyt tällä hetkellä oloa helpottaa vain lepääminen paikallaan (jos löytää hyvän asennon), tai auton penkinlämmitin :D
Mutta katsellaan, miten käy painon. Toivottavasti ei huonosti. Tsemppiä kaikille terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan! :)